Minun loota

Olen ihastellut blogeissa ja instan puolella jo pari vuotta, kun immeiset KAListelevat vuoden aikana laatikollisen sukkia, jotka sitten otetaan käyttöön vasta, kun laatikko on täysi. Päätinpä sitten ottautua itsekin asialle.

Mitä: Monkey / Cookie A.

Miten: Pyöröpuikko 2.25 mm

Mistä: Zelda's dippins Wild n' free, 78 g

Tuli sitten neulottua jälleen kerran Monkeyt. Vaikka yhtään en moista yrittänyt. Mutta lähdetäänpä ihan alusta.

Kaikki lähti siis liikkeelle ajatuksesta neuloa tänä vuonna laatikollinen sukkia. Lisäpontta idea sai siitä, että päätin vihdoin neuloa jonossani vuosikausia viihtyneitä sukkamalleja. Niitä, jotka on kovasti pitänyt neuloa jo vaikka kuinka pitkään, mutta jotenkin ei koskaan ole tullut tehtyä. Lisäksi paritin valmiiksi kasan lankavyyhtejä noiden ohjeiden kanssa. Juuri niitä lankoja, jotka ovat oikein kivoja, mutta joita ei niitäkään ole koskaan tullut nostettua puikoille asti. Nytpä hoituu kaksi kärpästä yhdellä puikolla vai miten se meni?

Ihan ensi töikseni kaivoin lankavaraston uumenista historiallisen aarteen. Vieläkö täällä muut muistavat Zeldan, joka värjäsi ja myi lankoja blogissaan? Ne olivat aika lailla ensi kosketuksiani käsinvärjättyihin lankoihin. Kerran onnistuin voittamaan Zeldan arvonnasta langan, jonka hän värjäsi varta vasten minulle toiveideni mukaan. Pyysin keväisiä vihreitä sävyjä ja niitä sain. Paitsi, että sitten en koskaan raaskinut neuloa spessuvyyhtiä pois. Mutta nyt vihdoin kerin langan ja pistin sukat puikoille.

Sitten piti valita sopiva malli. Vuosia sitten ostin Rachel Coopeyn e-kirjan "When vampires knit socks", koska siinä oli vaikka kuinka monta kivaa mallia. Mutta jotenkin en ole saanut aikaiseksi neulottua niistäkään kuin yhdet sukat aiemmin. Nyt oli tarkoitus korjata tilanne.

Mutta sehän lähti sitten saman tien päin männikköä. Valitsemassani sukkamallissa oli paljon palmikoita, mitä kompensoidakseen suunnittelija oli ollut kovin avokätinen silmukkamäärän kanssa. En tiedä, olisiko 1.5 mm puikoistakaan ollut apua, mutta ainakin tavallisilla 2.25 mm puikoilla, joilla sukkani aina neulon, tiheyteni ei käynyt ohjeen kanssa yksiin alkuunkaan. Mallissa oli vielä kaavio, jota oli kerrassaan mahdotonta oppia ulkoa. Taistelin ja tuskailin ensimmäisen sukan lähes kantapäähän asti. Ja sitten sovitin sitä... Jalkoja olisi mahtunut varren sisään kaksi ja pituuttakin tekeleellä oli jo niin reippaasti, että sukista oli tulossa polvisukat. Siinä kohtaa aloin pohtia, että olikos tästä harrastuksesta tarkoitus nauttiakin, ja purin koko roskan pois.

Vaihdoin epäonnisen sukkamallin jo aiemmin hyväksi havaittuun ja johan lähti luistamaan. Epäonnen sukkaa taistelin useamman viikon, jotta pääsin lähes kantapäähän, Monkeyt valmistuivat parissa päivässä. Ja taas oli nautinnollista ja rentoa neulottavaa. Tuli suorastaan helppo olo hengittää, kun silmukat lensivät puikoilla.

Että en päässyt varsinaisesti kunnolla tutustumaan uuteen sukkamalliin, kuten oli ollut tarkoitus. Mutta toisinaan juttu on enemmän siinä langassa kuin näyttävässä neulemallissa. Nyt tämä arkistojen aarrelanka on vihdoin neulottu. Sepä päättikin tehdä mitä lystää ja väänsi värit hauskalle spiraalille. Varpaista ja kantalapusta näkee, millaiselta langan värit näyttivät epäonnen sukassa - ihan erilaiselta!

Siinä ne nyt lepäävät laatikon ensimmäiset sukat. Saas nähdä vuoden päättyessä, kuka tämän laatikon saa omakseen.

Neulisti