Turinoita Tallinnasta

Kuten tuossa jo aiemmin röyhkeästi hehkutimme, kävimme tosiaan Tallinnassa langanhamstrausreissulla.

Mitäs muuta sitä laivalla tekisikään?

Menimme meren yli perjantaina aamulaivalla, laitoimme miehet urheiluharrastuksensa pariin ja suuntasimme ihanaan Karnaluksin käsityötavarataloon.

Ihanuuksien ihmemaa – joskaan ei sisustuksellisesti.

Kauppa ei varsinaisesti häikäise sisustuksellaan eikä sinne taatusti onnistu löytämään, jos ei ihan tarkkaan tiedä mistä etsiä. Käynti rakennukseen on huomaamattomasta lasiovesta ja itse tavaratalo löytyy vasta toisesta kerroksesta vaatimattoman metallioven takaa. Sisään päästäkseenkin pitää soittaa ovikelloa. Sisältöhän se kuitenkin tärkein on ja olimme onneksi osanneet varautua tarkalla osoitteella.

Neulisti ja ostoslista

Nappeja, helmiä, puikkoja, kankaita, nauhoja, kirjoja, lehtiä, korutarvikkeita, pitsejä ja ennen kaikkea valtavasti lankoja on kauppa pullollaan niin edullisesti, että ainakin meillä oli hankaluuksia tehdä päätöksiä siitä, mitkä ihanuudet pääsevät mukaan ja mitkä (voih!) jätetään kauppaan. Neulisti oli kylläkin viisaasti varustautunut ostoslistalla, mutta Vyyhti päätti antaa langan viedä.

Vasemmalla Vyyhdin keko, oikealla Neulistin. Varmistettakoon vielä, että Neulistin keko ei muuten sitten todellisuudessa ole yhtään pienempi, vaikka kuvakulman vuoksi siltä vähän näyttääkin. Pitäähän sitä pitää mainetta yllä...

Vietimme kaupassa 3,5 tuntia ja aika lailla samanlaiseen lopputulokseen päästiin molemmilla taktiikoilla: puuvillaa, bambua ja villaa sekä puhtaana että erilaisina ihanina sekotteina mm. silkin ja kashmirin kanssa. Paikasta löytyy sekä tuttuja merkkejä kuten Rowania ja Novitaa että lukuisia uusia tuttavuuksia. Lisäksi puikkoja, koukkuja, nappeja ja neppareita jos jonkinmoisia.

Jos aiot joskus itse suunnata Karnaluksiin ja mennä yhtä sekaisin kuin me, niin pienenä vinkkinä seuraavat: ota mukaan iso ja kestävä ostoskassi, juomista ja vaikka pikku purtavaakin sekä ennen kaikkea riittävästi käteistä. Jos ostat nappeja, niin koko purtilo otetaan mukaan kassalle (emme olleet ainoita, jotka tätä mietiskelivät). Maksettaessa hintoihin lisätään 20 prosentin vero.

 

Kylläpä muuten oli ihanaa, kun kaupassa erään naisen kanssa kulki mies tarjoillen virvokkeita, "että jaksat". Jäimme ostosten jälkeen juttelemaan toisten suomalaisten asiakkaiden kanssa kaupan edustalle ja eräs totesi heti, että ovat varmaan tuore pariskunta, kun tuskin mies muuten noin omistautuisi naisen shoppailulle. Tottahan se varmasti oli, mutta aika hurmaavaa silti.

Hurmaava pieni leluhiiri huovutetusta pellavasta (Puu- ja putukapood), suloiset pitsikorvikset (Tekstiilistuudio) sekä käsintehtyä saippuaa (joka olikin latvialaista – hupsis!).

Seuraavana päivänä kiertelimme tyttöjen kesken vanhankaupungin käsityöpuoteja ja taisi sieltäkin jotain pientä ihanaa mukaan tarttua.

Suklaaöverit Kohvik Chocolats de Pierressä Meistrite Hoovilla.

Vaikkei kevät ollut vielä Tallinnassakaan kovin pitkällä, oli päivä kuitenkin sen verran lämmin, että kohdattuamme hurmaavan suklaakaupan tarkenimme juoda kaakaot ulkona. Että oli hyvää!

Tiskaajan hommiin olisi päässyt tutustumaan ihan ilmaiseksi. Jätettiin kuitenkin tällä kertaa väliin.

Neulein koristeltu polkupyörä Meistrite Hoovilla.

Lankaöveriterkuin

Vyyhti ja Neulisti