Sivut

sunnuntai 13. tammikuuta 2019

Pikku neuleita pikkuihmiselle

On maailman paras asia, kun pääsee kummiksi - tai tässä tapauksessa apukummiksi. Olen nimittäin ottanut kummin - tai siis apukummin - oikeudeksi menettää kaiken kontrollin, mitä tulee lahjoihin. Tällä kertaa joulupakettiin sujahti neuleita kaksin kappalein.


Miten: Pyöröpuikko 4.0 mm
Mistä: Kässäkerho Pom Pom Donegal DK + jämiä, 106 + 24 g

Yksi neulekategoria Indie Designer Gift-A-longissa on vaatteet. Siis mekot, puserot ja takit. Ja tokihan matemaattisella mielellä varustetun henkilön täytyy heti ryhtyä optimoimaan. Kas kun säännöissä sanotaan, että myös lastenvaatteet käyvät, kunhan eivät ole alle yksivuotiaan kokoa. Siinä kohtaa kun menee raja, sillä vauvojen neuleet ovat kisassa oma kategoriansa. Niinpä sitten törmäsin tähän ohjeeseen, jossa juuri sopivasti oli pienimpänä tarjolla kaksivuotiaan koko - ja vielä sopivammin minulla sattuu olemaan juuri vuoden täyttänyt kummityttö.


Malli on sievä ja simppeli neuletakki kirjoneulekaarrokkeella ja pienillä suloisilla taskuilla. Lankakätköistäni löytyi juuri passeli määrä mintunvihreää lankaa takin pääväriksi ja sitten piti vain kaivella jämälankoja kirjoneuleosioita varten.


Olen enemmän kuin tyytyväinen siihen, miten kauniin skaalan jämälankoja tummasta violetista ärtsypinkkiin löysin. Kaikki pieniä jämänöttösiä vanhoista projekteista. Enpä ollut turhaan säästellyt näitäkään herkkujämiä.

Ja hei, kuinka sievä pieni takki!


Miten: Pyöröpuikko 2.75 mm
Mistä: Kässäkerho Pom Pom Donegal Tweed, 34 g

Vauvanneulekategoriaan löysin syötävän suloisen pienen tonttulakin ohjeen. Malli oli mukava: siinä oli useampi erilainen reunusvaihtoehto - tietenkin minun piti valita sen haastavin, jossa piti neuloa kierrettyjä nurjia silmukoita...


Jos reunuksessa olikin väkertämistä niin loput myssystä tuntui lentävän puikoilla - eikä vähiten langan ansiosta. Kässäkerho Pom Pomin tweedlanka on kuin sulaa voita. Sen pehmeämpää tuskin on.


Olen tosi huono heittämään langanjämiä roskiin. Säästän pienimmätkin nöttöset ajatellen, että jonain kauniina päivänä tälle on vielä käyttöä. Tällä kertaa se ainakin piti paikkansa! Keltaista lankaa oli enemmän, joten neuloin reunuksen sillä. Loput myssystä neuloin kolmen kerroksen raitoja niin pitkälle kuin harmaata riitti. Ihan loppuun asti en kaksivärisenä selvinnyt, mutta se ei haittaa yhtään, sillä raitojen loppuminen jää kivasti huomaamatta, kun tonttulakin päässä on hauska solmu.


Ajattelin ensin, että eihän minulla ole lähipiirissä vauvoja, jolle tätä myssyä tarjota. Mutta koska se meni reippaalla kiskomisella jopa omaan päähän (ette halua nähdä kuvia siitä!), totesin sen varmaankin olevan oikein sopiva kummitytölle.


Neulisti

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti