Apen vaimo tykästyi aiemmin itselleni Dropsin Merino extra fine -langasta neulomaani pipoon ja lupasin tehdä hänelle samanlaisen. Palmikko-osan ohjeen katsoin Dropsin piposta, mutta muuten tein omasta päästä.
Palmikkokuvio on neulottu ensin tasoneuleena, ommeltu sitten yhteen pannaksi, poimittu silmukat yläreunasta ja jatkettu pipoa suljettuna sileänä neuleena. Kavennukset ovat ehkä yksinkertaisimmat mahdolliset, mutta minä tykkään niiden muodostamista kaarista. Alareunan nirkkomainen kuvio muodostuu kahdesta ainaoikein neulotusta silmukasta, joista ensimmäinen on tehty kaksinkertaisella langalla. Voitte uskoa, että oli langat solmussa kerran jos toisenkin...
Piposta tuli ensin liian pieni ja jouduin purkamaan kavennukset. Ei sinänsä mitään uutta minulle, jostain syystä pipoistani meinaa aina tulla liian lyhyitä ja oli työ mitä tahansa, joudun jossain vaiheessa purkamaan enemmän tai vähemmän. Lopulta tuosta tuli jopa vähän pitkä ainakin minun käyttööni, mutta katsotaan nyt, miten sopii lahjan saajan päähän. Jos ei ole hyvä, niin pitää korjata kavennuksia vähän.
Haluaisin pingottaa pipon erityisesti siksi, että – kuten kuvistakin huomaa – alareuna ei oikein tahdo pysyä suorassa. En ole kuitenkaan koskaan pingottanut pipoa, joten en oikein tiedä, mikä olisi paras tapa. Pelkään myös vähän sitä, että se venähtää liian leveäksi tai täysin muodottomaksi. Riittäisiköhän pelkkä kastelu oikaisemaan silmukat?
Haluaisin pingottaa pipon erityisesti siksi, että – kuten kuvistakin huomaa – alareuna ei oikein tahdo pysyä suorassa. En ole kuitenkaan koskaan pingottanut pipoa, joten en oikein tiedä, mikä olisi paras tapa. Pelkään myös vähän sitä, että se venähtää liian leveäksi tai täysin muodottomaksi. Riittäisiköhän pelkkä kastelu oikaisemaan silmukat?
Löydettyäni päiväkausia palavat öljykynttilät olen alkanut polttaa portinpielessä olevassa lyhdyssämme "ikitulta". Syyspimeässä on edes jotain mukavaa, kun väsyneenä töistä kotiin tullessa on iloisesti palava lyhty toivottamassa tervetulleeksi. Ehkäpä naapurit ja aamuvarhaisella talomme päiväkotiin lapsiaan tuovat vanhemmatkin saavat siitä jotain iloa.
Vyyhti
Kaunis pipo ja nätti palmikkomalli! Mullekin käy yleensä niin, että alan kaventaa liian aikaisin pipoa neuloessani. Just viikko sitten neuloin itselleni pipoa ja sovittaessani luulin, että nyt jo pitää alkamaan kaventamaan, mutta siitä tulikin ihan liian lyhyt ja ei kun purkamaan :).
VastaaPoistaKuinka kaunista! Voi että, voi että kun osais itsekin. Ja omasta päästä vielä! Ihailen taitavuutta. :)
VastaaPoistaVoi, tänne olikin jäänyt lähettämättä kommentti! Kiitos molemmille kehuista! :)
VastaaPoistaJos Saara vielä huomaat, niin ehdottomasti suosittelen kokeilemaan, koska varmasti osaat. Malli ei ole lainkaan vaikea, kunhan osaa tehdä palmikoita, ja niiden tekeminen taas ei ole mitenkään erityisen haastavaa. Näyttävät paljon vaikeammilta kuin mitä ovat. Käytin tosiaan alareunaan Dropsin ohjetta, joten oma sovellus tuon pipon osalta ei ole suuren suuri.
Kaunis ja ajaton pipo :) Päähineiden neulominen on kyllä haastavaa koon suhteen, itse joudun myös vähän väliä purkamaan kavennuksia tai etsimään pienemmän pään pipoa käyttämään :D
VastaaPoista