Anopille rakkaudella

Minulla on melkoisen mahtava anoppi. Aivan ihana. Ja on kerrassaan hävytöntä, etten ole neulonut anopille kuin parit tossut. Asiantila on korjattava heti. Tiedustelin, mitä saisi olla. Sininen huivi kuuleman mukaan passaisi. Tässä sellainen anopin sydäntä lämmittämään.

Mitä: Sydämenlämmittäjä / Mari Muinonen

Miten: Pyöröpuikot 4.5 mm

Mistä: Louhittaren luolan Pohjan akka, 288 g

Voi, miten inhottavaa onkaan, kun törmää netissä kauniiseen ja kätevään neulemalliin ja sitten selviää, että ohje on julkaistu vain lehdessä, ei netissä ensinkään. Pöh. Onneksi kevään neuleretriitissä jollakulla oli juurikin tuo lehti mukanaan ja sain ohjeen käsiini. Heti seuraavaksi hoksasin sitten, että tietty myös ohjeessa suositellun langan (Louhittaren luolan Ahti) myynti on loppunut. Onneksi Tuulian laareista löytyi sille kelpo korvaaja.

Huivi on hurjan nätti. Ainaoikeaa palmikoilla höystettynä. Ensin neulottiin takakappale ylhäältä alas. Sitten poimittiin silmukoita sivuista ja neulottiin etuliehukkeet. Pohjan akka oli mahtavaa lankaa, mutta olisi varmaan pitänyt ottaa vähintään 5.0 mm puikot, jotta olisin saanut hieman laskeutuvamman huivin aikaiseksi. Etukappaleiden päihin tehtävistä i-cord-naruista tein paljon ohjeistusta pidemmät. Toivottavasti ovat anopille sopivan mittaiset kieputeltavat.

 

Suosikkijuttujani tässä huivissa on tuo takana oleva pieni lenkki, jonka kautta huivi kiedotaan niin, että se varmasti pysyy päällä lämmittämässä. Äidille taas kerran kiitos kuvista.

Neulisti