keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Kurpitsatakki

Olen aikaisempina vuosina lahjonut äitiä lähinnä huivein ja pipoin. Nyt oli korkea aika tehdä jotain suuritöisempää.


Mitä: Pumpkin Ale / Ysolda Teague
Miten: Pyöröpuikot 3.5 ja 4.0 mm
Mistä: Austermann Alpaca Silk, 602 g

Ehdin jo pidemmän aikaa katsella Ysoldan upeaa takkiohjetta sillä silmällä. Lopulta päätin, että se on ihan äidin näköinen. Syksyisellä Karnaluks-retkellä mukaan tarttui sopivan oloista lankaa ja valmistakin tuli kohtuu vauhdilla. Vähän turhan hidas kuitenkin olin, koska suunnitelmani kuvata tämä syksyisessä metsässä haihtui pakkasen pudottamien lehtien mukana. Noh, kaikkea ei voi saada.


Takki oli ihan erikoisjännä neulottava. Ensin tehtiin kaunis palmikkoinen takakappale. Sen reunoihin tuli i-cord -nauhat ryhtiä antamaan. Etukappaleiden silmukat poimittiin takakappaleen reunasta ja neulottiin poikittain kohti kaulusta. Vyötärölle annettiin muotoa lisäyksillä ja etukappaleista saatiin mukavan liehuvat lyhennetyillä kerroksilla. Olisivat lopulta olleetkin melko lörpät, ellei lopuksi neulottaisi ainaoikeaa kaulusta, joka ryhdisti paketin kuosiin. Nerokasta, sanon minä. Ai niin! Ihan viimeiseksi kauluksenkin silmukat vielä pääteltiin i-cordilla. Mietin neuloessani kaiken aikaa, että on tuo Ysolda vaan nero ja on sillä mahtanut olla hauskaa tätä takkia suunnitellessa. Ja jottei takista vaan missään nimessä puuttuisi kiehtovia yksityiskohtia, niin pingottamisen jälkeen siihen ommeltiin vielä kankaiset taskut.


Lanka oli mukavaa neulottavaa ja ostamani 12 kerää riittivät tähän takkiin tarkallensa. Kaulusta tehdessä alkoi jo jännittää ja päätin jättää kaksi viimeistä kerrosta välistä. Viisas päätös, sillä i-cord -päättely syö aika paljon lankaa ja takin valmistuttua sitä jäi yli n. 40cm. Tiukille veti, mutta riitti. Tallinnan reissulla äiti penkoi uteliaana ostoskassiani ja totesi langasta, että tämä oli hänen lempivärinsä joskus kaukaisella 80-luvulla. Sitä pistettiin vaatteisiin, mattoihin verhoihin, kaikkialle. Epäselväksi jäi, onko väri yhä mieluinen vai jo täysin passé. Että siltä pohjaltahan oli sitten hauska ruveta työstämään näin suuritöistä joululahjaa. Toivottavasti passaa passé värivalinnasta huolimatta. Itse ainakin rakastuin takkiin niin kovin, että tilasin langat omaan versioon. Kunhan joskus ehdin siihen asti. Ehkäpä sitten ensi vuonna saan kuvata sen siellä syysmetsässä.


Loppuun varoituksen sananen. Olin jälleen kerran autuaasti unohtanut, miten alpakkasilkki käyttäytyy. Takki venähti pingotuksessa holttittomasti. 3/4-hihoista tuli täyspitkät. Ohjeen kuvassa takki ei peitä takamusta, mutta tämä roikkuu jo reisien päällä. Ihana siitä tuli näinkin, mutta jospa ensi kerralla muistaisin alpakkasilkin lörpähtävän ja ottaisin vaikka pienemmät puikot tai suorittaisin muita varotoimia.

Neulisti

29 kommenttia:

  1. Aivan ihana on eikä ole joutanut kaappiin. Somistaa keittiötäni keinutuolin selustalla, josta sen saa nopeasti päälle. Venähti ihan tarkoituksella. Ei mulle lyhyempi takki riittäisikään. Mulle sopiva joka suhteessa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, että on päässyt ahkeraan käyttöön. :)

      Poista
  2. No niin nyt meni siis tuokin malli ostoon. Olen tuota kuolannut ja pohtinut ja tämä sinun ihana takkisi varmisti asian. Tuo on vain niin pakko saada sekä neuloa että omaksi. Upeaa työtä ja kyllä äitisi on onnekas !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mullakin polttelevat ne omat tähän varatut langat lipastossa. Kovasti pitäisi oma takki saada.

      Poista
  3. Minusta tuo on juurikin ihana noin venähtäneenä. Mielettömän kaunis ja mukava kietoutua lämmittämään isommaltikin. Upea työ!

    VastaaPoista
  4. Minustakin tuo on todella ihana venähtäneenä! Ehkä jonain päivänä uskallan yrittää tämänkin neulomista. Englanniksi neulominen vain jännittää vielä jonkin verran... :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä ei ehkä ole helpoimmasta päästä aloittaa englanniksi neulomista, mutta noin muutoin kielen vaihtaminen ei lopulta ole kovinkaan iso juttu. Pitää vain opetella muutamat lyhenteet, niin niillä hoituu kaikki.

      Poista
  5. Musta tuo on venähtäneenä juuri passeli! Kaunis malli ja kaunis väri myös. Hyvä ettei ole passé, tai ainakin niin tuosta ekasta kommentista päättelin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, niinhän se äitikin vähän meinasi. :) Ei mua muuten se venähtäminen harmita kuin hihoissa. Niiden kun piti olla 3/4-hihat.

      Poista
  6. Mää jossain vaiheessa haaveilin neulovani tän harmaana mut vielä jäänyt tekemättä. Tämä on niin nätti! Aijai!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen, että palaat ruotuun ja aloitat omasi hetimmiten. :)

      Poista
  7. Tosi kaunis ja just hyvä tuollalailla pidempänä!

    VastaaPoista
  8. Kyllä sulla on onnekas äiti! Tai itsepä lienee näin näppärän tyttären kasvattanut ;-) Kunnia kummallekin, hiemuisen kaunis takki tuli. Ei haittaa venähtäminen yhtään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kauniista sanoista. Ihan huippu hienohan tästä kyllä tuli. :)

      Poista
  9. Venähtänyt tai ei, kaunis se on silti. Värikin on herkullisen kurpitsainen :)

    VastaaPoista
  10. Kaunis takki ja ihania yksityiskohtia!

    VastaaPoista
  11. Voi että on kaunis takki! Työnsä arvoinen varmasti!

    VastaaPoista
  12. Niin upea takki! Kyllä varmasti on mielissään noin upeasta työstä!

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...