Pussi poikineen

Kiitoksia valtavasti kärsivälliselle opettajalle projektipussukoiden ompeluopastuksesta viikonlopun pajassa. Hävettää ihan tunnustaa, mutta olen tähän asti kuljettanut keskeneräisiä neuleitani muovipusseissa. Olen "kenties" hiukkasen nirso, mutta nähtyäni kerran tämän näköisiä projektipussukoita, en ole huolinut muun mallisia hankkia tai tehdä. Onneksi retriitissä oli paja, niin pääsin vihdoin muovipusseista eroon.

Mitä: Projektipussukoita

Miten: Ompelukoneella

Mistä: Kujeen kuosikankaat + Eurokankaan vuorikangas, 1.3 + 0.7 m^2

Me oppilaat (tai siis puolet meistä.. lue: minä ja rymykaveri) olimme melkoisia kauhukakaroita projektipussukkapajassa, mutta tästäkin huolimatta saatiin valmista aikaan. Etukäteen oli ohjeistettu ottamaan mukaan mm. omat sakset ja muistiinpanovälineitä. Näistä muistin jättää molemmat kotiin. Onneksi oli kamera, jolla ikuistin pussinompelun erinäiset vaiheet. Ja onneksi tein näin, sillä muuten en olisi kotona onnistunut jatkamaan. Projektipussukka on äärimmäisen helppo ja nopea ommeltava, mutta siinä on muutama kikka, jotka täytyy tietää. Kahvat pitää osata ommella oikealla tavalla yhteen ja kylkeen on jätettävä pieni aukko, josta kääntää pussukka, jotta siitä saadaan todella kaksipuolinen. Tässä kaikki saumat siis jäävät pussin sisuksiin jemmaan, niin että pussia voidaan käyttää kummin päin vaan.

Pajassa minulla oli mukanani vain valkoista vuorikangasta, mutta kotosalla tein yhden pussin käyttäen kuosikangasta molemmilla puolin. Lisäksi kokeilin tehdä yhden pussin suurempana, jotta sinne mahtuisi paitaprojektikin. Lisäsin kaavaan vain hieman pituutta. Paremman yksilön saisi aikaan, jos tekisi pussista myös leveämmän.

Nämä ovat niin söpöjä! Nyt minä, joka en ole ennen ymmärtänyt projektipussukoiden päälle ensinkään, mietin vain kankaiden hamstraamista ja pussukkatehdasta. Sitten pitäisi varmasti myös pitää yllä useampaa keskeneräistä neuletta, jotta joka pussiin riittäisi täytettä. Voi hitsi. Voi harmi.

Neulisti