Ruusuisia unelmia

Innostuin viime vuonna viime tipassa ilmoittautumaan Nancy Marchantin briossikurssille, kun sellainen Kerässä järjestettiin. Ja siitä kovasti innostuneena ostin itselleni Nancyn briossihuiveja sisältävän kirjan ja pistin kiireesti yhden puikoille. Ja pitkään se puikoilla viihtyikin...

Mitä: Autumn lace / Nancy Marchant

Miten: Pyöröpuikko 4.5 mm

Mistä: Madelinetosh Prairie + Manos del Uruguay Marina, 40 + 38 g

Aina kaikki ei vaan toteudu käytännössä ihan niin kuin tuli haaveiltua. Ensinnäkin päätin neuloa huivin mohairin sijasta pitsivahvuisesta merinosinkusta. Virhe. Kas kun huivi vaatisi mohairin pörröisyyttä ollakseen vähänkään muhkeampi. Pitsilankani pingottui pitsilangan tapaan ohueksi, laskeutuvaksi hämähäkinseitiksi. Ei varsinaisesti toimiva ominaisuus kaulahuivissa. Tjaa.. Ehkä joku huolii tämän itselleen juhlamekon kaveriksi.

Toiseksi ajattelin tämän olevan viihdyttävä neule. Ja olihan pitsisten lehtien neulominen briossilla hyvinkin mielenkiintoista - ensimmäiset kaksi lehteä. Sen jälkeen tajusin, että tätä pitäisi jaksaa neuloa vielä yli metri. Yhtä ja samaa kaaviota. Huoh.

Kolmanneksi ärsyynnyin kirjaan. Nancy on ihan velho briossin kanssa ja kirja on kaunis kuin mikä. Mutta... En hirveästi arvosta sitä, että kirjailija kertoo itse käyttävänsä yleensä italialaista silmukoiden luontia briossissa. Hän kun jatkaa, että siihen löytyy ohjeet googlesta tai hänen toisesta kirjastaan. Niin, mutta kun minulla ikään kuin on nyt TÄMÄ kirja ostettuna, eikä se toinen!

Huivin neulominen venyi vaikka kuinka. Yritin edistää sitä toisinaan ottamalla sen ainoana projektina neuletapaamisiin, jotten voisi muuta kuin neuloa sitä. Tästä seurasi lähinnä vain infernaalinen hartiajumi ja päänsärky.

Erityis"suosikkina" vielä mainittakoon keskitetyt kavennukset lehtien päissä, joissa nostetaan keskimmäinen silmukka työn eteen hengailemaan siksi aikaa, kun kavennellaan muut pois. Sepä se vasta helppoa ja lystikästä olikin. Huomasinkin valmiista huivista, että olin yhdessä vaiheessa kyllästynyt tuon kavennuksen kanssa jonglööraamiseen ja tehnyt sen välillä toisin. Niin, että sekin sitten vaihtelee pitkin huivia.

Aina ei voi voittaa. Ei edes joka kerta. Pah. Niin joo, neuloin huivia, kunnes se oli pikkaisen venytettynä 140 cm pitkä. Pingotuksessa se venyi yli 160 cm mittaan.

Neulisti