Elämysmatkailua

Kotiuduin eilen vuoden parhaasta viikonlopusta. Vuorossa oli jo kuudes Kierot puikot -retriitti. Viides, jossa minäkin olen ollut menossa mukana. Suosittelen lämpimästi kaikille. En ole aikoihin kirjoitellut retriittiviikonlopuista, vaikka osallistun vuosittain kolmeen-neljään retriittiin, mikäli vain mahdollista. Jopa puhelimeni autocorrect tarjoilee  r- ja e-kirjaimen jälkeen sanaa retriittinarkkari. Nyt päätin pitkästä aikaa heilua kameran varressa, vaikkei minulla ollut edes yhtään valmista neuletta reissulla kuvattavaksi.

Vuoden paras viikonloppu vietettiin tällä kertaa Iisalmessa, Haapaniemen tilalla. Ohjelmaan kuului hirvittävä määrä hirvittävän hyvää ruokaa, ihanaa seuraa ja luokattoman huonoja juttuja, joille sai nauraa vapautuneesti. Meitä hemmoteltiin savusaunalla, hierojalla, lankalotolla ja perinteisellä Savo-tietovisalla. Lankakauppiaina paikalla olivat Kässäkerho Pom Pom ja Puffalan puoti. Houkutuksia oli siis riittämiin.

Vaikkea omia kuvattavia ollutkaan mukana, sain kuvata kasan kaverin neuleita. Kuvassa niiden alla pilkottaa patsas, joka osasi olla yllättävän pelottava joka kerta, kun sen ohi juoksi savusaunalle.

Lankalotossa minulla kävi parempi tuuri kuin koskaan ja pääsin napsimaan ensimmäisten joukossa parhaita herkkuja päältä. Yllättyisittekö valtavasti, jos kertoisin napanneeni palkintojen joukosta sellaisen täysin värittömän harmaan? Sellaisen niin vaalean, ettei se meinaa käydä harmaastakaan. Ai ette? Ihme väkeä.

Kieroissa puikoissa on joka kerta järjestetty myös erilaisia pajoja. Tällä kertaa halukkaat pääsivät opiskelemaan pitsineuleiden saloja ja sock blankien värjäämistä.

Pom pomin Liinu veti ainakin kolme värjäyspajaa, kun halukkaita oli niin monta. Sukkamattojen värjääminen tapahtuu samalla tavalla kuin langankin: liotetaan matto etikkavedessä, värjätään happoväreillä ja kiinnitetään väri kuumentamalla - tällä kertaa mikrossa. (Tähän ei sitten missään nimessä saa käyttää ruoanlaitossa käytettävää mikroa!) Hauskuus tulee siitä, miten eri tavalla värit sekoittuvat, kun sukkamattoa puretaan ja neulotaan sukiksi.

Värjäsin oman sukkamattoni roiskimalla pipetin avulla siihen vaaleaa keltaista ja vihreää, tumma pinkkiä, violettia ja muutaman pisaran mustaakin.

Muilla oli taiteellisempia lähestymistapoja. Niitä hetken tuijoteltuani otin työn alle vielä toisen sukkamaton, jonka maalasin järjestelmällisemmin. Pensselöin siihen ensin harmaan ruudukon, jonka täytin töpöttämällä violettia väriä ja lopuksi roiskin komeuden päälle hiukan mustaa. Harmi vaan, ettei harmaa väri tullut läpi toiselle puolelle, joka jäi kovin valkoiseksi. Tosin, tästä voi tulla vaikka kuinka hauska neuloessa, kun harmaa, violetti ja valkoinen sekoittuvat keskenään. Ensimmäisen sukkamaton neulominen oli pakko aloittaa jo heti eilen illalla kotiin päästyä.

Kiitos rakkaat toverit maanmainiosta viikonlopusta. Ja jos joku nyt siellä näyttöpäätteen toisella puolella miettii, kuinka tähän hauskuuteen voi päästä mukaan, niin tätä Ravelry-ryhmää kannattaa alkaa kyttäillä ensi vuonna alkuvuodesta.

Neulisti