Mä sain neuloa mun miehelle!

Tätä ei siis tosiaankaan tapahdu usein. Ikinä. Mies tuli arkana näyttämään puhkikuluneita villasukkiaan, että "anteeksi, mä olen hajottanut nämä". Mähän pistin vain bileet pystyyn; vihdoin pääsen neulomaan jotain omalle kullalle.

Mitä: Treppenviertel / Nicola Susen

Miten: Sukkapuikot 2.5 mm

Mistä: Wollmeise Sockenwolle 80/20 Twin, 103 g

Kaiken lisäksi sain tilaajan suostuteltua siihen, että ohuestakin langasta voi tulla hyvät villasukat. Pengoin ravelrysta näytille useita malleja ja pyysin sitten valitsemaan mieleisen. Loppupeleissä tasan kaksi mallia läpäisi tiukan seulan riittävän miehekkäinä sukkina. Mutta nämä olisivat kuulemma vaatineet kuvien mukaisen räikeän vihreän langan. Mä en edes tiennyt, että mun mies suostuisi käyttämään noin räikeää.

Sukkamalli oli hauska neulottava. Yksinkertainen, mutta kuitenkin kiva. Ei onneksi pelkkää sileää neuletta, sitä ei jaksaisi miesten sukkia. Koon kanssa olikin sitten enemmän ongelmia. Aloitin sukat XL-koossa ja varsi tuntui täydellisen kokoiselta. Tehtyäni toista jalkaterää puoleen väliin, selvisi, että ihan liian isot sukat on tulossa. Purin kantapään alkuun ja kavensin silmukoita pois sen verran, että jatkoin M-koolla. Tehtyäni sukan valmiiksi, sitä soviteltiin ja todettiin hyväksi. Aloitin toisen sukan... Tehtyäni toisenkin sukan jalkaterää puoleen väliin, aiemmin valmistunutta sukkaa kokeiltiin myös toiseen jalkaan. Ja todettiin, että se on ihan, ihan liian pieni. Ei kun purkamaan. Kolmas kerta toden sanoo. Molemmat sukat piti purkaa kantapään alkuun asti, kavennella silmukat L-kokoon ja tällä kertaa tuli onnistuneet. Voinette kuvitella, että "Jes, saan neuloa omalle kullalle" -tuntemukset ehtivät tuossa välillä vaihtua "#¤%¤^*#>¤" -tuntemuksiin. Lopputulos on kuitenkin tärkein. Miehellä on sukat ja mä saan juosta perässä huutamassa: "Älä kuluta niitä! Älä astu noin painokkaasti, menee kantapäät puhki!"

Nappasin retriitin kirppispöydästä pari vyyhtiä Wollmeisea kokeiluun. Nyt se on sekin ihme testattu. Tosi jännää lankaa. Se tuntuu ihan puuvillalta (paitsi, ettei tee yhtä kipeää neuloessa), mutta on villaa. Joillakin on ollut ongelmia langan halkeilun kanssa, mutta tämä vyyhdillinen pysyi ainakin ihan kivasti kasassa. En nyt voi sanoa hurahtaneeni, mutta ymmärrän kyllä, miksi toiset kyttäävät päivityspäivinä Wollmeisen sivuilla kärppänä odottamassa, että saavat muutaman vyyhdin ostoskoriinsa ennenkuin hyllyt taas kumisevat tyhjyyttään. Olihan tuo kertakaikkisen mainiota sukkalankaa.

Tuleeko kaikille muillekin mieleen tästä sukkamallista ja väristä armeija?

Neulisti