Elämän kolhuja vastaan

Kun läheinen sairastuu syöpään ja kysyy, voisinko tehdä muutaman myssyn suojaamaan herkkää päänahkaa sytostaattihoitojen keskellä, siihen ei ole kuin yksi vastaus: "Se nyt on vähintä, mitä voin tehdä."

Mitä: Skinner hat / Melissa LaBarre

Miten: Pyöröpuikot 2.25 ja 2.5 mm

Mistä: ITO Kinu, 20 g

Tiesin heti, ettei tähän tarkoitukseen kelpaa kuin paras. Pyörähdin kaupan kautta ja hain kartiollisen 100 % silkkiä. Silkki kun viilentää kesällä, lämmittää kylmällä ja on holtittoman pehmoista. Tämä ei ole sitä semmoista kiiltävää, liukasta silkkiä. Kinu on bourettesilkkiä, joka on tehty silkkiteollisuuden ylijäämistä ja siinä on tweedmäisiä nyppyjä. En voi kyllin toistella, kuinka pehmoista se on.

Materiaalin lisäksi valikoin ohjetta pitkään ja hartaasti. Tai no jaa, ainakin hartaasti. Kovin pitkästi ei kai voine sanoa, kun oli kiire pistää pipo puikoille. Halusin löytää mallin, joka olisi mukava päässä ja sen verran salonkikelpoinen, että siinä kokisi olonsa mukavaksi missä tahansa tilaisuudessa. Malliksi valikoitui herkän pitsikuvioinen Skinner. Siinä on pienemmillä puikoilla napakaksi neulottava resori ja sitten isommilla puikoilla ilmavaksi neulottava lehtikuvioinen pitsi, jota jatketaan loppupipon ajan.

Lanka osoittautui erinomaiseksi valinnaksi käytön kannalta. Neuloessa se herätti ristiriitaisempia tuntemuksia. Toisaalta se tuntui käsittämättömän pehmoiselta käsissä ja sitten kuitenkin se tarrasi koko ajan johonkin ja teki neulomisesta vähän hankalaa. Toki se oli kaiken vaivan arvoista.

Mitä: Pressed Leaves / Alana Dakos

Miten: Pyöröpuikko 2.5 mm

Mistä: Isagero Bomulin, 34 g

Myssyjä piti tietenkin samalta istumalta tehdä useampi. Toiseen valitsin materiaaliksi Isagerin Bomulinin, jossa on 75 % puuvillaa ja 25 % pellavaa. Ajattelin, että pellava perinteisenä kesävaatekuituna toisi kaivattua viileyttä. Jännitin hiukan käyttökokemuksia, sillä lanka tuntui paljon karheammalle kuin edellisen pipon silkki, mutta on kuulemma erinomaisen pehmoinen käytössä.

Pipo-ohje on osa Alana Dakosin kirjaa Botanical knits, joka on täynnänsä luonnon inspiroimia neulemalleja. Suurinta osaa ohjeista koristaa jonkinlainen lehtikuvio. Pipo-ohjeen saa nykyään ostettua erillisenäkin Ravelrysta, mutta itse ostin koko läpyskän e-kirjana, koska siinä on vaikka kuinka monta mallia, joita haluan päästä jossain välissä kokeilemaan.

Tämä ohje on kirjoitettu oikeasti dk-vahvuiselle langalle - huomattavasti paksummalle siis. Pohdiskelin aikani silmukkamäärää ja verrattuani sitä yllä olevaan pipoon, päätin sen riittävän ohuemmallekin langalle. Minun ei nimittäin ollut tarkoituskaan tehdä tästä alkuperäisen kaltaista baskeria vaan tyköistuva pipo. Ympärysmitasta tuli riittoisa ihan ohjetta noudattamalla, mutta pituutta piti tehdä lisää. Alun perin ohjeessa käsketään neuloa kolmen lehden korkuinen pipo, minä tein viiden lehden mittaisen.

Tämä ei ollut mikään rentouttava neulottava, sillä lehdet neulotaan kierretyin silmukoin ja niissä tehdään joka kerroksella palmikonkiertoja. Hartiat jumiutuivat, mutta lopputulos on upea.

Olen kovasti sen kannalla, että sytomyssyistä pitää tehdä sen verran koreita, että niille on käyttöä sitten hiusten kasvettua takaisinkin. Pehmentäkööt myssyt elämän kolhuja ja hellikööt arkaa päänahkaa. Kiitos blogimallina toimimisesta, sinä urhea, upea nainen.

Neulisti