Päivän väri

Tällä kertaa valmistuivat kovasti tunteita herättäneet sukat. Kävin läpi suunnilleen seuraavat sukanneulomisen vaiheet:

1. Riemu
Neuloja on intona aloittaessaan uuden projektin. Lanka on ihanaa. Malli näyttää kauniilta. Elämä hymyilee kaikin puolin.
2. Kieltäminen
Neuloja ei usko virhettä todeksi. Se joko kielletään tai ei toimita saadun tiedon mukaan. Esimerkiksi purkaminen saattaa viivästyä tästä syystä.
3. Vihantunteet
Hukkaan mennyt neulomisaika ja huonosti kirjoitettu ohje herättää vihantunteet. Tunteet kohdistuvat itseen, perheenjäseniin, puikoille olevaan työhön ja ohjeen tekijään. Kysytään: "Miksi juuri minä?" "Miksi juuri nyt?"
4. Kaupankäynti
Ohjeen ongelmat ja myös itse tehdyt virheet tiedostetaan, mutta nyt alkaa tinkiminen. Ehkä muutaman hyvin piiloitetun kavennuksen avulla selviän. Pääsisinpä vain tämän kantapään yli.
5. Masennus
Tulevaisuus tuntuu synkältä. Mieli on masentunut ja tahto lamaantunut. Tuntuu kuin kaikki neulomistaidot olisivat kadonneet. Neule saatetaan jättää nurkkaan häpeämään jopa viikoiksi.
6. Hyväksyminen
Tilanne hyväksytään, neule puretaan, tehdään uudestaan ja pystytään jälleen iloitsemaan neulomisesta.

Mitä: Portland gusset / Yarnissima
Miten: Sukkapuikot 2.5 mm
Mistä: Shibui Knits Sock, 87 g

Vikaa aivan varmasti oli myös neulojassa, mutta kyllä tuo ohje oli kirjoitettu jotenkin ihan turhan hankalasti. En oikein edes ymmärrä, miten näin simppelin näköisistä sukista on voitu kirjoittaa 12-sivuinen ohje. Löysin ohjeesta useammankin virheen (joita en tietenkään muistanut laittaa ylös). Ohjetta orjallisesti seuraamalla ei olisi ihan kuvien näköisiä sukkia saanut aikaan. Jalkaterä ja varsi olivat ongelmattomat. Kantapää sen sijaan oli todellinen murheen kryyni. Ensimmäinen sukka vielä meni, kunhan uskoin omia laskujani ohjeen sijaan. Toisen sukan kantapään sen sijaan purin kolmeen kertaan, eikä se vieläkään ole täysin virheetön, mutta pääsinpä sentään siitä ohi. En ymmärrä, miten oli mahdollista, mutta silmukoita oli yhteensä oikea määrä ja kuitenkaan ne eivät täsmänneet kantapäätä varten. Huoh. Onneksi se on nyt ohi! Varmaan neuloin näitä jotenkin kahdella vasemmalla kädellä tms. sillä en ole huomannut muiden valittavan ohjeesta. Vyyhtikin sai omansa tehtyä suurin piirtein ongelmitta.

Olen neulonut Shibuista ison kasan puffeja, mutten vielä yhtään sukkia. Sen kestävyydestä sukkalankana en vielä tiedä, mutta tuntuma on neuloessa aivan ihana. Varpaista varteen neulottavien sukkien kanssa oli tosi kätevää, että tuo lanka myydään 50g kerissä. Niiden kanssa oli helppo neuloa sukkiin mahdollisimman pitkät varret. Ei tarvinut pohtia, riittääkö lanka, kun kumpaakin sukkaa varten oli oma keränsä. Lankaa riitti niin hyvin, että pohkeen puolella piti jo tehdä muutama lisäys, jotta varret mahtuvat jalkaan hyvin.

Olivat muuten ensimmäiset varpaista aloittamani sukat. Tykkäsin. Ja Judy's magic cast-on ihan nimensä veroinen. Tuntui ihan taialta, miten aloituskohtaa ei näy ollenkaan. Hurjaa. Vähän turhan pitkät jalkaterät tuli kyllä tehtyä, vaatinee harjoittelua tämä varpaista varteen -tekniikka.

Neulisti