Sivut

sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Tuhannen käynnin arvonta

Blogimme on nyt ollut pystyssä reilun kuukauden ja tänään laskuri näyttää tuhatta kävijää. Tämän suuren merkkipaalun kunniaksi järjestämme arvonnan, jossa on palkintona neljä vadelmanväristä konepestävää kookosnappia sekä 868 metriä Madeline Toshin käsinvärjättyä merinovillaista Tosh lace -lankaa ihanassa Composition book grey -värissä. Vyyhdillisestä tulee esimerkiksi reilunkokoinen huivi.



Arpoja saat, jos
  • kerrot kommenttilaatikossa, mikä on suosikkisi tähän mennessä tekemistämme töistä
  • ilmoittaudut blogimme lukijaksi (tai olet jo, sinä ihana!)
  • mainostat blogiamme ja/tai arvontaamme omassa blogissasi.
Mitä useamman kriteerin täytät, sitä suuremmalla todennäköisyydellä voitat. Kerrothan kommenttilaatikossa, monellako arvalla osallistut (1–3).

Arvonta kestää tasan 10 päivää, eli viimeinen mahdollisuus osallistua on 8.11.2011.

Terveisin, Vyyhti ja Neulisti

lauantai 29. lokakuuta 2011

Sukkasillaan

Sain tänään valmiiksi ensimmäiset Cookie A.:n sukkani. Lähdin heti Sock Innovation -kirjan lainattuani innoissani toteuttamaan Rick-mallia. Ja tässä tulos.


Mitä: Rick / Cookie A.
Miten: Sukkapuikot 2.5 mm
Mistä: Cascade Heritage, n. 80 g

Sukkien tekeminen oli aika hidasta, koska malli ei ole yksinkertaisin mahdollinen, joten useampi päivä tässä vierähti. Rickit vaikuttivat alkuun liian pieniltä, mutta muutaman sovituksen jälkeen tuntuivat jo venyneen sopiviksi.


Lankana käytin ihanaa Cascade Yarnsin Heritagea. Lankaa kului vajaa vyyhdillinen.Pidän langan koostumuksesta valtavasti, se tuntuu ylellisen pehmeältä käsissä - ja jaloissa, tietty! :) Langan väritys ei minusta kuitenkaan ollut paras mahdollinen näihin kuviosukkiin, vaan näyttää paljon nätimmältä sukkien pohjan sileässä neuleessa.


Lisäksi myöhään (hyvin myöhään) viime yönä valmistui se syyslomalla aloitettu juhlamekko. Ohje oli Moda-lehdestä  2/2011. Olen lopputulokseen hyvin tyytyväinen, vaikkakin monta asiaa olisi voinut tehdä paljon paremmin. Onneksi sähläilyni eivät kauheasti näy ulospäin vaan jäävät mekon sisäpuolelle. :)


Mitä: Mekko / Moda 2/2011
Miten: Ompeleminen
Mistä: Sifonki + satiini

Kankaat löytyivät Eurokankaasta. Etenkin tämä päällä oleva petroolikukkainen sifonki oli upea löytö.


Neulisti

torstai 27. lokakuuta 2011

Unelmista totta

Syntymäpäivien kunniaksi toteutin pitkäaikaisen haaveeni ja ostin Addi click -setin vaihtopäisiä pyöröpuikkoja. Pakkauksessa on kymmenen puikkoparia 3,5-millisestä 10-milliseen ja kolme kaapelia, joista saa 60-, 80- tai 100-senttisen pyöröpuikon. Lisäksi mukana tulee kaapelien yhdistin, joten yhteensä setillä saa aikaiseksi mainoksen mukaan yli 500 erilaista yhdistelmää, joiden pituus vaihtelee 60-senttisestä 180-senttiseen. Käytännössä järkeviä vaihtoehtoja on kuitenkin vain 60 (koska muka haluaisin yhdistää eripaksuisia puikkoja?) eikä pisimmät kaapelit yhdistämälläkään saa kuin noin 160-senttisen pyöröpuikon (koska kaapelien yhdistin ei ole kahden puikon mittainen). Niin tai näin, eiköhän tuossa ole ihan riittävästi vaihtoehtoja kuitenkin.


Miten puikko-osa sitten yhdistetään kaapeliin? Ensin työnnetään, sitten käännetään ja lopuksi vapautetaan jousimekanismi, jolloin puikko tavallaan loksahtaa paikalleen. Kiinnitys tuntuu tukevalta ja koska myös vapautus vaatii sekä työntämistä että kääntämistä, en usko, että puikko-osa pääsee irtoamaan itsestään. Mekanismi saattaa ehkä kuulostaa monimutkaiselta ja voi tuntuakin siltä aluksi, mutta kunhan tekniikan tajuaa, sujuu kiinnitys tuosta vain.


Puikot tuntuvat muuten oikein mainioilta, mutta pienimmillä 3,5:n koon puikoilla silmukan koko on niin lähellä puikon liitoskohdan paksuutta, että neulontaan tulevat silmukat tahtovat takertua liitoskohtaan. Muutaman rivin päästä vauhtiin päästyäni ongelma ei enää tuntunut niin isolta, mutta eivät silmukat kuitenkaan ihan itsestään liu'u liitoskohdan yli vaan vaativat vähän apua. Yhtään isommilla puikoilla tai vähän löysemmällä käsialalla tämä tuskin on ongelma.


Mitä: Kauluri / Drops
Miten: Neulonta, Addi Click -pyöröpuikot
Mistä: Drops Nepal, 100 g

Uusia puikkoja testailin tekemällä pikkusiskolle joululahjakaulurin Dropsin ohjeella. Ohje oli suunniteltu Eskimo-langalle, mutta minä tein sen vähän ohuemmasta Nepalista. Käytin kuitenkin alkuperäisen ohjeen silmukkamääriä, joten kuvittelisin tuloksen olevan suunnilleen sopiva kouluikäiselle. Lankaa käytin 100 grammaa.


Vyyhti

tiistai 25. lokakuuta 2011

Pariskuntalapaset

Mikä on asukasluvultaan Suomen pienin kunta? Tietenkin pariskunta. :) Joululahjatehdas se jatkaa pyörimistään ja tällä kertaa vuorossa oli miehen veljelle ja tämän avovaimolle pariskuntalapaset. Ideana siis, että kummallakin on ulommassa kädessä oma lapanen ja sitten keskimmäisessä lapasessa voi kuljeskella käsi kädessä.


Malli on omasta päästä keksitty, ja lankana käytin Novitan 7 veljestä Papukaijaa. Langasta tuli lapasiin kivat raidat, niin eivät kaivanne enää muuta koristelua. Lapaset valmistuivat parissa päivässä. Hauskaa tehdä vaihteeksi jotain näin nopeaa. :)


Mitä: Pariskuntalapaset / oma ohje
Miten: Neulonta, sukkapuikot
Mistä: 7veljestä Papukaija

Minusta näissä erityisen kätevää on se, että niitä voi käyttää yksinäänkin, kun jättää keskimmäisen lapasen kotiin, eteisen hyllylle. Vielä langanpätkien päättely ja lahjakasa kasvaa.


Seuraavana puikoille pääsevät joululahjasukat Cookie A.:n ihanasta Sock Innovation -kirjasta. Kävin Titityystä hakemassa kauniita raitaisia sukkalankoja niitä varten. Kyllä on muuten hidasta keriä näin ohutta lankaa! :D


Tämä ensimmäinen sukka vaikuttaa heti alkuunsa ihan liian pieneltä. Voi siis olla, että menee uusiksi..


Neulisti

torstai 20. lokakuuta 2011

Nappikauppoja

Kävin vähän ostoksilla, ja mieheni totesi, että kuka ikinä onkaan keksinyt sanonnan nappikaupoista, ei ole niitä itse tehnyt. Kalliiksi nimittäin käyvät, ainakin jos koettaa kerätä nappivarastoa. :)

Tällä kertaa valmistuneiden listalla on äidin joululahja ja kesästä asti nappeja odottanut neuletakki. Äiti pitää kovasti kaikista kirkkaista väreistä, oransseista ja vihreistä. Niinpä ajattelin ilahduttaa äitiä jouluna oranssilla liivillä.


Mitä: Liivi / Suuri Käsityölehti 7/2011
Miten: Neulonta
Mistä: Drops Muskat, 400 g

Ohje löytyi Suuresta Käsityölehdestä 7/2011, ja lankana käytin Dropsin Muskatia, jota kului yhteensä 400 g. Aikaa neulomiseen meni taas noin viikko. Tuntui tehdessä todella hitaalta, kun piti neuloa pelkkää sileää neuletta niin pitkästi. Kaipaan neuloessa paljon vaihtelua ja siksi pidän kovasti kaikenlaisista muotoiluista ja kuvioista. Jo sekin, että sopivin väliajoin lisätään ja kavennetaan silmukoita auttaa paljon.

Tässä työssä suosikkini on kyllä tuo nappi, se oli oivallinen löytö. Sitten pitäisi malttaa jouluun asti.


Toinen työ valmistui tosiaan jo kesällä, mutta kotona ei ollut sopivia nappeja, enkä saanut aikaiseksi mentyä nappikaupoille ennen kuin nyt. Ohje on Kim Hargreavesin, ja löytyy täältä. Hassua oikeastaan, kun kuvasta ei tahdo nähdä takkia kunnolla, kun se on musta.. Mutta jokin tässä, ehkä nuo napit, välittivät kyllä viestin klassikkoneuleesta.


Mitä: Raven / Kim Hargreaves
Miten: Neulonta
Mistä: Drops Safran, n. 350 g

Lankana käytin Dropsin Safrania. Se on suosikkilankojani, tuntuu tosi pehmeältä ja ihanan viileältä kesäneuleissa. En enää millään muista, paljon työhön meni lankaa ja aikaa, mutta veikkaisin n. 7 kerää ja reilua viikkoa.


En olekaan ennen tehnyt näin jakkumaista neuletakkia. Kuitenkin nämä ihanat napit - joissa on samaa tunnelmaa kuin ohjeen kuvassa, mutta jotka ovat modernimman malliset - ja heleä vihreä väri tekevät neuleesta sopivan nuorekkaan makuuni.


Loppuun vielä pieni maistiainen tulevasta. Olen pitänyt tämän viikon syyslomaa ja koko viikko on kulunut juhlamekkoa ommellessa.


Neulisti

sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Pitsinen mohairpusero

Mohairlangat tuntuivat ennen aivan liian pörröisiltä minun makuuni, mutta yhtäkkiä loppukesästä innostuinkin ostamaan niitä oikein urakalla: ensin vihreää ja valkoista Rose mohairia Novitalta ja sitten vielä vaaleansinistä Red Heartin Soft mohairia. Jälkimmäisestä syntyi löysä pitsipusero Novitan talven 2009 lehden ohjeen mukaan.


Mitä: Pitsipusero / Novita talvi 2009
Miten: Neulonta
Mistä: Red Heart Soft mohair

Paita neulottiin ensin hihansuusta toiseen, ommeltiin sitten hihasaumat ja tehtiin lopuksi alaosa suljetulla joustinneuleella. Sen verran poikkesin ohjeesta, että tein miehustasta vähän leveämmän, sillä alkuperäinen kaula-aukko oli mielestäni ahdistavan kapea. Lopulta siitä tuli ehkä liiankin leveä, mutta eipä sillä ole niin väliä tällaisessa mallissa.


Paitaa voi pitää ainakin kahdella tapaa: joko nostamalla joustinneuleen vyötärölle tai laskemalla sen alas lantiolle.


Vyyhti

lauantai 8. lokakuuta 2011

Joululahjatehdas

Ajattelin tänä vuonna ryhtyä ahkeraksi ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan tekemään kaikki lahjat omin käsin. Appiukon ja anopin tossut on jo hoidettu. Ja nyt valmistui ystävälle liivi/neuletakki. Ohje oli taas Hargreavesin kirjasta ja käytin samaa Andes-lankaa kuin takkiini aiemmin. Liivi ei kenties ole edustavimmillaan sähkönsinisen mallinuken päällä.. ;)


Mitä: Page / Kim Hargreaves
Miten: Neulonta, kaksinkertaisella langalla
Mistä: Drops Andes 200 g

Ostin ensin neljä kerää ja ajattelin, että ne takin jämien lisäksi riittäisivät, mutta ohjeen lanka olikin niin paljon paksumpaa, että päädyin tekemään tämän sitten kaksinkertaisella langalla. Lanka loppui tietenkin kesken, mutta onneksi sain Poppelista vielä varattua värjäyserän viimeiset ja liivistä tuli lopulta oikein hyvä.


Siispä: Liiviin kului Dropsin Andes-lankaa yhteensä 8 kerää ja aikaa meni noin viisi päivää. Joululahjatehdas on siis hyvässä vauhdissa. Myös Vyyhdin lahja oli jo puolessa välissä, kun sain ansioni mukaan: Mitäs  läksin tekemään eri langalla kuin ohjeessa ja tietenkään kokeilematta etukäteen, sopiiko lanka työhön. Väärän kokoinenhan siitä tuli, ja ei kun purkamaan!

Neulisti

tiistai 4. lokakuuta 2011

Neulomisen aakkoset

Aloittaminen. Aivan ehdottomasti on kiellettyä aloittaa seuraa neuletta ennen kuin edellinen on valmis. Kerran sallin itseni sortua, ja pian huomasin, että minulla oli viisi neuletta keskeneräisenä yhtä aikaa. Toiste en sille tielle astu.

Baby alpakka/merino. Kukapa ostaisi neulettaan varten perus alpakkaa tai merinovillaa, jos vieressä on tarjolla samaa sorttia, mutta pehmoisena kuin vauvan poski. :)

C. Hiili. Tahtoisin ajatella, että neulomalla joululahjat itse sen sijaan, että shoppailisi, voisi pikkiriikkisen pienentää hiilijalanjälkeään.

Drops. Valtava valikoima ihania ja silti edullisia lankoja.

Ergonomia. Paras asento neulomiseen on mahdollisimman sykkyrällä sohvan perukoilla viltin alla. Pelkään, että joskus vuosien päästä ikä tulee tielle, eikä kroppa enää kestä.

Fifi. Nurkissa pyörii tuhat villakoiraa, joihin imurointi ei vaikuta puolta päivää pidempään. Täytynee johtua mittavasta lankakokoelmasta ja sen jatkuvasta pöllyttämisestä.

Graffiti. Neulegraffiti nimittäin. Harmittaa etten ole vielä nähnyt yhtäkään. Houkutus tehdä itse on valtava.

Haaste. Näitä kaipaan tällä hetkellä kovasti. Tähän mennessä on löytynyt vasta yksi pitsineule, jota en pysty neulomaan samalla, kun katson televisiota. Yksi ainoa pitsineule, jota tehdessä on koko ajan tarkastettava ohjeesta, miten se oikein menikään.

I-cord -päättely. Uusi tuttavuus tältä syksyltä. Rakkautta ensi neulomisella.

Jämälangat. Miksei näistä koskaan valmistu mitään? Minulla on niitä lipastollinen, jota hyödynnän ehkä kerran kahdessa vuodessa. Jostain syystä uudet lankakerät houkuttavat aina paljon enemmän.

Kim. Tätä tulee mainostettua varmasti ärsytykseen asti. Mutta neulomistahtini nousi Kim Hargreavesin myötä uusiin ulottuvuuksiin. Nämä neuleet ovat niin nättejä, että on kiire saada ne valmiiksi, jotta pääsee käyttämään.

Lankakerä - esine, jota kuuluu halia ja helliä. Näille on mukava jutella lankakaupassa.

Mohair. Pohjaton kaivo, jos on yhtään kalliimpi maku tämän suhteen. Mutta ah, miten kaunista.

Neulepiiri. Mukavaa myös porukalla. Sopivan sosiaalista ja epäsosiaalista yhtä aikaa. Jokaiselle makunsa mukaan.


Ompeleminen. Palasten yhteen ompeleminen nimittäin. Tuskinpa olen ainoa, joka vihaa tätä vaihetta neulomisessa kaikkein eniten..? Ärsyttävä hidastetöyssy matkalla valmiiseen neuleeseen.

Pyöröpuikko. Tätä en vaihtaisi mistään hinnasta. Paljon sujuvampaa kuin peruspuikoilla neulominen ja rasittaa käsiäkin vähemmän.

Qkausi. Aika, joka kuluu 2-3 neuletakin valmistamiseen.

Rakkaus. Sama juttu kuin ruoanlaiton kanssa. Lopputuloksesta kyllä huomaa, onko neuletta rakastettu sitä tehdessä.

Silitysrauta ja -lauta. Kätevät apuvälineet pienempien kappaleiden pingottamiseen. Neulaat vain kiinni silityslautaan, suihkutat vettä päälle, höyrytät silitysraudalla (osumatta kuitenkaan neuleeseen), ja annat kuivua yön yli.

Tweed. Huovutettu tweed, kesätweed, puuvillatweed, silkkitweed. Elämän mittainen romanssi meneillään tämän kanssa.

Uudestaan, ei kiitos. On aina paljon hauskempaa neuloa jotain, mitä ei ole vielä koskaan tehnyt aiemmin. Kun neuloo samaa paitaa toiseen kertaan, siihen kulunut aika tuppaa olemaan kaksinkertainen ensineulomiseen verrattuna. Huikea tämä Neulistin keskittymiskyky. ;)

Vielä yksi kerros ennen nukkumaan menoa. Aina sama juttu, ja aina venähtää.

Wool. Villa. Ei lisättävää.

X. Neulomiseen ja lankoihin käytetty rahasumma.

Y. Neulomisen tuottama mielihyvä.

Z. Neulomiseen käytetty aika. Y = X^2 + 1/Z.

Ånni. Langat ja puikot tekevät minut onnelliseksi.

Älä häiritse, mä lasken silmukoita!

Öinen neulomispuuska. Olen monena viikonloppuna huomannut sunnuntaiaamuna neljän aikaan, etten näköjään sitten malttanutkaan lopettaa neulomista ennen kuin sain kappaleen valmiiksi.


Tässä vielä ne joululahjatossut. Niistä tuli aivan ihanat! :) Näihin meni 4 kerää Nepal-lankaa per tossut, 2 kumpaakin väriä, ja reunus on tehty Puddel-langalla. Neljänkympin pesu, pieni venyttely muovipussit jalassa ja valmista tuli. Ohje löytyy täältä.


Ennen:

Ja jälkeen:


Mitä: Tossut / Drops
Miten: Neulonta ja huovutus
Mistä: Drops Nepal 600 g + Drops Puddel

Neulisti

sunnuntai 2. lokakuuta 2011

Valoa syksyyn

Kuten esittelyssäni mainitsin, teen perinteisempien käsitöiden lisäksi toisinaan syrjähyppyjä muidenkin kädentaitojen pariin, tällä kertaa paperin valmistukseen. Kotitalomme täytti pyöreitä vuosia ja teimme koristukseksi lyhtyjä lehtipapyruksella koristelluista vanhoista ikkunoista paperiartesaani Hannele Hakasen johdolla.

 
Erilaiset puiden lehdet keitettiin ensin kidesoodan kanssa ja prässättiin sitten kankaiden väliin. Kuivuttuaan ne lakattiin kiinni ikkunoihin. Teimme paperia myös kesäkurpitsasta (siis todella pelkästä kesäkurpitsasta!) mutta ne eivät lopulta oikein soveltuneetkaan tähän käyttöön ja hyödynsimme vain lehdet. Minun valokuvaustaitoni eivät valitettavasti riitä ottamaan kuvia, jotka tekisivät oikeutta läpikuultavalle paperille, mutta ehkäpä näistä kuitenkin jonkinlaista käsitystä saa.


Mitä: Lyhtyjä / Hannele Hakanen
Miten:  Kasvipaperia vanhoihin ikkunoihin lakkaamalla
Mistä: Lehtiä, kynttilöitä, ikkunoita, lakkaa

Talon nuorempi väki askarteli lyhtyjä kurpitsoista vähän tutummalla menetelmällä. Aika hienoja, eikö?


Vyyhti