Ei mitään inhaa merinovillaa!

Minulla on semmoinen hyvä ystävä, jolla on omituinen ajatus siitä, että merinovilla on jotenkin inhottavan pehmoista pipolankaa. Niin minä päätin sitten käyttää babyalpakkaa, shetlantilaista ja silkkiä. Ei tuu sitten semmoista inhaa merinopipoa.

Mitä: Brioche Top Knot / Stephen West

Miten: Pyöröpuikko 5.0 mm

Mistä: Käsinkehrätty babyalpakka + käsinkehrätty Shetland/Silkki,  109 + 49 g

Joskus kesällä iski himo neuloa Stephenin höpöjä patenttineulepipoja käsinkehrätyistä langoista. Toverit sitten heti auttoivat tilaamalla moisia. Kilttejä kavereita, sanon ma. Toinen jo saikin oman myssynsä, täällä.

Tämän myssyn uudella omistajalla oli synttärikemut, joten luonnollisestikin muistin lykätä pipon puikoille niinkin hyvissä ajoin kuin neljä päivää ennen kemuja. Mutta näin muhkeilla langoilla ja helpolla ohjeella aikataulu ei tuottanut ongelmia. Pipo valmistui kahdessa päivässä ja ehti käydä vielä pingottumassakin.

Pipo oli helppo neulottava. Kivana yksityskohtana sekä aloitus- että lopetusreunoihin neulottiin i-cordia. Sillä saa aina kovin siistin yleisilmeen. Pipoputkilo halkaistiin lopuksi kahtia ja neulottiin kumpikin puolikas tasona jonkin matkaa eteenpäin kavennellen samalla hiukan silmukoita. Valmiista piposta tasona neulotut pätkät voikin sitten solmia rusetille.

Minä valitsin ohjeesta pienemmän koon. Mutta, jos haluaa rullailla alareunaa, kannattaa neuloa suuremman koon pituuden mukaan. Onneksi alpakka on hanakkaa venymään. Kastelin pipon ja roikottelin sitä hetken ennen kuin nostin kuivumaan, niin johan alkoi pituutta piisata.

Näistä myssyistä on tullut niin ihanan pehmoisia, että tässä alkaa olla tarvetta omallekin käsinkehrätylle päähineelle.

Neulisti