Sivut
maanantai 19. lokakuuta 2020
Väreilyä
keskiviikko 7. lokakuuta 2020
Hohde
Tuntuu kuin siitä olisi pieni ikuisuus, kun aloin suunnitella puseroa Taito-lehden joulunumeroon. Ja onhan siitä - loin silmukat nimittäin viime vuoden joulukuussa! Mutta tällä viikolla tuo joulunumero saapuu tilaajille postissa, joten on aika esitellä pusero.
Ohjeiden suunnitteleminen lehtiin on hauskaa puuhaa, erityisesti silloin, jos suunnittelun tueksi on tarjolla jokin teema tai mood board. Taidon joulunumeron teemana oli yhdessäolo, joten ajattelin heti, että puseron pitäisi olla sellainen, joka on helppo ja mutkaton käyttää, sellainen, jonka päälle kiskomista ei tarvitse sen kummemmin miettiä. Mutta tietysti sellainen, joka on tästä huolimatta riitttävän kaunis joulun juhlapäiviin.
Ajatuksissa olisi siis kertakaikkisen mukava paita ja halusin langan olevan paitsi Suomessa värjättyä, mieluiten myös kotimaista villaa. Kaikki nämä toiveet osuivatkin sitten harvinaisen helposti yksiin, kun lankakauppa ILOsta löytyi Aaran Koto-lankaa tarkalleen Taito-lehden värikartan väreissä. Ja koska viime vuodet on kirjoneulotuttanut niin vietävästi, niin eipä tarvinut sen pidempään miettiä muutenkaan.
Niinpä Hohde on tyylikäs pusero upealla kirjoneulekaarrokkeella. Pusero neulotaan tietty ylhäältä alaspäin ja siinä on pitkät hihat. Puseron helma on aavistuksen A-linjainen ja siksi erityisen mukava yllä. Juuri ennen helmaresoria toistuu pieni pala kaarrokkeen kirjoneulekuviota.
Kaarrokkeen kuvio on abstrakti viukakuvio, mutta tuo minulle hieman mieleen jonkin taianomaisen riikinkukon kultaisina kimaltavat pyrstösulat. Puserossa on kolmea väriä ja kaarroke alkaakin kahdella kontrastivärillä, joiden jälkeen vartalo neulotaan päävärillä. Kaarrokkeen alareunassa on muutama kerros, joilla keplotellaan kaikilla kolmella värillä, mutta ne ovat ehdottomasti vaivan arvoiset.
Suosikkijuttujani puserossa on yläreunan kaksinkerroin taitettu pääntien joustin. Se antaa neuleelle viimeistellyn ilmeen. Myös hihansuiden ja helman resori on neulottu kierrettynä joustinneuleena.
Rakastan kuvata neuleita paikoissa, joissa kuvaustausta on samaa värimaailmaa neuleen kanssa, mutta tällä kertaa alikulkutunnelin graffitit tarjosivat kyllä melkoisen täysosuman. Seinämaalauksissa toistuvat paitsi kaikki neuleen värit, myös muiden kuvausvaatteiden - kaiken huipuksi vielä aika lailla samassa järjestyksessä kuin ne ovat minun ylläni. Voisi kuvitella, että joku oli käynyt maalaamassa betonin ihan meitä varten.