Tutkielma taskun pilaamisesta

Aiemmin tässä keväällä suoritin sankaritekoja ompelemalla itselleni maailman mainioimman laukun. Nyt äitienpäivän korvilla päätin ommella äidille samanmoisen. Ja suurimmaksi osaksi se onnistuikin hienosti...

Mitä: Weekend bag / ompeluryhmän ohje

Miten: Ompelukoneella

Mistä: Ohutta puuvillaa, keinonahkaa, tukikankaita, niittejä ja muuta tilpehööriä

Ensimmäistä laukusta viisastuneena hankin kakkoslaukkuun tarkoituksella ohuet kankaat. Vuorikankaan ja tekonahkan hain Eurokankaasta ja päällyskankaan tilasin Nova Melinalta. Se on ihanaista Liberty of London -tuotantoa.

Ensin ommellaan laukun päälle jäävä puoli. Aluksi tehdään magneettilukoilla kiinnittyvä etutasku  ja smart sleeve -mallinen takatasku, jonka takaa saa ujutettua matkalaukun vetokahvan. Sivutaskuihin uskaltauduin tällä kertaa laittamaan kuminauhan, ja vaikken yhtään uskonut pienen kuminauhan jaksavan rypyttää paksua tekonahkaa, niin sievästipä näyttävät rypyttyneen. Sivutaskujen sisäpuolet ovat päällisen kukkakangasta.

Laukun pohja ja sen reunustat ovat tekonahkaa ja pohjassa on kuusi pientä metallista laukunjalkaa. Päällä oleva vetoketju aukeaa molemmista päistä.

Viimeiseksi ommellaan vuorikankainen sisus. Sisäpuolelta löytyy taas yksi iso tasku esim. iPadille, kaksi pienempää avotaskua ja kaksi vetoketjutaskua. Lopuksi koko komeus käännetään pienen vetoketjutaskun pohjaan jätetyn aukon kautta. Uskomatonta, mutta onnistuu ihan hyvin - vieläpä ihan ilman repeämiä.

Viimeksi liian paksut ja jäykät kankaat aiheuttivat harmaita hiuksia. Tällä kertaa kaikki sujui paljon helpommin ohuiden kankaiden ansiosta. Jo tukikankaiden kiinnittämisestä asti kaikki oli sujuvampaa. Sellainenkin sauma, johon viimeksi tarvittiin mies seisomaan ompelukoneen vieressä laukkua pitelemään liukui paininjalan alla kevyesti ihan ilman apujoukkoja. Vaikein sauma oli laukun päällisen kokoaminen, kun sivutaskujen kohdalla oli laskosten kohdalla keinonahkaa nelinkerroin.

Edellisen laukun kanssa oli myös suuria vaikeuksia saada kiinnitettyä nahkaosissa näkyviä niittejä. Moni pohti facebookin ompeluryhmässä, jossa laukkuja porukalla työstettiin, että liekö niitit ovat liian pitkiä. Keskustelujen pohjalta päätin tällä kertaa hankkia riittävän kovan alusta niittien hakkaamiseen. Levypaino osoittautui hommaan toimivaksi ratkaisuksi ja kuulkaa, kyllä oli helppoa. Lähes kaikki niitit onnistuivat sievästi muutamalla napakalla iskulla. Jälkikin on niin siistiä että. Niittejä hakatessa ehdottomasti tärkeintä on siis kova alusta. Piti paikkailla muutamat ensimmäisen laukunkin niitit.

Niin... kaikki sujui kuin tanssi... Mutta palataanpa sitten otsikon aiheeseen. "Erityisen onnistuneen"  taskun salaisuus lienee seuraavien askelten seuraamisessa:

1. Leikkaa kankaasta tarvittavat palat ja varo jättämästä kangasta suotta yli.

2. Taskun ompelemiseen päästyäsi huomaa heti alkajaisiksi, että oletkin epähuomiossa jättänyt taskun leikkaamatta taitteelta ja sinulla on siis oikeastaan vain puolikas tasku, eikä kangastakaan ole enää jäljellä.

3. Päätä mennä näillä, mitä on. Voihan siitä taskusta jättää keskimmäiset taitteet tekemättä. Tasku mikä tasku, tuskin se äiti niin välittää.

4. Nauti lasi valkoviiniä ja sen innostamana lue ohjetta hiukan huolettomammin kuin yleensä.

5. Unohda kiinnittää magneettilukot ennen kuin olet ommellut päällys- ja vuorikankaan yhteen.

6. Päätä olla välittämättä. Tuskin se äitikään niin välittää, vaikka lukon kiinnikkeet jäisivät taskun sisälle näkyviin. Eikös äitienpäivälahjojen kuulu ollakin itse askarrelun näköisiä?

7. Tee saksilla reiät lukoille. Leikkaa yhdestä reiästä rennolla otteella sen verran suuri, että lukko ei pysy kiinni.

8. Harmittele hetki, mutta totea sitten, että tuskin se äiti edelleenkään välittäisi. Mene välillä nukkumaan.

9. Totea aamulla taskua tutkiessasi, ettei tällaista sutta voi laukkuun ommella kiinni.

10. Kaavi hädissäsi päällyskankaan viimeisestä jämäpalasta siedettävän kokoinen tasku ja paikkaa edelliset mokasi.

11. Ole tyytyväinen korjaustoimenpiteisiin ja ompele laukku loppuun.

12. Huomaa laukun sankojen metalliosia asentaessasi, että tarvikepussissa on magneettilukkojen vastinkappaleet. Ilmankos eivät tuntuneet ihan yhtä tukevilta kuin ensimmäisessä laukussa.

13. Ehkä se äiti ei kuitenkaan niin välitä.

Neulisti