Palmikkopaita veljelle

Huh huh, valmistuipa viimein! Miten miesten neuleista aina pitääkin tehdä niin isoja - silloinkin, kun on tosi pieni mies?!

Olen kerran aiemmin neulonut veljelle paidan. Siitä on jo vuosia, mutta veli käyttää sitä edelleen ja tykkää kovasti. Niinpä päätin sitten tänä jouluna yllättää veljen uudella neulepaidalla. Ohjeen otin Kim Hargreavesin kirjasta. Veli on hyvin hoikka, ja koska Kimin naisten neuleet ovat usein olleet hyvin kapeita (etenkin vyötäröltä), luotin että tämä voisi olla veljelle tyköistuva. Kiitokset Vyyhdille kuvausmallin lainasta. :)

Mitä: Ed / Kim Hargreaves
Miten: Neulonta
Mistä: Drops Baby Merino, 450 g

Paita söi Dropsin Baby Merinoa  450 g ja aikaa kului 3 viikkoa. Taka- ja etukappaleet veivät kumpikin viikon, mutta molemmat hihat valmistuivat onneksi viikossa. Yleensä hihat ovat suuri ärsytyksen aihe, kun ne kurjat levenevät koko ajan ja etenemisestä tulee aina vain hitaampaa.

Palmikot olivat paidassa hieman tavallista jännittävämmät ja hitaammat neuloa, sillä palmikoiden keskellä kulki kaksi aina-oikein-silmukkaa. Ensin piti siis siirtää neljä silmukkaa työn taakse, neuloa neljä, tuoda kaksi silmukkaa työn takaa takaisin puikolle, neuloa ne kaksi ja sitten vasta neljä työn takaa varapuikolta. Hyvin hidasta! Ja sai minut harkitsemaan, pitäisikö viimeinkin opetella oikean palmikkopuikon käyttö. Etenkin kun näin neulepiirissämme ystävällä jännittävän taipuisan mutkapalmikkopuikon. :)

Seuraavaksi tähän väliin jotain nopeammin valmistuvaa kiitos. Kärsiikö kukaan muu muuten tällaisesta vaivasta? Olen nimennyt sen neulojan näpyksi. Ei kovinkaan esteettinen kaveri. Ilm. neuloessani lanka hiertää sormea aina juuri tuosta kohtaa.

Neulisti

Uusi ilme!

Päätettiin Vyyhdin kanssa laittaa sitten kaikki remonttiin. Vanha blogin pohjaratkaisu kävi meille turhan pieneksi ja kaipasimme lisää neliöitä - tai senttejä. Lukuisia harmaita hiuksia se tuotti, mut nyt ollaan jälleen tyytyväisiä. Toivottavasti ei kovin moni säiky tätä uutta ulkoasua. :)

Tuli jälleen kuvattua vanhoja valmistuneita töitä. Tässä heinäkuussa neulottu ihanainen Gudrun Johnstonin Levenwick:

  

Mitä: Levenwick / Gudrun Johnston

Miten: Pyöröpuikko 4.0 mm

Mistä: Rowan Felted Tweed n. 350 g

Lankana käytin Rowanin Felted Tweediä ja kulutus taisi olla 6-7 kerää. Ohje oli piristävästi ylhäältä alaspäin neulottava ja ainoat saumat löytyvät kainaloista.

Neulisti

Raitoja

Vältellessäni viidettä kertaa aloittamaani murheiden tunikaa (ei se kyllä ainakaan näin valmistu!) neuloin viikonloppuna joululahjaksi tarkoitetun tuubihuivin. Lankana on Dropsin Andes neljässä eri sävyssä, puikot kokoa 9 ja ohje omasta päästä.

Mitä: Tuubihuivi / oma ohje
Miten: Pyöröpuikko 9.0 mm
Mistä: Drops Andes 150 g

Huivissa on kaksi hyvin erinäköistä puolta. Toisella on ”syvemmällä” oikein neulottua yksiväristä ja ”ulompana” nurin neulottua raidallista (kuvissa ylempänä). Toisella puolella taas on oikealla raidallista ja nurjalla yksiväristä muuten, paitsi ensimmäinen raita (kuvissa alempana). Käytännössä tästä pitkittäissuuntaisesta joustinneuleesta  (onkohan sille oma nimensä?) näkyvät lähinnä nuo kohoraidat, ellei huivia venytä.

Jos jotakuta kiinnostaa ohje kaikessa yksinkertaisuudessaan, niin tässä tulee.

Tarvitset

• 100 cm pyöröpuikon kokoa 9 (tai käsialan mukaan, ja toki myös kaapelin pituutta voi vaihdella sen mukaan mistä tykkää)

• Dropsin Andes-lankaa neljä kerää eri värejä (tässä vaalean- ja tummanruskeaa ja -harmaata)

Luo parisataa silmukkaa tummanruskealla ja neulo kolme kerrosta oikeaa neuletta pyörönä. Neulo seuraavaksi nurja kerros vaaleanharmaalla, toinen nurja tummanruskealla, kolmas nurja taas vaaleanharmaalla ja neljäs nurja tummanruskealla. Seuraavat neljä kerrosta neulotaan oikein vaaleanharmaalla, sitten neljä nurjaa kerrosta vuorotellen vaalean- ja tummanharmaata kerroksittain, taas tummanharmaalla neljä kerrosta oikein, neljä kerrosta nurin vuorotellen tummanharmaata ja vaaleanruskeaa, neljä kerrosta oikein vaaleanruskealla, neljä kerrosta nurin vuorotellen tumman- ja vaaleanruskeaa ja lopuksi kolme kerrosta oikein tummanruskealla. Päättele silmukat löyhästi.

Tässä vielä kaavio, josta luultavasti saa helpommin selvän. Mallikertaa toistetaan haluttu määrä. Huomioi, että kuvaan on piirretty myös luodut silmukat ja päättelykerros.

Vyyhti

Palmikointia

Apen vaimo tykästyi aiemmin itselleni Dropsin Merino extra fine -langasta neulomaani pipoon ja lupasin tehdä hänelle samanlaisen. Palmikko-osan ohjeen katsoin Dropsin piposta, mutta muuten tein omasta päästä.

 

Mitä: Pipo / Drops + oma ohje
Miten: Neulonta
Mistä: Drops Merino Extra Fine

Palmikkokuvio on neulottu ensin tasoneuleena, ommeltu sitten yhteen pannaksi, poimittu silmukat yläreunasta ja jatkettu pipoa suljettuna sileänä neuleena. Kavennukset ovat ehkä yksinkertaisimmat mahdolliset, mutta minä tykkään niiden muodostamista kaarista. Alareunan nirkkomainen kuvio muodostuu kahdesta ainaoikein neulotusta silmukasta, joista ensimmäinen on tehty kaksinkertaisella langalla. Voitte uskoa, että oli langat solmussa kerran jos toisenkin...

Piposta tuli ensin liian pieni ja jouduin purkamaan kavennukset. Ei sinänsä mitään uutta minulle, jostain syystä pipoistani meinaa aina tulla liian lyhyitä ja oli työ mitä tahansa, joudun jossain vaiheessa purkamaan enemmän tai vähemmän. Lopulta tuosta tuli jopa vähän pitkä ainakin minun käyttööni, mutta katsotaan nyt, miten sopii lahjan saajan päähän. Jos ei ole hyvä, niin pitää korjata kavennuksia vähän.

Haluaisin pingottaa pipon erityisesti siksi, että – kuten kuvistakin huomaa – alareuna ei oikein tahdo pysyä suorassa. En ole kuitenkaan koskaan pingottanut pipoa, joten en oikein tiedä, mikä olisi paras tapa. Pelkään myös vähän sitä, että se venähtää liian leveäksi tai täysin muodottomaksi. Riittäisiköhän pelkkä kastelu oikaisemaan silmukat?



Löydettyäni päiväkausia palavat öljykynttilät olen alkanut polttaa portinpielessä olevassa lyhdyssämme "ikitulta". Syyspimeässä on edes jotain mukavaa, kun väsyneenä töistä kotiin tullessa on iloisesti palava lyhty toivottamassa tervetulleeksi. Ehkäpä naapurit ja aamuvarhaisella talomme päiväkotiin lapsiaan tuovat vanhemmatkin saavat siitä jotain iloa.

Vyyhti

Vanhoja valmistuneita, osa II

Veljen palmikkoneule etenee hitaasti, kun lanka on sen verran ohutta ja miesten paidat aina vähän isompia rupeamia. Senpä vuoksi ajattelin tässä välissä laittaa taas välipalaksi kuvaa aiemmin valmistuneesta neuleesta.

Tämäkin kaunotar on jälleen kerran Kim Hargreavesin tuotantoa, Raine nimeltään.

Mitä: Raine / Kim Hargreaves
Miten: Neulonta, kaksinkertaisella langalla
Mistä: Drops Alapaca

Lankana käytin Dropsin Alpacaa ja neuloin takin kaksinkertaisella langalla. Neule valmistui viime talvena, joten en kyllä enää muista, paljonko se söi lankaa.

Ihanasti lämmittää, kun ilmat kylmenevät. :)

Neulisti

Alea iacta est

Aivan aluksi haluamme kiittää kaikkia neuleita äänestäneitä.

Tuhannen kävijän kunniaksi järjestetty arvonta oli menestys, ja näin arvonnan päätyttyä kävijämäärä onkin kasvanut jo 150 % ja lukijoiden määrä huikeat 300 %. Kaiken kaikkiaan äänioikeuttaan käytti 55 blogistanian asukasta. Äänestyksen tuloksista piti tietenkin piirtää kaunis kuvaaja. Tuloksia toki hieman vääristää se, että arvonnan aikana julkaistiin lisää blogikirjoituksia valmistuneista töistä.

Suosikkitöille annettuja ääniä

Ja sitten asiaan, eli itse arvontaan. Ensinnäkin, kaikille kommentoineille myönnettiin arpa siitä riippumatta, oliko osannut valita suosikkiaan käsitöidemme joukosta. Myöskään sillä ei ollut merkitystä, mitä kautta ryhtyi lukijaksemme. Arvonta suoritettiin noudaettaen tarkkoja tieteellisiä periaatteita käyttäen erehtymätöntä satunnaisgeneraattoria. Toisin sanoen, kirjoitimme osallistujien nimet arpalipukkeille, taittelimme ne hattuun ja heitimme ilmaan.

Satunnaisgeneraattori

Voittajaksi valittiin arpa, joka osui lähimmäs pyöröpuikon muodostaman ympyrän keskustaa. Kuten kuvasta näkyy, tulos oli selvääkin selvempi. Ihailtavaa tarkkuutta satunnaisgeneraattoriltamme.

Onnellinen uuden lankavyyhdin sekä nappien omistaja on....

Totoro!

Olemme olleet sinuun yhteydessä, lähetäthän yhteystietosi/osoitteesi. Onnea voittajalle!

Terveisin Vyyhti & Neulisti

Sukkatehtailua

Taas valmistui yksi joululahja. Tällä kertaa tein sukat miehen veljelle. Ohje oli Cookie A.:n Sock Innovation -kirjasta, ja lankana toimi Cascade Yarnsin Heritage sopivan miehekkään siniharmaalla värillään.

Mitä: Kai-Mei / Cookie A.
Miten: Sukkapuikot 2.5 mm
Mistä: Cascade Heritage

Ohje oli siis Kai-Mei, joka ohjeen mukaan aloitetaan luomalla 66 silmukkaa. Nämä sukat olivat tulossa miehelle, jonka kengänkoko on arviolta 43, joten piti hieman muokata. Soveltaminen onnistui tässä ohjeessa tosi helpolla, lisäsin vain 6 silmukkaa (3o, 3n joustinneuleeseen). Kun varsi ja kantalappu olivat valmiit, piti vain huolehtia, että pitsipaneeli tulee oikeaan kohtaan. Sitten vain sovittelin pituuden sopivaksi mieheni jalkojen suosiollisella avustuksella. Ensimmäisen sovituskerran jälkeen mies kyllä vaati saada itse kiskoa sukat jalkaan.. minä kun kuulemma kutitin jalkapohjaa sovitellessani! :D

Tykästyin valtavasti ohjeen perhosta tai hämähäkkiä muistuttavaan pitsineuleeseen. Se oli kyllä hidasta neuloa kaikkine kavennuksineen, silmukan pudottamisineen ja uusien silmukoiden luomisineen, mutta lopputulos oli todella kaunis. Ja minusta tarpeeksi neutraali miehenkin sukkiin.

Myös Vyyhdin joululahja valmistui eilen. Vielä pitää langanpätkät päätellä. Siitä sitten kuva vasta joulun jälkeen. ;) Seuraavaksi puikoille pääsee palmikkopusero veljelle.

Neulisti

Neulepiirin sytykeruusutalkoot

Meillä on jo parisen vuotta pyörinyt ystävien kanssa pieni neulepiiri, jossa olemme Neulistin kanssa molemmat mukana. Tapaamme välillä enemmän, välillä vähemmän säännöllisesti jonkun kotona, jossa tehdään sitten kukin omia käsitöitämme, höpistään ja juodaan teetä sekä syödään emännän tai isännän (kyllä!) tarjoamia herkkuja. Tänä syksynä päätimme poiketa tutusta kaavasta ja teimme porukalla sytykeruusuja pukinkonttiin.

Mitä: Sytykeruusut / Käsityökorin ohjeella
Miten: Steariinissa dippaillen
Mistä: Munakennoja, kynttilänpätkiä

Ennen tämän päivän talkoita hamstrasimme pari kuukautta munakennoja ja kynttilänpätkiä. Munakennoista muotoiltiin ensin pahvisia ruusuja, jotka sitten kastettiin vesi-steariiniseoksessa. Tarkempia ohjeita askarteluun löytyy vaikkapa täältä. Meillä taisi lopulta olla aivan liikaa vettä suhteessa steariiniin, koska ruusuja joutui dippaamaan aika moneen kertaan eikä väristä siltikään tullut kovin peittävä. Seuraavan kerran siis vähemmän vettä ja vahvemman värisiä kynttilöitä. Erityisen tarkkana kannattaa olla siitä, että kynttilät ovat läpivärjättyjä.

Kennojen harmaa loistaa aika vahvasti läpi, mutta saimme kuitenkin aikaiseksi suunnilleen punaisia, siniharmaita ja kellertäviä ruusuja. Kuvissa on esillä minun aikaansaannoksiani, joista toisista tuli ihan nättejä, mutta toiset eivät niin mieltä lämmitä. Mutta väliäkö tuolla – kyllä sitä rumemmallakin ruusulla saa varmasti yhtä lailla tulen takkaan. Tällä hetkellä sitä paitsi mikä tahansa valmistunut joululahja tuntuu jo huikealta saavutukselta, olen nimittäin purkanut äidille tarkoitetun tunikan (keskeneräisen) takakappaleen jo neljästi. Ehkäpä viides kerta toden sanoo... jos vain joskus saan riittävästi energiaa vielä yhteen koitokseen.

Vyyhti

Vanhoja valmistuneita

Tulipa tässä mieleen, että vaikka bloggaaminen aloitettiin vasta, voisin silti laittaa kuvia myös vanhemmista tuotoksista. Kuvat saa klikkaamalla isommiksi.

Niitä valmistuneita neulepaitoja ja -takkeja on vuosien saatossa tullut lähemmäs sata, mutta monta on ehditty jo heittämään poiskin. Ja kun eilen vilkaisin, miten täynnä vaatekaappi on, tuli väkisinkin mieleen, että olisi pakko kohta karsia varastoa lisää. Neulon nopeammin kuin ehditään laajentaa vaatekaappia... :)

Tässäpä siis välipalana muutamia vanhoja neuleita, joista tullut otettua kuvia. Pitäisi varmaan dokumentoida muitakin vaatekaapin kätköistä löytyviä.

Tässä kuvassa on itse suunniteltuja malleja.

Ja tässä Kim Hargreavesin tuotantoa.

Tässä muuta kivaa vuosien varrelta.

Neulisti