Vyyhdin ompelukoulu tumpeloille, osa 1: trikoohame

Meidän pikku Nöttönen on alkanut tosissaan reenata potalla käyntiä, ja se sujuukin jo ihan hienosti. Ikävä kyllä samaan aikaan pukeminen ei suju enää ollenkaan hienosti. Se on ehkäpä kamalinta, mitä napero tietää. Mutta ei hätää, neuvokas äitipä keksi, että hame päälle niin näitä törkeitä vapaudenriistotoimenpiteitä ei tarvitse suorittaa läheskään yhtä usein. Vielä kun tämä neuvokas äiti on juuri sattumoisin ottanut itselleen projektiksi opetella ompelemaan ja kangasvarastossakin odottaa yksi jos toinen ihanuus, niin äkkiäkös sitä surauttaa hamosen jos toisenkin. Voiko sen helpompaa ollakaan? Kas näin:

Niin mites päin ne kankaat pitikään laittaa, jos haluaisi sauman nurjalle puolelle?

Äidiltä lainassa olevalla saumurilla trikoon ompeleminen sujuu ihanan helposti, mutta valitettavasti sen kanssa pitäisi tehdä kerralla oikein, purkaminen kun ei oikein enää onnistu. No, saatiin tästä sentään vielä käyttövaate, vähän lyhykäisempi vain. Kun hommaan kerran ryhdyttiin, niin samaan putkeen tehtiinkin sitten neljä hamosta, joista raidallisen kaksonen lähti lahjaksi Nöttösen kaverille.

 

Mitä: Vauvan hameita / Oma ohje

Miten: Saumurilla

Mistä: Trikoosta, 3 x 20 x 60 cm, ja resorista, 3 x 10 x 36 cm (Kestovaippakaupalta)

Mites se hame sitten tehtiin? No tässäpä sinulle yleisön (eli Heidin) pyynnöstä (joka taisi olla vitsi, mutta yritän olla huomaamatta) ensimmäinen osa Vyyhdin ompelukoulua.

 

Vyyhdin ompelukoulu tumpeloille, osa 1: Helppo trikoohame

Tarvitset trikookangasta (meidän rimpulalle 8-kuiselle korkeutta 20 cm ja leveyttä 60 cm), vähemmän resoria (korkeutta 10 cm ja leveyttä 36 cm), saumurin, lankaa saumuriin, ompeluneulan, (mieluiten hitusen kangasta tummempaa) lankaa ompeluneulaan, nuppineuloja. Voinet korvata saumurin ompelukoneella, kunhan muistat sitten ommella joustavaa ommelta ja huolitella reunat. Suora ommelhan ei sitten muuten jousta. Kokeilin omalla kantapäälläni, niin sinun ei enää tarvitse.

1. Leikkaa trikookankaasta suorakulmio, jonka korkeus on n. 4 cm enemmän (saumavarat) kuin haluamasi hameosa, ja leveys n. 2 cm enemmän kuin haluamasi helman leveys.
2. Leikkaa resorista suorakulmio, jonka korkeus on kaksi kertaa + n. 2 cm enemmän kuin haluamasi resorin korkeus, ja leveys n. 2 cm enemmän kuin haluttu vyötärön leveys.
3. Laita saumuri käyttökuntoon. Jos luet näitä ohjeita, et varmaankaan osaa, joten kysy apua tai katso saumurin käyttöohjeista. Kokeile ensin koetilkulle, että ompeleesta tulee oikeannäköistä (ks. käyttöohje). Jos ei tule, säädä lankoja.
4. Huolittele hameen helma eli ompele saumurilla (yksinkertaisen) kankaan alareunasta, ettei kangas lähde purkautumaan. Tarkista, että ompelet varmasti sen sivun, jonka haluat alareunaksi.
5. Taita trikookaitale puoliksi oikeat puolet vastakkain sivusuunnassa (eli niin että leveys pienenee, korkeus pysyy samana). Jos kankaassa on kuvioita, kohdista ne ja kiinnitä taite nuppineuloilla. Nuppineulat kannattaa laittaa niin, että päät osoittavat ommeltavan reunan suuntaan (tai sen yli). Trikoo joustaa, joten ainakin raidallisen kankaan kanssa kannattaa tarkistaa kohdistukset koko matkalta. Jos siis haluaa, että raidat/kuviot ovat samassa kohtaa molemmilla puolilla saumaa. Jos ei halua, niin sitten voi hypätä suoraan seuraavaan kohtaan.
6. Tarkista, että olet ompelemassa saumaa oikeaan kohtaan ja oikein päin. Ompele saumurilla sauma ja vähän yli. Katkaise langat vaikkapa sentin päästä kankaan loppumisen jälkeen. Lyhennä myös ompeleen alkupään lankoja.
7. Ota resorikaitale ja taita se kahtia oikeat puolet vastakkain siten, että saat siitä suljetun ympyrän. Tämän ympyrän tulisi joustaa enemmän sivu- kuin korkeussuunnassa. Jos haluat, kiinnitä reunat kohdakkain neuloilla. Tarkista, että sauma tulee nurjalle puolelle. Tässä vaiheessa resori on vielä kaksi kertaa korkeampi kuin valmiissa vaatteessa.
8. Taita resori korkeussuunnassa kaksinkerroin niin, että sauma jää sisäpuolelle. Nyt se on halutun korkuinen + saumavarat.
9. Pujota resori hameen päälle siten, että niiden ommeltavat reunat ovat päällekkäin ja osoittavat samaan suuntaan. Huolehdi, että resori on trikookankaan oikealla puolella, jotta sauma tulee nurjalle puolelle. Laita resorin sauma samaan kohtaan hameosan sauman kanssa. Kiinnitä resori trikoo-osaan nuppineuloilla siten, että venytät resoria trikoon levyiseksi. Tarkista vielä, että trikoon oikea puoli on resoria vasten ja että saumat ovat kohdakkain.
10. Ompele saumurilla resori ympyränä kiinni hameosaan siten, että samalla venytät kankaita. Voi olla helpompi ommella niin, että trikoo on päällä, jotta voit varmistaa, että se ei jää ruttuun. Leikkaa langanpäät.
11. Sittenpä ryhdytään hurjiksi ja ommellaan alareuna käsin, jotta saadaan käänne mahdollisimman huomaamattomaksi. Voit toki myös ommella helman ompelukoneella, mutta olen ymmärtänyt, että piilo-ompeleen säätäminen on sen verran tarkkaa puuhaa, että oletan selviäväni tuosta nopeammin käsin. Toki voit käyttää myös muuta joustavaa ommelta, jos sillä ei ole väliä, että ommel jää näkyviin. Taita hameen alareuna nurjalle. Huolehdi, että helmasta tulee suora. Jos olet noheva, voit silittää taitteen, mutta kuviollista kangasta voi taittaa myös käsin matkan varrella, jos on laiska niin kuin minä. Huomaamattomin sävy langalle on sellainen, joka on aavistuksen tummempaa kuin ommeltava kangas. Solmi lanka kiinni saumaan ja ompele helma kiinni joustavin aitapistoin. (Ai miten? No näin eli näin.) Tee oikealle puolelle näkyvä pisto mahdollisimman pienenä ja huomaamattomana. Päättele lanka.
12. Leikkaa saumurin jättämät hännät ja muut turhat langanpäät.
13. Ihastele/vihastele valmista hametta.

Oliko riittävän rautalangasta väännetty ohje makuusi? Hyvä, sillä jatkoa seuraa. Seuraavassa osassa siirrytään astetta haastavampaan vaatekappaleeseen ja tehdään trikoohousut.

Vyyhti

P.S. Kyllä täällä muuten puikotkin heiluvat ja työn alla on oikein villapaita itselleni, piiiitkästä aikaa. Siitä on tulossa aika ihanan värikäs ja muutenkin kiva, mutta se ei ole varmaankaan valmis vielä piiiitkään aikaan.

Nirsoilun tulos

Osallistuin keväällä nihkeilyvaihtoon, joka sopi kaltaiselleni nirppanokalle kuin nirppanokka päähän. Sai luvan kanssa antaa hyvinkin tarkat rajaukset siitä, mikä on soveliasta vaihtopaketin sisältöä ja lopuksi vaihtoemo vielä varmisti paketin laadun ennen kuin sen sai lähettää vaihtoparille. Tältä pohjalta ei siis lainkaan yllättävää, että sain oikein mieluisen paketin. Lanka halusi heti päästä kesäiseksi neuletakiksi.

Mitä: Goodale / Cecily Glowik MacDonald

Miten: Pyöröpuikot 4.5 mm

Mistä: MadelineTosh Merino Light, 168 g

Hieman jännitti. Lanka oli ohuempaa kuin ohjeessa vaadittiin ja sitä oli vain kaksi vyyhtiä. Ihan hassusti valitsemalla vain reippaasti ohjeessa neuvotun puikkokoon satuin sattumalta saamaan juuri oikean tiheyden tällä ohuemmalla langalla. Ja lanka riitti mainiosti, sitähän jäi vielä ylikin vaikka tein takista pidemmänkin.

Hirveän helppo ohje. Neulottiin saumattomana ylhäältä alas. Lopuksi vain käännettiin etureunat taitteelle ja ommeltiin taskuiksi. Ja tämmöisenhän voi nakata vaikka minkä vaatteiden kaveriksi lämmittämään. Uuttakin tuli opittua: selvisi, kuinka i-cord -reunuksen voi tehdä lennossa eikä tarvitse lopussa poimia reunasilmukoita ja tehdä i-cord -päättelyä.

Neulisti

Neljäkäs

Wikipedia tietää kertoa, että

Neljäkäs (engl. rhombus) eli vinoneliö (joskus myös salmiakkikuvio) on geometriassa nelikulmio, jonka kaikki sivut ovat yhtä pitkät.

Sen sijaan sukat, joista ensimmäinen valmistuu viikossa ja toinen aloitetaan joskus yli kuukauden päästä, eivät ole yhtä pitkät. Onneksi on succaplokit.

Mitä: Rhombus / Cookie A.
Miten: Sukkapuikot 2.5 mm
Mistä: Lanitium ex machinan perussukkis, 73 g

Nämä ovat toiset sukkani Sukkia.Rakkaudella. -kirjasta. Jos olet hulluna palmikoihin, suosittelen. Jos olet kuten minä ja menetät hermosi, kun silmukoita pitää siirrellä puikoilta toisille palmikoiden tähden, suottaapi olla, että menetät hermosi. Ihan kiva ohje, aivan ihanat sukat. Pikkiriikkisen häiritsi, että ennen jalkaterän kavennuksia käskettiin palmikkokuvion viimeisellä kerroksella jättämään 4 ensimmäistä lisäystä välistä. Kuviossa oli yhteensä 5 lisäystä sillä kerroksella. Pieni symmetrian ihannoija pääni sisällä ei sulattanut moista. Jotta silmukoita jäisi oikea määrä, jätin sitten viimeisestä tekemättä sekä kavennukset että lisäykset.

Suosikkikohta näissä sukissa on kantapäät. Kierretyt oikeat silmukat ovat kauniita ja tykkään siitä, että kuvio jatkuu kantapään poikki. Hieman harmillista oli se, että kuvion takia tarjolla on vain koot S ja L. Pingottamalla sain kyllä venytettyä S:n sopivaksi 39-koon jalkaani.

Langan ostin kevään ensimmäisestä retriitistä. Tarjolla oli vaikka mitä herkullisia kimallesukkiksia, mutta perussukkiksen intensiivinen violetti vei mennessään. Lanka oli kivan tuntuista, mutta neuloessa se jännästi värjäsi kaikki sormet, sormenpäät ja kynnet ihan vihreiksi. Odotin kauhulla, paljonko väristä jää jäljelle, kun kastelen sukat pingottamista varten. Yllättävää kyllä, pesussa väriä ei lähtenyt lainkaan.

Huomatkaa ihan vain sukkia varten mustaksi öljytty terassi. Pitäähän sen nyt sopia sukkien väriin.

Neulisti

Oppia ikä kaikki

Meillä tuntuu Vyyhdin kanssa viimeaikainen teema olleen, että tolloillaan menemään sen tarkemmin alkuun miettimättä ja te muut saatte sitten lukea täältä "älä tee niin kuin minä tein, vaan niin kuin minä sanon" -kertomuksia. Päivän oppituntina on helmien käyttäminen neulomisessa.

Mitä: Distant hours / Boo Knits
Miten: Pyöröpuikot 4.5 mm
Mistä: Kraft Handdyed Merino Lace, 61 g + helmiä

Savolaisen kierossa neuleretriitissä oli ihanasti myynnissä lankaa, jota olin tietokoneruudun toiselta puolen jo ehtinyt tovin kuolaamaan. Tulin valinneeksi itselleni hieman epätyypillisen värin ja se ilmoitti ehdottomasti tahtovansa huiviksi kera mustien helmien. Vähän kyllä jännitti, kun en koskaan aiemmin ole käyttänyt helmiä neulomisessa, ajattelin sen olevan jotenkin kovin hankalaa. No, ei se ole, mikäli malttaisi ensin selvittää, miten niitä käytetään. Sen sijaan päätin reippaana tyttönä kiivetä takamus edellä puuhun. Mutta siitä lisää myöhemmin, ensin täytyy hehkutella ihanaa huivia.

Lanka oli loisto ostos. Mietin pitkään, raaskinko kahden sukkalangan lisäksi ostaa vielä huivilankaakin ja kyllä kannatti raaskia. Merinosilkkisekoite liukui puikoilla kuin unelma. Olen hullaantunut langan väriin. Vielä kun bongaisin vaatekaapin kätköistä jotain, mikä sopisi sen kanssa yhteen. Pelkkään huiviin on harvemmin soveliasta pukeutua.

Pidän Boo Knitsin huiviohjeista. Ne ovat selkeitä ja helppoja tehdä, mutta kuitenkin näyttäviä huiveja. Huivit aloitetaan ylhäältä keskeltä ja joka kerroksella lisätään silmukoita. Huivi kasvaa koko ajan leveyttä, eikä yläreunasta tule kireää kuten monesti lyhennetyillä kerroksilla muotonsa saavissa huiveissa. Näistä malleista on myös helppo muokata suurempia, jos tarvitsee jättihuivia. Omien kokemusten perusteella mittaa tulee kyllä ihan riittävästi suoraan ohjetta seuraamalla.

Sitten päästään päivän oppituntiin. Helmien neulomiseen tarvitaan 

a) Maailman pienin virkkuukoukku. Omani, 0.6 mm:n koukun löysin Karnaluksista. 

b) Siemenhelmiä. Fingering-vahvuiselle langalla sopiva helmien koko pitäisi olla 6/0 ja pitsilangalle 8/0. Itse ostin nämä helmet siltä samalta Karnaluksin reissulta sen enempää helmikokojen päälle ymmärtämättä. Randomhelmistä seuraa se, että osasta virkkuukoukku mahtuu läpi ja osasta ei. Onneksi pieneenkin pussiin mahtuu melkoinen määrä helmiä eikä minun tarvinut pelätä sopivankokoisten loppumista.

Seuraavaksi pitää selvittää, lisätäänkö helmet vasta neuloessa vai pujotellaanko ne valmiiksi lankaan. Tässä huivissa ne lisätään yksi kerrallaan neuloessa. Minä sen sijaan reippaana tyttönä käytin useamman tunnin pujotellen reilut 300 helmeä lankaan. Lanka, jossa killuu 300 helmeä, ei tietenkään kulje kerältä mitenkään turhan kätevästi. Neuloessa sain koko ajan pitää taukoja ja kiskoa helmiä edemmäs, jotta sain riittävästi lankaa vapaaksi aina seuraavaa kerrosta varten. Ei-kovinkaan-yllättäen, petyin melko karvaasti, kun pitsiosiossa tuli ensimmäisen helmen vuoro ja huomasin, että eihän tämä näytä yhtään samalta kuin ohjeen kuvassa. Tässä kohtaa lopulta aloin selvitellä asiaa ja YouTubetin helmien neulomisen. Jaa. Että sillä lailla. 

Ei näin!

Tässä pieni kuvasarja siitä, miten helmet saadaan neuleeseen yksi kerrallaan sitä mukaa kun niitä tarvitaan.

Pujotetaan virkkuukoukku helmen läpi.

Napataan silmukka koukulle.

Ja vedetään silmukka helmen läpi.

Helppoa kuin nakki.

Minä sain tietysti taistella niiden valmiiksi pujottelemieni helmien kanssa huivin loppuun saakka, koska en tahtonut katkaista lankaa. Kuka sitä nyt enää viitsisi, kun on jo tähän asti sinnitellyt? Luin ohjeen huolella läpi ja ärsyynnyin suunnattomasti, kun missään kohtaa ohjetta ei kerrota, kuinka ne helmet saadaan neuleeseen. Vain pitsikaavion merkkien selityksissä sanottiin, että vihreissä ruuduissa helmi asetetaan ennen silmukan neulomista. Ei se vielä minulle ainakaan kerro, että onko helmi ollut valmiiksi pujotettuna lankaan vai ei. Kiukkuisena avauduin neuleillassa, että olisi vähintäänkin kohteliasta laittaa ohjeeseen joku linkki, missä olisi opastusta helmien käyttöön. Eihän ohjeen tekijä voi olettaa kaikkien osaavan näitä asioita valmiiksi. Jännästi, kun luin ohjeen uudestaan, huomasin, että hei täällähän on joku tämmöinen linkki... jonka takaa löytyi sitä opastusta helmeilyyn. Puolustuksekseni on kyllä sanottava, ettei linkissä millään muotoa lukenut, mitä sen takaa löytyy. Iso otsikko sen yläpuolella olisi ollut plussaa.

Taas tuli opittua. Toivottavasti näistä vinkeistä on apua jollekulle toiselle. Oli meinaan melkoisen tympäisevää ihan turhaan pujotella helmiä pari tuntia ja sitten taistella niiden kanssa koko neuleprojektin ajan. Jospa seuraava projekti ei menisi kantapään kautta. Paitsi jos se on sukka. Heh heh.

Yhtä kaikki, huivista tuli upea! Nih! Ja äiti hei, sun pitää tulla kuvaamaan kaikki mun huivit! Tupla-Nih!

Neulisti