Sivut

lauantai 20. tammikuuta 2018

Vihdoinkin

Jotkut asiat ottavat aikansa. Tai sitten joku täällä on jokseenkin saamaton tiettyjen juttujen suhteen. En kyllä yhtään tiedä, että kuka.


Miten: Pyöröpuikot 2.75 mm ja 3.25 mm
Mistä: SnailYarn Merino Twist, 250 g
 Ravelryssa

Jos nyt aloitetaan aivan alusta, niin olen aika varma, että oli vuosi 2013, kun rakastuin päätä pahkaa upeaan pitsiseen neuletakkiin. Ainakin Ravelryn mukaan sen malli on lisätty Ravelryyn tuona vuonna. Vaan harmikseni heti totesin, että ohje oli osa kirjaa, jota en viitsisi ostaa, kun tämä oli ainoa kiinnostava malli siinä.


Vaan eipä hätä ole tämän näköinen! Vuonna 2014 ihana neuleystävä kertoi löytäneensä kyseisen ohjeen myös eräästä käsityölehdestä ja oli parhaillaan neulomassa sitä. Oman takkinsa valmistuttua toveri lähetti lehden minulle - kera mahtavien eläintarrojen, kiitos niistä! (Never forget 2014!)

Niin, että on ihan loogista, että jo vuonna 2017 minä nopsana likkana laitoin sitten oman takkini puikoille.


Että meikäneulojalla oli tarjolla huolella hillottu ja kypsytelty ohje. Siihen tarvittiin tietysti myös lankaa. Sain syksyllä SnailYarnin Valentinalta mielettömän lankapaketin postissa kiitokseksi siitä, että olin käyttänyt Laineen kanteen päätyneessä Utu-takissa hänen lankojaan. Yksi kiitospaketin langoista oli upean värinen Merino Twist -lanka. Värin nimi on Pistachio ja siinä on ihanasti sekaisin minttuisaa, vaaleaa vihreää ja hieman tummempia, rusehtavia kohtia. Päätin, että nyt oli korkea aika laittaa pitsitakki puikoille, kun kolme vyyhtiä ihkulankaa riittäisi siihen sopivasti.


Takki tietty neulottiin saumattomasti ylhäältä alas. Siinä on taka- ja etukappaleissa upeaa katedraalipitsiä ja simppelimpi pitsikuvio, joka kulkee paitsi hihoissa, myös kyljissä. Itse asiassa olin hillonnut ohjetta niin monta vuotta, että olin tyystin unohtanut suunnitelmani neuloa hihat kokonaan sileää. Noh, se juna meni jo. En jaksanut enää purkaa takinalkua siinä kohtaa, kun vihdoin muistin muokkaussuunnitelmani. Kiva se on näinkin, mutta vähän vähemmän pitsiä olisi luonut rauhallisemman yleisilmeen.


Katedraalipitsi on upean näköistä, mutta sen oppimisessa meni pitkään - enkä tainnut missään vaiheessa sitä ihan kokonaan muistaa ulkoa. Lisäksi alun raglanlisäykset oli sisällytetty pitsiin niin, että koko ajan sai vahdata kaaviosta, mitäs ihmettä sitä pitikään tässä kohtaa neuloa.


Takki on aika lyhyt, joten siitä tulee varmaan mekkojen kanssa käytettävä. Takissa ei ollut ollenkaan vyötärömuotoiluja, vaan hieman ennen helman joustinta neulottiin pätkä pitsiä pienemmillä puikoilla. Kai siinä oli ideana, että pitsiosio hieman kapenee ennen joustinta, joka menee reippaammin kasaan.

Takin hihat olivat minusta perin kummalliset. Ne olivat jo raglanlisäysten jälkeen ihan riittävän suuret ympärysmitaltaan, mutta kainalossa luotiin vielä 13+14 silmukkaa. Minulla on paksut käsivarret, mutta näissä hihoissa oli ihan liikaa mittaa minullekin. Toki hihojen kavennukset aloitettiin heti saman tien, mutta hihat asettuisivat paljon kauniimmin, jos niissä olisi alussa vähemmän silmukoita. Nyt näihin jäi kainaloihin rumat röllykät. Mutta tietenkään en heti silloin kainalon silmukoita luodessa tajunnut tehdä asialle jotain ja nyt on myöhäistä.


Ohjeen mukaan hihansuut käännettiin ja kiinnitettiin nurjalle. Minä päätin, että parempi överit kuin vajarit ja lisäsin käännökseen vielä nirkkoreunuksen. Siis, neuloin käännöskohdassa (2o yht, lk) -kerroksen. Inhoan käsin ompelemista, joten kiinnitin reunuksen nurjalle neulomalla päättelykerroksen yhteen hihan kanssa. Tämä ei kyllä ollut ihan paras mahdollinen idea, sillä nyt hihansuut tuppaavat kääntyilemään. Onneksi pingotus pelastaa ja saa kaiken asettumaan.


Kaiken kaikkiaan kerrassaan sievä takki ihanan värisestä langasta. Ja niin, kyllähän minä neulon kaiken aikaa maanisesti, että ei tässä laiskoja siinä mielessä olla. Mutta kyllä toisinaan on uskomattoman saamatonta, miten pitkään jotkut suunnitteilla olevat työt saavat odottaa toteutumistaan. Nyt kun takki on valmis, lykkään lehden eteenpäin seuraavalle ystävälle. Katsotaan, olisiko seuraava neuloja vähän nopeampi.

Neulisti

16 kommenttia:

  1. Muutama vuosi sitten neuloin tän takin. Ihastuin malliin heti kun näin sen ja lainasin kirjan kirjastosta. Nätti malli ja kiva tuolleen värillisenä, mun on off-white.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaa niin, mulla ei tullut mieleen, että olishan tää kirja saattanut kirjastosta löytyä! :D

      Poista
  2. Aivan hurmaava takki, värikin upea!

    VastaaPoista
  3. No tässä takissa tapahtuu paljon! Aivan ihana lopputulos kyllä,kaikessa överiydessään :D Mie oon tottunu lisäämään kainaloissa aina ohjetta enemmän silmukoita, tässä on ilmeisesti ollut mallina joku vielä isommat hauikset omistava...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Överi tää tosiaankin on! :D Mutta ihana sellaisena.

      Mulla on tosi paksut käsivarret, mutta mun käpäliä mahtuisi tähän hihaan lähes kaksin kappalein.

      Poista
  4. Ihana! Tämä todellakin sopis mekkojen kaveriksi miullakin. Nyt tuo kirja muuten on Adlibriksessä alessa, joten hinta ei päätä huimaa vaikka neulois vaan tuon yhden mallin.

    VastaaPoista
  5. Ihana neule, lankakin jotenkin niin rustiikkisen vihreä, kaunis! ja hitsit toi katedraalipitsi-sanana ihan mahtava!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli ihan tuon pitsikaavion nimi. Samaan tapaan kuin on esim. feather&fan-pitsiä yms.

      Poista
  6. Ihana! Minullakin on tämä malli roikkunut jonossa kauan. Millonkahan minä saan sen puikoille?

    VastaaPoista
  7. Hei, mistä olet löytänyt nuo ihanat napit? Aivan ihana neulekin ! t. Tiina Salosta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Napit ovat minustakin aivan huiput. Ostin ne TitiTyystä.

      Poista