Miten pingottaa neule?

Opetustuokion aika! Tällä kertaa luvassa on opastusta pingottamisen ihmeelliseen maailmaan.

Aloitetaan ensinnäkin siitä, mitä neuleen pingottaminen tarkoittaa. Kun neuleprojekti valmistuu, se pitää kastella ja kuivattaa muotoonsa, jotta neulepinta tasoittuu ja erilaiset pitsineuleet avautuvat ja asettuvat kunnolla aloilleen.

Neulominen on välineurheilua, eikä pingottaminen ole mitenkään poikkeus. Pingottamiseen löytyy paljon hyviä tykötarpeita niin lankakauppojen kuin markettienkin hyllyiltä. Lapasten ja sukkien viimeistelyyn löytyy Succaplokin lapas- ja sukkapingottimet. Lapasplokeissa on kätevät irtopalat, jotka voi työntää peukaloihin niitä venyttämään. Erityisen hyviä nämä pingottimet ovat kirjoneuleen kanssa, koska kirjoneulekäsiala tasoittuu monesti vasta pesun ja pingotuksen jälkeen. Lapasten tai sukkien annetaan liota viileässä vedessä, johon voi lykätä mukaan villapesuainetta. Kun ne ovat rauhassa kastuneet kauttaaltaan, ne puristellaan kuivaksi ja asetellaan plokkeihin ja annetaan kuivua.

Suurempien neuleiden, kuten huivien, paitojen ja takkien pingotukseen on omat välineensä. Joillekin neuleille riittää ihan vain kostutus ja asettelu kuivumaan vaikka pyyhkeen päälle. Mutta siisteintä jälkeä tulee apuvälineiden kera. Ensinnäkin on hyvä olla jonkinlainen pingotusalusta. Toiset käyttävät vanhoja patjoja, mutta kaupoista löytyy kivasti pieneen tilaan meneviä vaihtoehtoja. Itse olen ostanut Biltemasta kaksi settiä tällaisia lasten ruutuhyppyalustoja. Tarjolla on myös koottavia voimistelumattoja ja lankakaupoissa ihan virallisia koottavia pingotusalustan paloja, mutta nämä toimivat kaikki yhtä hyvin. Olennaista on, että ne kestävät jatkuvaa neuloilla tökkimistä ja saat kasattua niistä kulloinkin tarvittavan muotoisen alustan. Lisäksi tarvitaan vähintäänkin nuppineuloja. Lankakaupoissa myydään myös pingoitukseen erityisesti tarkoitettuja neulakampoja sekä kuvassa näkyviä t-neuloja. Niissä on leveämpi pää kuin nuppineuloissa, eikä neule pääse pujahtamaan vahingossa pois paikoiltaan.

Suuremmat neuletyöt kannattaa pesun ja pienen rutistelun jälkeen vielä kuivata pyyhkeen avulla. Pyyhkeen voi levittää lattialle ja asetella neuleen sen päälle. Sitten pyyhe kääritään rullalle ja itse suosin tämän jälkeen pyyherullan päällä kävelemistä, jolloin saan tehokkaasti ylimääräisen veden puristumaan neuleesta pyyhkeeseen. Kun neuletta on hiukan kuivattu, se levitellään pingotusalustalle ohjeen mukaisiin mittoihin. Erityisesti hihojen mittoihin kannattaa kiinnittää huomiota, sillä ne venähtävät helposti liian pitkiksi kastelun jälkeen.

Viimeinen käyttämäni apuväline on pingotusraudat. Niitä saa lankakaupoista. Minun ostamassani paketissa on iso kasa suoria rautoja ja neljä taipuvaa rautaa. Jos neuletta venyttää pelkkien nuppineulojen avulla, siihen jää herkästi kuivuessa väkäset neulojen kohdalle. Pingotusrautojen avulla voi välttää rumat väkäset. Kuvissa on esimerkki paidan pingottamisesta. Asettelen yleensä kaksi rautaa kummankin hihan sisään, yhden raudan helmaan ja sitten neuleesta riippuen saatan laittaa raudat vielä kylkiin. Näiden kuvien paidassa ei ole vyötärömuotoiluja, joten pingotin kyljet rautojen avulla. Raudat sujautetaan joko neuleen sisään tai pujotellaan neuleen läpi sieltä täältä (kuten tässä helmarauta). Sitten neule venytetään halutun kokoiseksi ja asetellaan aloilleen pingotusneuloilla. Laitan lisäksi neuloja myös pääntielle. Tässä paidassa on suorakaiteen mallinen pitsipaneeli etukappaleessa ja pujottelin raudat sen reunoihin, jotta sain pitsipaneelista varmasti suoran.

Hihat herkästi venyvät kastelun myötä, joten ainakin ne kannattaa mitata mittanauhan kanssa. Mittaan mittanauhalla oikean pituuden kainalosta ja merkitsen sen alustaan neuloilla. Sitten sujautan hihan sisään kaksi pingotusrautaa ja neulaan hihansuun oikean pituuden kohdalle. Tässä kohtaa hihassa on usein mytty ylimääräistä neulosta, mutta sitten vaan kylmästi silottelen sitä, kunnes saan hihan asettumaan kauniisti. Koska käsiala useimmilla vaihtelee sen mukaan, neulooko tasona vai suljettuna, hihoista tulee herkästi kireämmät/löysemmät kuin olisi tarkoitus. Kannattaa siis mitata myös oikea, haluttu hihanympärysmitta kainalon kohdalta ja venyttää hihaa pingotusrautojen avulla tai silotella sitä vähän kapeammaksi. Sitten vaan neulat paikoilleen ja odottelemaan paidan kuivumista.

Nuorena ja hölmönä en ymmärtänyt pingottamisen päälle. Käsityölehdissä höpistiin kappaleiden höyryttämistestä mittoihinsa ja se kuullosti ihan turhalta hifistelyltä mielestäni... Kunnes eräänä kauniina päivänä näin yhdessä neuleblogissa ennen/jälkeen-kuvaparin neuletakista ja ymmärsin pingottamisen merkityksen. Neulepinta laskeutuu aivan eri tavalla pingottamisen jälkeen.

Huivien kanssa pingotusrautoja voi käyttää ainakin siihen, että saa huivin yläreunan suoraksi. Alareunaan voi käyttää taipuvia rautoja tai sitten pelkkiä neuloja. Tosin, etenkin nirkkopäättely syö yleensä kaikki taloudesta löytyvät neulat. Minulla on kaksi settiä t-neuloja ja huiveihin se on useimmiten liian vähän. Kun neule on kuivunut kunnolla, neulat irrotetaan, raudat poistetaan ja ihmetellään sitä, miten kauniisti laskeutuva ja siisti pinta onkaan saatu aikaiseksi.

Neulisti