Sivut

maanantai 28. lokakuuta 2019

Hehku-KAL

Uudessa Taito-lehden joulunumerossa ilmestyneestä Hehku-mekosta on kyselty KAListelua ja tokihan sellainen järjestyy!

hehkuKAL.jpg

Yhteisneulonta alkaa N-Y-T ja päättyy 31.01.2020. Mukaan saa ehdottomasti hypätä, vaikka olisitkin ehtinyt pistää Hehkun jo puikoille. Osallistua voi postaamalla kuvia instaan tunnisteella #hehkukal ja jutustelemalla aiheesta Ravelry-ryhmässäni.

⁠KAListelun aikana valmistuneet ja Ravelryyn tai instaan #hehkukal -tagilla postatut Hehku-mekot osallistuvat arvontaan, johon TAITO-lehti lahjoittaa palkinnoksi puolikkaan vuosikerran ja Tukuwool 50€ lahjakortin. Lisäksi arvon kaikkien osallistuneiden (ei siis vain valmiiksi ehtineiden) kesken neljä Where We Once Knitted -pinssiä. Teroita siis puikkosi ja hyppää mukaan hauskanpitoon!

Sama vielä pikakelauksena:
  • Hehku-KAListelu, eli yhteisneulonta 28.10.2019-31.01.2020
  • Höpistä voi täällä ja lisäksi postata instaan #hehkukal -tunnisteella
Palkinnot:
  1. TAITO-lehden puolikas vuosikerta (= 3 lehteä) arvotaan 31.01.2020 mennessä valmistuneiden mekkojen kesken.
  2. Tukuwoolilta 50€ lahjakortti, arvotaan 31.01.2020 mennessä valmistuneiden mekkojen kesken.
  3. Neljä Where We Once Knitted -pinssiä arvotaan kaikkien Ravelry-ketjuun postattujen projektikuvien ja instagramin puolella #hehkukal -tunnisteella postattujen kuvien kesken.
hehkuKAL2.jpg

Ohje on suunniteltu Tukuwool Sock -langalle, jossa on upeita väriyhdistelmiä mekkoa ajatellen, mutta sen voi neuloa mistä vain sport-vahvuisesta langasta. KAListeluun voi lähteä mukaan myös neulomalla Hehkusta pusero/tunika-mittaisen mekon sijaan.

sunnuntai 20. lokakuuta 2019

Pohjoinen tähtitaivas

Minulla on tapana olla työn alla aina jotain vähän kahelia. Jotain haastavaa, joka ei valmistu hetkessä eikä edes ihan kahdessa. Tämänkertainen hullutus vei silmukoiden luomisesta valmistumiseen noin puolitoista vuotta.


Miten: Pyöröpuikot 3.25 mm
Mistä: West Yorkshire Spinners Exquisite Lace, 116 g

Tähdet ovat pienestä pitäen lumonneet minut. Siltä pohjalta voisi kuvitella, että tietäisin niistä jotain, mutta ei: tunnistan ainoastaan Otavan. Olen vain aina rakastanut tuijottaa tähtitaivasta. Kun olin pieni, asuimme kaksikerroksisessa talossa ja yläkerran vessassa oli pieni ikkuna. Aina hampaita pestessä halusin kiivetä pöntön vesisäiliön päälle kurkottaakseni ikkunaan tähtiä tuijottamaan. En enää kiipeile, mutta saatan yhä öisin lähteä ulos vain katselemaan tähtitaivasta.


Ei lieni yllätä hirveästi, että haukoin henkeäni, kun männävuosina Twist Collectivessa ilmestyi huiviohje, johon neulottiin helmien kera koko pohjoisen pallonpuoliskon yötaivas. Ohjeen ilmestymisestä on kyllä aikaa, sillä se tuli julki jo vuonna 2012, mutta jotkut asiat ottavat aikansa ja tämä huivi odotti täydellistä lankaa ja täydellistä hetkeä.


Muutama kesä sitten matkailimme Skyen saarella Skotlannissa ja majapaikan emäntä vinkkasi, että tien toisella puolella lähes meitä vastapäätä oli pieni kehruupuoti. Ilman emännän vinkkiä se olisi jäänyt minulta tyystin huomaamatta, mutta sepä oli kerrassaan hurmaava putiikki. Kehruukuitujen ja käsinkehrättyjen lankojen lisäksi puodissa oli muutama teollinenkin lanka myynnissä. West Yorkshire Spinnersin Exquisite Lace kiinnitti heti huomioni, sillä tiesin vihdoin löytäneeni oikean langan tähtikarttahuiviini. Väri oli täydellinen sinimusta - eikä Falklandin villan ja silkin sekoitus kuulostanut pöllömmältä sekään!


Kotiin päästyäni aloin tutkailla huivimallia tarkemmin. Tiesin, että vaikka kuinka moni nörtimpi neuloja oli toteuttanut huivinsa niin, että käytti eri kokoisille tähdille erikokoisia tai -näköisiä helmiä. Ja senpä myötä ohjesivulla olikin tarjolla tähtikartta, johon erikokoiset tähdet oli värikoodattu. Minäkin tilasin monen kokoisia helmiä, mutta lopulta käytännössä toimivat kuitenkin vanhat kunnon 8/0- ja 6/0-helmet. Niinpä jaottelin tähdet vain kahteen kokoluokkaan.


Kuten blogia pidempään seuranneet varmasti tietävät, tykkään tehdä vapaa-aikani ajanvietteistä mahdollisimman vaikeita. Niinpä hullaannuin aivan täysin, kun näin Ravelryssa tämän huiviprojektin, johon neuloja oli askarrellut tähtikartan taustalle vielä kirkkaimpina öinä taivaalla erottuvan Linnunradankin! Tuolta projektista löytyvä linkki apuna käytettyyn tähtikarttaan ei toimi, mutta itse taisin käyttää tätä.


Huiviohjeessa on siis kaavioita, joihin tähtien sijainnit on merkitty helmillä. Lisäksi ohjeessa on tähtikartta, johon on merkitty, miten kaaviot siihen asettuvat. Näitä kaikkia apunani käyttäen hassasin varmaan puoli päivää siihen, että yhdistelin kaavioiden helmet viivoilla, jotta hahmotin, mihin tähtikuvioon mikäkin helmi kuului. Kirjoitin myös niiden viereen tähtikuvioiden nimet, jotta karttoja oli helpompi seurata. Merkitsin isoimmat tähdet erikseen, jotta muistaisin käyttää niissä isompia helmiä. Ja lopuksi hahmottelin sen googlettamani tähtikartan avulla huivikaavioiden tähtikuvioiden lomaan, että missä se Linnunrata suunnilleen kulkee.


Kun sain Linnunradalle ääriviivat, aloin ruksia sattumanvaraisesti n. joka 4.-6. ruudun ääriviivojen sisältä huivikaavioista merkitsemään paikkoja, joihin laittaisin helmen linnunrataa kuvaamaan. Käytin yhteensä kolmen sorttisia helmiä: läpinäkyviä hopeasisuksisia 8/0-helmiä suurimmalle osalle tähdistä, läpinäkyviä 6/0-helmiä isoimmille tähdille (olisin kyllä halunnut hopeasisuksisia, mutten löytänyt) ja sitten läpinäkyviä 8/0-helmiä Linnunrataa varten.


Huiviohjeessa tähtikuvioiden tähdet merkitään paitsi helmin, niiden kohdalle tehdään myös langankierrolla ja kavennuksella pieni reikä. Linnunradan helmet sen sijaan laitoin huiviin ilman reikiä, joten tähtikuviot ja linnunrata erottuvat toisistaan ihan kohtuullisen hyvin.


Minä kun en tykkää ottaa vapaa-ajalla rennosti, päätin vielä muokata huivin reunusta. Ohjeen mukaisesti huiviin tulisi kapea ainaoikeinreunus. Minä olin kuitenkin vähän pöljästi ottanut huiviini paitsi ohjetta ohuemman langan myös hieman pienemmät puikot. Pelkäsin, ettei tästä tulisi riittävän suuri, joten tiesin sen kaipaavan leveämpää reunusta. Lisäksi tähtikartasto oli niin kaunis ja herkkä, että tuntui vähän pyhäinhäväistykseltä tehdä siihen pikkuruinen ja rujo ainaoikeinreuna. Niinpä lainasin reunapitsin kaavion Evenstart-huivista. Pitsireunus on 17-21 silmukkaa leveä, kerroksesta riippuen, ja se neulottiin poikittain päätellen varsinaisesta huivista 1 s aina joka toisella kerroksella. Koska tähtihuivissa oli lopulta yli 800 silmukkaa, sehän tarkoitti reilua 1600 kerrosta pitsiä, jota neulottiin muuten myös nurjan puolen kerroksilla. Niin, ja mainitsinko, että päätin laittaa helmiä myös reunapitsiin?


Tämä ei varmastikaan ole kaikkien pala kakkua. Mutta minulle se sopi kuin nenä päähän. Kyllä pitää ihmisellä olla aina joku lehmän hermoja ja norsun kärsivällisyyttä vaativa neuletyö, johon tarttua, kun haluaa hieman kiusata itseään. Tämä ei siis ole haukku. Minä todella nautin siitä itseni haastamisesta. Neulomisessa ei ole montaakaan liian vaikeaa tekniikkaa tai silmukkaa, joten haaste löytyy useimmiten keskittymisestä ja kärsivällisyydestä. Kaiken huipuksi tämä huivi on kauneimpia koskaan neulomiani.



Vaan nyt pitäisi keksiä jostain seuraava ikuisuusprojekti, jota työstää silloin, kun haluaa pitää lepoa suunnitteluhommista. 

keskiviikko 16. lokakuuta 2019

Hehku

TAITO-lehden tuoreessa joulunumerossa on ohjeitani jopa kaksin kappalein! Miehille suunnitellun Havu-puseron lisäksi suunnittelin joulunumeroon myös mekon.


Mitä: Hehku / Oma ohje
Miten: Pyöröpuikot 3.5 mm
Mistä: Tukuwool Sock, 425 + 75 g

Jos olikin kovin jännittävää suunnitella ensimmäistä kertaa miesten neule, riitti tässä mekossakin jännitettävää. Viime vuosina neulemaailman vetävin trendi on tuntunut olevan erilaiset kirjoneulekaarrokkeella varustetut puserot. Niinpä minäkin halusin ensimmäistä kertaa kokeilla taitojani sellaisen suunnittelemisessa.



Ja kovin hauskaa tämän suunnitteleminen oli, sillä kirjoneulekaarroke vaati ihan omanlaistaan matematiikka toimiakseen. Kaikki eivät ehkä ole samaa mieltä tästä, mutta minusta yhtälönratkaisu on kertakaikkisen lystikästä puuhaa. 


Suunnittelin mekon jo vuosi sitten marraskuussa ja lähetin sen kuvauksiin jouluksi. En ole mitenkään erityisen kärsivällinen ihminen, joten on ollut hirvittävän vaikeaa malttaa odottaa lehden julkaisua. Vaan rautainen maltti on ollut testineulojillakin sillä hekin ovat saaneet odottaa vuoden mekkojen esittelyä!



Hehku on mekko, jossa on pyöreä kirjoneulekaarroke. Mekko neulotaan saumatta ylhäältä alaspäin ja kaarrokkeen lisäksi kirjoneuletta on hihansuissa ja helmassa. Mallin voi helposti neuloa myös puseromittaisena, mutta itse olen hullaantunut neulemekkoihin. Mekossa on vyötärömuotoilu, jotta se istuu kauniisti ylle.



Halusin pitää Hehkun värityksen jouluisena, mutta tässä mallissa havukuviot olisivat olleet liian kirkuvan jouluisia - haluan ainakin itse käyttää mekko muulloinkin kuin kerran vuodessa. Niinpä kaarroke sai koristeekseen kukkasia ja pieniä vinoneliöitä, joiden keskustaan neulotaan nyppyjä.


Mekossa on pitkät hihat ja hihansuissa kaksiväristä resoria. Mekon helmassa toistuu kaarrokkeen vinoruutukuvio ja sitä seuraa kaksivärinen resori. Pääntien, hihansuiden ja helman reunaan neulotaan muutama kerros sileää, joka saa rennosti rullautua.


Mallikappale valmistui tosiaan noin vuosi sitten ja kylläpä kävi tuuri: juuri, kun mekko vapautui pingotuksesta, iski pieni lumimyräkkä, jonka seurauksena saatiin napattua tunnelmalliset kuvat ennen kuin mallimekko piti pistää postikustin matkaan.


Joulunumeron neuleet ovat muuten TAITO-lehden kojulla Tampereen kässämessuilla nähtävillä, joten suosittelen suuntamaan sinne kojulle messuilla. Lopun kuvista kiitos TAITO-lehdelle!


Yksittäisenä ohjeena Hehku ja Havu tulevat myyntiin keväällä.

perjantai 11. lokakuuta 2019

Havu

Keväällä oltiin jännän äärellä, sillä sain suunnitella ensimmäistä kertaa miesten neulepaidan. Ohje on nimittäin mukana TAITO-lehden uudenkarheassa joulunumerossa, joka tulee myyntiin 16.10. Ennakkotilaajille se on jo tullut postin mukana.


Mitä: Havu / Oma ohje
Miten: Pyöröpuikot 4.5 ja 5.0 mm
Mistä: Kässäkerho Pom Pom Suoma DK, 536 g
https://www.ravelry.com/projects/annaj0hanna/havu

Otin mielelläni haasteen vastaan. Kuten sarjoituskurssini oppilaat tietävät, olen haalinut naisten mittataulukkoni kasaan useasta eri lähteestä ja olen siihen kovin tyytyväinen. Miesten mittoja sen sijaan ei ollut ollenkaan niin helppoa löytää. Craft Yarn Council tarjosi osan mitoista ja melko pölyisen oloinen miesten Passeli-taulukko osan - joskin siitä löytyi vain miesten pukuihin liittyviä mittoja. Mutta minä pidän haasteista ja olin jo pidempään pohtinut, että olisi aiheellista välillä suunnitella myös miesten neuleita.


Kuten kaikki Joulunumeron neuleet, myös Havu on tehty kotimaiselle langalle. Valitsin työhön Kässäkerho Pom Pomin ihanan muhkean ja rouhean suomenlammaslangan, Suoma DK:n. Näin paksusta langasta miestenkin pusero valmistuu vauhdilla.


Pusero neulotaan ylhäältä alaspäin, saumattomasti. Yläosa on ainaoikein neuletta, puserossa on V-pääntie ja raglanhihat. Hihojen "saumat" neulotaan sileänä neuleena, jolloin ne ovat kaunis yksityiskohta ja tuovat rakennetta ainaoikeaan yläosaan.


Niin kivaa neulepintaa kuin ainaoikea onkin, siitä tulisi todella paksu pusero, jos koko vaatekappaleen neuloisi ainaoikeana. Kaiken lisäksi ainaoikean pinnan neulominen suljettuna neuleena on suuri huijaus, koska tällöin joka toinen kerros onkin neulottava nurin. Niinpä hihojen erottamisen jälkeen puseron helma on enimmäkseen sileää neuletta.


Toisessa kyljessä on nurjalla neulottu paneeli, johon tulee juuri ennen helman resoria muutama pieni havukuvio.



Lopuksi pääntieltä poimitaan silmukat ja neulotaan kaulus. Se muotoillaan lyhennetyin kerroksen takaa pidemmäksi kuin edestä ja taitetaan lopuksi kaksinkerroin. Halutessaan sen voi kiinnittää paikoilleen päättelemällä silmukat virkkuukoukun avulla työn nurjalle puolelle.

Lopuksi vielä muutama kuva suoraan Joululehden sivuilta. Niistä kiitos TAITO-lehdelle.



Ohje löytyy siis TAITO-lehden Joulunumerosta ja yksittäisenä ohjeena se tulee Ravelryyn ja verkkokauppaan keväällä 2020.

sunnuntai 6. lokakuuta 2019

Luksuslankaa lähitilalta

Miten siitäkin on jo kaksi vuotta aikaa, kun julkaisin Tyttö joka sanoi bää -e-kirjasen? Etsin e-kirjaa varten lammastilaa, jossa kuvata kirjan neuleet ja päädyin Hakamaan lammastilalle Petäjävedelle. Tuon e-kirjan neuleet oli kaikki suunniteltu Tukuwool-langoille, mutta emäntä esitteli ylpeänä tilan omia lampaita ja kuinka niitä on jalostettu erityisesti sitä silmällä pitäen, että villaan saataisiin kaunis kiilto lankoja ajatellen. Muutama vuosi tässä ehti vierähtää, mutta suunnittelin muutaman ohjeen Hakamaan lammastilan langoille. Ja mikä parasta, lankoja ja ohjeita löytyy verkkokaupasta, mutta siitä tarkempaa tietoa jutun lopussa.


Mitä: Tyyne / Oma ohje
Miten: Pyöröpuikot 3.5 ja 4.0 mm
Mistä: Hakamaan lammastila 2ply, 50 + 65 g

Tyyne-pipo syntyi halusta leikitellä neulepinnoilla. Olen jo jonkin aikaa himoinnut käyttää jossain mallissa stamen stitch -neuletta. En tiedä, onko tälle olemassa suomennosta, mutta neulepinta leikittelee nostetuilla ja nurjilla silmukoilla. 


Yhdistin stamen-neuloksen ainaoikeaan, jolla neuloin hatun reunuksen. Pipo on muuten kovin simppeli, mutta niskassa on kaksi laskosta, jotta myssy asettuisi päähän mahdollisimman hyvin valumatta silmille tai menemättä kurttuun niskassa - siis enempää kuin laskosten verran.


Tyynen ohjeessa on kaksi kokoa ja pienempään kokoon riittää juuri ja juuri 50 g sport-vahvuista lankaa. Jos pitää erityisen muhkeista tupsuista, sitten saattaa olla vähän hilkulla. Itse kokeilin pipoa sekä tupsulla että ilman. Isompaan myssyyn tupsuineen kului 65 g Hakamaan 2-säikeistä lankaa. Pienemmän myssyn menekissä on laskettu mukaan kuvien ottamisen jälkeen tehty tupsu. Koska tupsu!


Jos muuten ette ole aiemmin törmänneet tähän vinkkiin, niin tupsu kannattaa viimeistellä roikottamalla sitä kuumassa vesihöyryssä, esim. kattilan tai vedenkeittimen yllä (veden pitää kiehua). Vesihöyry avaa langanpäistä kierteen ja pörhistää tupsun siistiksi ja pulleaksi.


Mitä: Viljo / Oma ohje
Miten: Pyöröpuikko 4.5 mm
Mistä: Hakamaan lammastial 3ply, 67 g

Halusin suunnitella yhteinäisen neulesetin, joten paksumpi lanka muuttui pipon kanssa yhteensopiviksi lapasiksi. Myös lapaset ovat hauska yhdistelmä stamen-neulosta ja ainaoikeaa.



Lapasissa eri neulepintoja erottaa siksak-kuviota tekevä pieni kahden silmukan palmikko. Myös peukalo on muhkeaa ainaoikeinneuletta.


Itse tykkään omistaa ainakin kahdet lapaset: ohuet, joita voi käyttää pitkin syksyä ja kevättä ja sitten paksummat kunnon pakkaspäivien varalle. Näiden alle mahtunee vaikka ohuet sormikkaatkin, jos kaipaa erityisen paljon lämmikettä.


Hakamaan lammastilan kiiltävistä villoista on tosiaan kehruutettu Pirtin kehräämöllä 2-säikeistä sport-vahvuista lankaa ja 3-säikeistä DK-vahvuista lankaa. Näin villaisten asioiden ystävänä tällainen lähilanka on todellista luksusta. Ja ohjeiden lisäksi myös lanka on ostettavissa verkkokaupastani! Voit halutessasi ostaa pelkän ohjeen tai pelkkää lankaa - vaikka puseromäärän. Mutta jos ostat langat ja pipo-ohjeen tai langat ja lapasohjeen, saat ne edullisesti pakettihintaan 19,90€.


Jos tarvitset toimitusta Suomen ulkopuolelle, lähetä viestiä, niin voin tehdä tarvittavien postikulujen mukaisen laskun.