keskiviikko 13. marraskuuta 2019

Hiljaisuudessa asuu kauneus

Joskus palaset loksahtelevat kohdilleen lähes itsekseen. Rakastun kesän neulefestareilla uuteen Aara-lankaan, jota lankakauppa Ilon Laura ja nurjajonna yhdessä värjäävät. Heillä oli mukana värikartan valikoiman lisäksi muutamia vahinkovärjäyksiä ja tietysti minä menin hullaantumaan yhdestä sellaisesta. Sovittiin yhdessä, että minä koppaan langat matkaan ja suunnittelen niille pusero-ohjeen. Ja he taas yrittävät kehittää toistettavan reseptin tuolle onnenkantamoisella syntyneelle värille. Vähän riskillä lähdettiin liikkeelle, mutta nappiin meni!


Mitä: Quiet / Oma ohje
Miten: Pyöröpuikot 3.0 ja 3.5 mm
Mistä: Aara Lempi, 254 g

Aaran Lempi-lankapohja on pehmoinen yksisäikeinen merinolanka. Ja tämä väri, kuinka täydellinen harmaa violetti, tai vaaleanpunainen. Riippuu ihan valosta, jossa lankaa ihastelee. Väri sai nimekseen Kriikuna. Puseron nimeksi taas tuli Quiet - siinä on hiljaista ja pientä kauneutta.



Pusero neulotaan tietty saumattomasti ylhäältä alaspäin. Siinä on kaksikertainen resori pääntiellä, pyöreä kaarroke ja pitkät hihat.


Paita on muuten mitoitukseltaan väljä, mutta juuri ennen helman resoria se kapenee istuvaksi. Helma päättyy luonnolliselle vyötärölle, vartalon kapeimmalle kohdalle ja tästä mitoituksesta tuli kaikkien aikojen suosikkini - se on aika paljon sanottu, kun on neulonut 20 vuotta tauotta. Missä välissä minustakin tuli näin vanha?


Puseron kaunein kohta on piilotettu helman resoriin. Resorin yläreunassa on kierretyllä silmukoilla ja pitsillä neulottuja pieniä lehtiä, jotka muuttuvat joustinneuleeksi.



Ja jos säikähdit nurjaa pintaa puseron päällä, niin huoli pois! Paita neulotaan sileänä oikeana ja käännetään nurin niskoin vasta resoria varten. Nurjia silmukoita ei tarvitse neuloa kuin joustimissa ja niskaa muotoilevilla lyhennetyillä kerroksilla.


Paitsi, että rakastuin siihen, miten tämä lyhythelmainen pusero istuu päälle, tällaisenä lyhyenä se syö myös tosi vähän lankaa. Sainkin omani tehtyä 2,5 vyyhdillä! Ohjeessa on 11 kokoa ja suurimpaankin riitti testineulojilla muutama gramma yli neljän vyyhdin.


Ohje löytyy Raverlysta sekä verkkokaupasta ja koodilla AARA saa 20.11. asti 25% alennusta.


Jos paidan suunnittelu ja langan värjääminen sujuivatkin tahoillaan onnistuneesti, niin puseron kuvaaminen takkusi. Ensiksi jouduin pingottamaan sen kahdesti. Jätin puseron nimittäin aurinkoisena kesäaamuna takapihan terassille kuivumaan. Kun tulin töistä kotiin, oli satanut kaatamalla jo kaksi tuntia. Puserosta irtosi ihan käsittämätön määrä vettä, kun yritin puristaa sitä hiukan kuivemmaksi ennen kuin otin sen sisälle uutta pingotusta varten.


Kun paita oli vihdoin kuiva, kävin ihan kampaajalla kuvia varten. Sillä hetkellä, kun päästiin kameramiehen kanssa pellon laitaan poseeraamaan, pilvet repesivät ja meillä on n. 2 minuuttia aikaa saada riittävästi onnistuneita kuvia. Sen jälkeen kun tuo kampaus oli aivan entinen. Kotiin juostessa minulla oli otsatukan sijaan märkä rotta päässäni. Onneksi kuvat onnistuivat, sillä ei olisi huvittanut ottaa uusiksi. Sanomattakin lienee selvää, että paita piti taas pingottaa uudestaan.


perjantai 1. marraskuuta 2019

Xenakis

Meikäneulojaa on kirjoneulottanut jo pidemmän aikaa. Ei sillä, että olisin neulonut kirjoneuleita erityisen paljon, mutta olen kylläkin kerännyt niihin sopivia lankoja jo pidemmän aikaa.


Mitä: Xenakis / Oma ohje
Miten: Pyöröpuikko 4.0 mm
Mistä: Retrosaria Vovó, 41 g

Yksi viimeisimpiä kirjoneulelankaostoksiani oli tämä muhkean rouhea Vovó kolmessa värissä. Jo langan vyöte oli kertakaikkisen houkutteleva tatuoidun neulovan mummonsa kanssa. Mielessä siinsi kirjoneulemyssy ja tällä kertaa suunnitelma päätyi puikoille asti.


Xenakis on siis kaikessa yksinkertaisuudessaan hauska kirjoneulepipo, joka leikittelee kolmella värillä. Varsinaisia kolmen värin langat sotkevia kerroksia ei onneksi ole pipossa kuin muutama ja vastapainoksi mukana on myös yhdellä värillä neulottava osio.



Pipon kruunaa päälaen hauska tähtikuvio, jonka sekaan kavennukset on piilotettu.


Tavalliseen tapaan pipo-ohje löytyy niin Ravelrysta kuin verkkokaupastakin. Koodilla VOVO saa viikonlopun ajan 25% alennusta.



Lanka oli tosiaan uusi tuttavuus ja oikein mieluisa sellainen. Se on täyttä villaa ja ihanalla tavalla rouheaa olematta kuitenkaan karheaa. Olen viime aikoina keskittynyt neulomaan tällaisia ei-superwash-käsiteltyjä lankoja, joissa villa tuntuu luonnollisemmalta.


Valitsin langan värit omien mieltymysten mukaan ja yritin suunnitella piponkin itselleni, mutta mieshän sen nappasi, ja pannahinen, kun se sopiikin toisen päähän hyvin - ihan kuin olisi hänelle suunniteltu. Ei ollut, mutta sinne meni. Täytynee neuloa itselle uusi.

maanantai 28. lokakuuta 2019

Hehku-KAL

Uudessa Taito-lehden joulunumerossa ilmestyneestä Hehku-mekosta on kyselty KAListelua ja tokihan sellainen järjestyy!

hehkuKAL.jpg

Yhteisneulonta alkaa N-Y-T ja päättyy 31.01.2020. Mukaan saa ehdottomasti hypätä, vaikka olisitkin ehtinyt pistää Hehkun jo puikoille. Osallistua voi postaamalla kuvia instaan tunnisteella #hehkukal ja jutustelemalla aiheesta Ravelry-ryhmässäni.

⁠KAListelun aikana valmistuneet ja Ravelryyn tai instaan #hehkukal -tagilla postatut Hehku-mekot osallistuvat arvontaan, johon TAITO-lehti lahjoittaa palkinnoksi puolikkaan vuosikerran ja Tukuwool 50€ lahjakortin. Lisäksi arvon kaikkien osallistuneiden (ei siis vain valmiiksi ehtineiden) kesken neljä Where We Once Knitted -pinssiä. Teroita siis puikkosi ja hyppää mukaan hauskanpitoon!

Sama vielä pikakelauksena:
  • Hehku-KAListelu, eli yhteisneulonta 28.10.2019-31.01.2020
  • Höpistä voi täällä ja lisäksi postata instaan #hehkukal -tunnisteella
Palkinnot:
  1. TAITO-lehden puolikas vuosikerta (= 3 lehteä) arvotaan 31.01.2020 mennessä valmistuneiden mekkojen kesken.
  2. Tukuwoolilta 50€ lahjakortti, arvotaan 31.01.2020 mennessä valmistuneiden mekkojen kesken.
  3. Neljä Where We Once Knitted -pinssiä arvotaan kaikkien Ravelry-ketjuun postattujen projektikuvien ja instagramin puolella #hehkukal -tunnisteella postattujen kuvien kesken.
hehkuKAL2.jpg

Ohje on suunniteltu Tukuwool Sock -langalle, jossa on upeita väriyhdistelmiä mekkoa ajatellen, mutta sen voi neuloa mistä vain sport-vahvuisesta langasta. KAListeluun voi lähteä mukaan myös neulomalla Hehkusta pusero/tunika-mittaisen mekon sijaan.

sunnuntai 20. lokakuuta 2019

Pohjoinen tähtitaivas

Minulla on tapana olla työn alla aina jotain vähän kahelia. Jotain haastavaa, joka ei valmistu hetkessä eikä edes ihan kahdessa. Tämänkertainen hullutus vei silmukoiden luomisesta valmistumiseen noin puolitoista vuotta.


Miten: Pyöröpuikot 3.25 mm
Mistä: West Yorkshire Spinners Exquisite Lace, 116 g

Tähdet ovat pienestä pitäen lumonneet minut. Siltä pohjalta voisi kuvitella, että tietäisin niistä jotain, mutta ei: tunnistan ainoastaan Otavan. Olen vain aina rakastanut tuijottaa tähtitaivasta. Kun olin pieni, asuimme kaksikerroksisessa talossa ja yläkerran vessassa oli pieni ikkuna. Aina hampaita pestessä halusin kiivetä pöntön vesisäiliön päälle kurkottaakseni ikkunaan tähtiä tuijottamaan. En enää kiipeile, mutta saatan yhä öisin lähteä ulos vain katselemaan tähtitaivasta.


Ei lieni yllätä hirveästi, että haukoin henkeäni, kun männävuosina Twist Collectivessa ilmestyi huiviohje, johon neulottiin helmien kera koko pohjoisen pallonpuoliskon yötaivas. Ohjeen ilmestymisestä on kyllä aikaa, sillä se tuli julki jo vuonna 2012, mutta jotkut asiat ottavat aikansa ja tämä huivi odotti täydellistä lankaa ja täydellistä hetkeä.


Muutama kesä sitten matkailimme Skyen saarella Skotlannissa ja majapaikan emäntä vinkkasi, että tien toisella puolella lähes meitä vastapäätä oli pieni kehruupuoti. Ilman emännän vinkkiä se olisi jäänyt minulta tyystin huomaamatta, mutta sepä oli kerrassaan hurmaava putiikki. Kehruukuitujen ja käsinkehrättyjen lankojen lisäksi puodissa oli muutama teollinenkin lanka myynnissä. West Yorkshire Spinnersin Exquisite Lace kiinnitti heti huomioni, sillä tiesin vihdoin löytäneeni oikean langan tähtikarttahuiviini. Väri oli täydellinen sinimusta - eikä Falklandin villan ja silkin sekoitus kuulostanut pöllömmältä sekään!


Kotiin päästyäni aloin tutkailla huivimallia tarkemmin. Tiesin, että vaikka kuinka moni nörtimpi neuloja oli toteuttanut huivinsa niin, että käytti eri kokoisille tähdille erikokoisia tai -näköisiä helmiä. Ja senpä myötä ohjesivulla olikin tarjolla tähtikartta, johon erikokoiset tähdet oli värikoodattu. Minäkin tilasin monen kokoisia helmiä, mutta lopulta käytännössä toimivat kuitenkin vanhat kunnon 8/0- ja 6/0-helmet. Niinpä jaottelin tähdet vain kahteen kokoluokkaan.


Kuten blogia pidempään seuranneet varmasti tietävät, tykkään tehdä vapaa-aikani ajanvietteistä mahdollisimman vaikeita. Niinpä hullaannuin aivan täysin, kun näin Ravelryssa tämän huiviprojektin, johon neuloja oli askarrellut tähtikartan taustalle vielä kirkkaimpina öinä taivaalla erottuvan Linnunradankin! Tuolta projektista löytyvä linkki apuna käytettyyn tähtikarttaan ei toimi, mutta itse taisin käyttää tätä.


Huiviohjeessa on siis kaavioita, joihin tähtien sijainnit on merkitty helmillä. Lisäksi ohjeessa on tähtikartta, johon on merkitty, miten kaaviot siihen asettuvat. Näitä kaikkia apunani käyttäen hassasin varmaan puoli päivää siihen, että yhdistelin kaavioiden helmet viivoilla, jotta hahmotin, mihin tähtikuvioon mikäkin helmi kuului. Kirjoitin myös niiden viereen tähtikuvioiden nimet, jotta karttoja oli helpompi seurata. Merkitsin isoimmat tähdet erikseen, jotta muistaisin käyttää niissä isompia helmiä. Ja lopuksi hahmottelin sen googlettamani tähtikartan avulla huivikaavioiden tähtikuvioiden lomaan, että missä se Linnunrata suunnilleen kulkee.


Kun sain Linnunradalle ääriviivat, aloin ruksia sattumanvaraisesti n. joka 4.-6. ruudun ääriviivojen sisältä huivikaavioista merkitsemään paikkoja, joihin laittaisin helmen linnunrataa kuvaamaan. Käytin yhteensä kolmen sorttisia helmiä: läpinäkyviä hopeasisuksisia 8/0-helmiä suurimmalle osalle tähdistä, läpinäkyviä 6/0-helmiä isoimmille tähdille (olisin kyllä halunnut hopeasisuksisia, mutten löytänyt) ja sitten läpinäkyviä 8/0-helmiä Linnunrataa varten.


Huiviohjeessa tähtikuvioiden tähdet merkitään paitsi helmin, niiden kohdalle tehdään myös langankierrolla ja kavennuksella pieni reikä. Linnunradan helmet sen sijaan laitoin huiviin ilman reikiä, joten tähtikuviot ja linnunrata erottuvat toisistaan ihan kohtuullisen hyvin.


Minä kun en tykkää ottaa vapaa-ajalla rennosti, päätin vielä muokata huivin reunusta. Ohjeen mukaisesti huiviin tulisi kapea ainaoikeinreunus. Minä olin kuitenkin vähän pöljästi ottanut huiviini paitsi ohjetta ohuemman langan myös hieman pienemmät puikot. Pelkäsin, ettei tästä tulisi riittävän suuri, joten tiesin sen kaipaavan leveämpää reunusta. Lisäksi tähtikartasto oli niin kaunis ja herkkä, että tuntui vähän pyhäinhäväistykseltä tehdä siihen pikkuruinen ja rujo ainaoikeinreuna. Niinpä lainasin reunapitsin kaavion Evenstart-huivista. Pitsireunus on 17-21 silmukkaa leveä, kerroksesta riippuen, ja se neulottiin poikittain päätellen varsinaisesta huivista 1 s aina joka toisella kerroksella. Koska tähtihuivissa oli lopulta yli 800 silmukkaa, sehän tarkoitti reilua 1600 kerrosta pitsiä, jota neulottiin muuten myös nurjan puolen kerroksilla. Niin, ja mainitsinko, että päätin laittaa helmiä myös reunapitsiin?


Tämä ei varmastikaan ole kaikkien pala kakkua. Mutta minulle se sopi kuin nenä päähän. Kyllä pitää ihmisellä olla aina joku lehmän hermoja ja norsun kärsivällisyyttä vaativa neuletyö, johon tarttua, kun haluaa hieman kiusata itseään. Tämä ei siis ole haukku. Minä todella nautin siitä itseni haastamisesta. Neulomisessa ei ole montaakaan liian vaikeaa tekniikkaa tai silmukkaa, joten haaste löytyy useimmiten keskittymisestä ja kärsivällisyydestä. Kaiken huipuksi tämä huivi on kauneimpia koskaan neulomiani.



Vaan nyt pitäisi keksiä jostain seuraava ikuisuusprojekti, jota työstää silloin, kun haluaa pitää lepoa suunnitteluhommista. 

keskiviikko 16. lokakuuta 2019

Hehku

TAITO-lehden tuoreessa joulunumerossa on ohjeitani jopa kaksin kappalein! Miehille suunnitellun Havu-puseron lisäksi suunnittelin joulunumeroon myös mekon.


Mitä: Hehku / Oma ohje
Miten: Pyöröpuikot 3.5 mm
Mistä: Tukuwool Sock, 425 + 75 g

Jos olikin kovin jännittävää suunnitella ensimmäistä kertaa miesten neule, riitti tässä mekossakin jännitettävää. Viime vuosina neulemaailman vetävin trendi on tuntunut olevan erilaiset kirjoneulekaarrokkeella varustetut puserot. Niinpä minäkin halusin ensimmäistä kertaa kokeilla taitojani sellaisen suunnittelemisessa.



Ja kovin hauskaa tämän suunnitteleminen oli, sillä kirjoneulekaarroke vaati ihan omanlaistaan matematiikka toimiakseen. Kaikki eivät ehkä ole samaa mieltä tästä, mutta minusta yhtälönratkaisu on kertakaikkisen lystikästä puuhaa. 


Suunnittelin mekon jo vuosi sitten marraskuussa ja lähetin sen kuvauksiin jouluksi. En ole mitenkään erityisen kärsivällinen ihminen, joten on ollut hirvittävän vaikeaa malttaa odottaa lehden julkaisua. Vaan rautainen maltti on ollut testineulojillakin sillä hekin ovat saaneet odottaa vuoden mekkojen esittelyä!



Hehku on mekko, jossa on pyöreä kirjoneulekaarroke. Mekko neulotaan saumatta ylhäältä alaspäin ja kaarrokkeen lisäksi kirjoneuletta on hihansuissa ja helmassa. Mallin voi helposti neuloa myös puseromittaisena, mutta itse olen hullaantunut neulemekkoihin. Mekossa on vyötärömuotoilu, jotta se istuu kauniisti ylle.



Halusin pitää Hehkun värityksen jouluisena, mutta tässä mallissa havukuviot olisivat olleet liian kirkuvan jouluisia - haluan ainakin itse käyttää mekko muulloinkin kuin kerran vuodessa. Niinpä kaarroke sai koristeekseen kukkasia ja pieniä vinoneliöitä, joiden keskustaan neulotaan nyppyjä.


Mekossa on pitkät hihat ja hihansuissa kaksiväristä resoria. Mekon helmassa toistuu kaarrokkeen vinoruutukuvio ja sitä seuraa kaksivärinen resori. Pääntien, hihansuiden ja helman reunaan neulotaan muutama kerros sileää, joka saa rennosti rullautua.


Mallikappale valmistui tosiaan noin vuosi sitten ja kylläpä kävi tuuri: juuri, kun mekko vapautui pingotuksesta, iski pieni lumimyräkkä, jonka seurauksena saatiin napattua tunnelmalliset kuvat ennen kuin mallimekko piti pistää postikustin matkaan.


Joulunumeron neuleet ovat muuten TAITO-lehden kojulla Tampereen kässämessuilla nähtävillä, joten suosittelen suuntamaan sinne kojulle messuilla. Lopun kuvista kiitos TAITO-lehdelle!


Yksittäisenä ohjeena Hehku ja Havu tulevat myyntiin keväällä.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...