tiistai 7. kesäkuuta 2016

Muista hengittää

Kuten aiemminkin on ollut puhetta, Veera Välimäki ja Joji Locatelli julkaisivat keväällä jo kolmannen yhteisen neulekokoelmansa. Tässä Interpretations 3 -kokoelmassa Veeran Breathing space -pusero räjäytti potin ja niitä löytyykin Ravelrystä jo lähemmäs nelisensataa. Aika vauhdikasta, etten sanoisi. Tässä yksi lisää.


Mitä: Breathing space / Veera Välimäki
Miten: Pyöröpuikot 3.0 ja 3.5 mm
Mistä: Hedgehog Fibres Sock + CoopKnits Socks Yeah!, 187 + 73 g
Ravelryssa

Kaikki muut tuntuvat kovasti innostuneen ohjeen kuvien tapaan yhdistelemään tässä paidassa tummaa pääväriä ja roiskevärjättyjä raitoja. Tyypilliseen tapaani halusin riisua tämänkin mallin väreistä. Tiesin heti, että tämä pusero pitää saada, mutta vaaleana.



En voinut uskoa silmiäni, kun toinen toistaan räikeämpien roiskevärjättyjen siililankojen keskeltä löytyi kauniin vähäeleinen Silence-väri. Tämä semisolidin eläväinen värjäys tuo minulle mieleen cappucinon pinnalla kelluvan maitovaahdon. Upea väri, ja lanka on jo moneen kertaan täällä testattu ja todettu ihanaksi.


Alunperin suunnittelin neulovani paidan sinisillä raidoilla seilorihengessä, mutta kaikki siniset näyttivät liian kovilta ja kylmiltä maitokahvini kaverina. Lopulta Rachel Coopeyn sukkalangoista löytyi sopivan utuinen marjapuuron värinen lanka raitaväriksi. Kerrassaan onnistunut yhdistelmä.


Paidan aloitus seurasi Veeran mallien tuttua kaavaa: muutama kerros resoria, pääntien muotoilut lyhennetyillä kerroksilla ja raglanhihat. Mielenkiintoiseksi homma muuttui, kun hihat oli jätetty jämälangalle odottamaan. Helma muotoiltiin vinoksi lyhennetyillä kerroksilla, jotka aloitettiin rinnan alapuolella. Samanaikaisesti pidemmässä kyljessä tehtiin A-linjaisia lisäyksiä raidoituksen loppuun asti ja toisessa kyljessä tavanomaisia vyötärön kavennuksia ja lisäyksiä. Lopuksi helmaan neulottiin vielä hyvä pätkä päävärillä. Itse en kyllä jaksanut ihan niin montaa senttiä kuin ohjeessa käskettiin.



Pusero söi todella vähän lankaa ollakseen näin reilun mallinen. Olin varannut pääväriä kolme vyyhtiä, mutten saanut kahtakaan käytettyä. Jännästi minua ei kauheasti haittaa se, että maitokahvilankaa jäi vielä sukkiin.


Lopuksi vielä varoituksen sana yli-innokkaille pingottajille (lue: bloggaajalle itselleen): Koska en malttanut neuloa helmaa ihan ohjeen mukaiseen mittaan, päätin kompensoida laiskuuttani ahkeralla pingottamisella. Se ei kannattanut, sillä pingotin paidan pilalle. Siitä tuli äärimmilleen venytettynä ihan liian löperö sen sijaan, että se laskeutuisi rinnan alta kauniisti suorana. Uusi supersankarialteregoni olkoon Uusiks Män. Kastelin paidan uudelleen ja asettelin sen kuivumaan rauhassa ihan siihen muotoon kuin sitä itseään huvittaisi. Paljon parempi lopputulos. Tarinan opetus oli, että vaikka pingotus pitsihuiveille tekeekin ihmeitä, niin voi se myös pilata hyvän paidan.

Neulisti

21 kommenttia:

  1. Upea on myös näin vaaleana versiona! Mutta mikä on tuo ihana rannekoru, joka kuvissa vilahtelee?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia. Rannekorun olen saanut mieheltäni lahjaksi vuosia sitten. Se näyttää kovasti samanhenkiseltä kuin Kalevalakorun Vanamo, mutta ei ole sitä sarjaa. Tämä on ihan joku muu joltain ihan muulta valmistajalta, josta ei enää ole mitään käryä.

      Poista
  2. Järkyttävän kaunis paita! Ja noi värit on niin nätit :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No eiks vaan olekin? :) Mä en yhtään ymmärrä, miksi ihan kaikki tahtovat neuloa tämän niin kovin tummana, kun siitä saa vaaleana näin kivan kesäisen paidan.

      Poista
  3. Todella onnistuneet värivalinnat, upea paita! Ja niin kevyt :O

    VastaaPoista
  4. Oon tätä ihaillut ja sä taisit kertoa mulle värin! Seilorohenkeä siis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jei, mä tahdon sitten nähdä sen seiloripaidan, kun oma jäi toteuttamatta. :)

      Poista
  5. Aivan ihana pusero ja tämän minäkin suunnittelen vielä neulovani, vaikka raglanhihat eivät minulle sovikaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos jaksaa muokkailla ohjeita, niin tän helmanhan voi kyllä helposti yhdistää johonkin ei-raglanhihaiseeen paitaankin.

      Poista
  6. Ihana paita! Onneksi neuleen voi yleensä pingottaa uudelleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on onni. Ei ollut mitenkään ensimmäinen kerta, kun ylipingotin neuleen...

      Poista
  7. Onpas ihana! Tykkään sun värimaailmasta ihan eri paljon. Aion "inspiroitua" siitä, kuten meillä designerpiireissä sanotaan, kun aiotaan surutta jotain kopioida. Tiedät sitten.

    VastaaPoista
  8. Miten ihana! Tämä on yksi parhaista väriyhdistelmistä tässä mallissa. Kyllä paidan voi pingoittaa pilalla, kokemusta on :D Onneksi sen voi pingoittaa uudelleen...

    VastaaPoista
  9. Onpas tosiaan ihanan lempeät värit. Ja näin maitokahvifriikkinä en voi kuin todeta, että jos lanka muistuttaa maitovaahtoa cappuccinon pinnalla, ei se voi olla muuta kuin erityisen kaunis :)

    VastaaPoista
  10. Oikein ihana! Tuo malli on kyllä tosi kiva! Oma paita on ollut kovassa käytössä vähän houkuttais tehdä toinen =D Värit on oikein kauniit yhdessä ja sopii sulle tosi nätisti!

    VastaaPoista
  11. Todella ihana paita ja kauniin värinen.

    VastaaPoista
  12. Onpa ihana malli, ja tosiaan vähäeleisemmillä väreillä todella kaunis.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...