maanantai 13. elokuuta 2018

Suunnittelijan kesäloma

Koska arvasin, että varsinainen kesälomani kuluu varmasti neulesuunnitteluinspiraation syövereissä, päätin jo hyvissä ajoin aiemmin kesällä pitää hieman lomaa suunnittelusta - siis tasan sen verran, että neuloin yhden puseron jonkun toisen ohjeella.


Miten: Pyöröpuikot 2.5, 3.5 ja 4.0 mm
Mistä: Madelinetosh Merino Light (ja muutama metri muuta), 430 g

Mitäpä sitä neulesuunnittelija fanittaisi kuin toisia neulesuunnittelijoita. Olen jo tosi pitkään ihastellut instagramin välityksellä puolalaisen Marzena Kolaczekin neuleita. Hän neuloo omaksi ilokseen toisten ohjeilla, suunnittelee omia malleja, kirjoittaa blogia (puolaksi, mutta google translate on yllättävän toimiva tässä yhteydessä), pitää lankakauppaa ja värjää vielä omia lankojaankin. Ja sitten siinä kombossa on vielä mies, joka käyttelee kameraa paremmin kuin hyvin. Lisäksi meidän neule-estetiikat kolahtavat ihan yksiin, että fanityttö täällä huutelee.


On jo pitkään ollut haaveissa neuloa jotain Marzenan ohjeilla. Kun sitten sain ajatuksen ottaa lomaprojektiksi työn alle jotain neulottavaa toisten ohjeilla, ei ollut vaikeaa valita, kenen. Kaiken huipuksi puolalaissuunnittelijan toiseksi uusin paitaohje on huudellut kovaa tahtovansa lämmittää minua syksyn tullen. Kirsikkana kakun päällä, lankavarastostani sattui vielä löytymään vaaditut neljä vyyhtiä lankaa yhdessä värisssä. Kyllä kannattaa ostaa lankaa puseromäärissä, sanon ma. Mistä sitä muuten saisi keskellä yötä matkalaukkuja pakatessaan puserollisen verran lankaa, jollei omista varastoistaan?


Projekti oli äärimmäisen mielenkiintoinen, mutta rennoksi lomaneuleeksi en tätä kutsuisi missään nimessä. Onneksi meikäneuloja nimenomaan nauttii haasteista.


Puseron työstäminen aloitettiin neulomalla etukappale sivuttain. Näin siksi, että etukappaleen neulepinta oli näyttävää toimikassidosta (näin ainakin sanakirja tuon twill-termin kääntää). Tosiaankin, tämä pusero oli sekoitus neulomista ja kankaankudontaa. Kudotun näköinen pinta saatiin aikaan nostamalla silmukoita lanka työn edessä. Lisähaastetta toi vielä se, että myös nurjan puolen kerroksilla nostettiin silmukoita - lanka työn takana. Ja jotta upea chevron-kuvio saatiin aikaan, piti tuota nostettavien silmukoiden paikkaa koko ajan vaihdella. Ai ei kuulosta rennolta? No ei kyllä ollutkaan, mutta monin muin tavoin aivan mahtavaa.


Etupaneelin valmistuttua sen yhdestä reunasta poimittiin silmukat ja jatkettiin neulomista ylöspäin, muotoillen samalla pääntie paikoilleen. Tällä kertaa pintaneuleena oli linen stitch eli linnunsilmä. Toisin sanoen jatkettiin silmukoiden nostelua.


Hartiat muotoiltiin lyhennetyin kerroksin ja puseron takakappale neulottiin sileänä neuleena. Oikeastaan ohjeen mukaan etu- ja takakappale olisi yhdistetty suljetuksi neuleeksi vasta helmaresorin kohdalla, mutta minä päätin, että kun tähänkin asti oli selvitty mallin haasteista, voisin yhtä hyvin hieman säätää. Laskin keskeneräisestä neuleesta summittaiset tiheydet etukappaleen pintaneuleelle ja takakappaleen sileälle neuleelle. Niiden pohjalta päättelin, mitä kerrostahtia niitä voisi kiinnittää toisiinsa ja yhdistin etu- ja takakappaleet sitten lennossa. Minä kun en sitten yhtään tykkää ommella saumoja valmiista neuleista. Sitä paitsi tällä tavoin pystyin koko ajan seuraamaan neuleen edistymistä. En ole "neulo sileää suoraan 40 cm" -tyyppisten ohjeistusten ystävä. Aina, kun mittaat, että enää puuttuu 10 cm, seuraavalla mittauskerralla puuttuukin mystisesti 11 cm, vaikka olet välissä neulonut lisää.



Kun haastavammat osuudet oli selätetty, edessä oli kestävyyskisa. Kas kun kaksinkerroin taitetuissa resoreissa on sellainen piirre, että resori pitää ensin neuloa kaksi kertaa niin pitkäksi kuin yksinkerroin oleva resori. Eikä siinä vielä kaikki: lopuksi resori piti ommella käsin paikoilleen. Vietin kesän työmatkalla 5 h lentokentällä helman resoria ommellen samalla, kun odotin 5 h myöhässä olevaa lentoani. Ja hei, I hear you, miksen vain neulonut joko yksinkertaisia resoreita tai sitten kiinnittänyt niitä taitoksia kolmen puikon päättelyllä? Noh... Jos rehellisiä ollaan, niin erityisesti ja nimenomaan juuri nämä tuplaresorit toivat ohjeen mallineuleelle sen kauniin viimeistellyn ilmeen, jota itsekin himosin uudelta syyspusakaltani. Ja olen kokeillut aiemmin kolmen puikon päättelyä taitoksiin, mutta se kiristää herkästi ja tämän paidan ykkösominaisuus on sen rentous. Että olihan siinä ihan älyttömästi työtä, mutta ehdottomasti vaivan arvoinen koettelemus. Hiukan jäi kuitenkin korpeamaan se, että ompelemista varten lanka on pakko katkaista, eikä langan hännän pituudesta annettu mitään vinkkiä. Itse mittasin n. kolme kertaa helman ympärysmitan verran lankaa, mutta sepä kehtasi loppua muutamaa senttiä etuajassa.


Lopuksi pääsin vielä jännittämään langan loppumista. Siitä huolimatta, että Toshin vyyhdit ovat lähes aina ihanasti ylipainoisia, ei neljä vyyhtiä aivan riittänyt. Langat olin tietenkin ostanut jo useita vuosia sitten, eikä kyseistä väriä ollut parhaillaan tarjolla TitiTyyssä. Lisäksi käsinvärjätyissä langoissa on usein isojakin eroja värjäyserien välillä eikä minulla muutenkaan ollut aikomustakaan odottaa esim. kuukautta saadakseni neuloa puseron viimeiset sentit paikoilleen. Onneksi Tyystä löytyi ihan eri värjärin ihan erilaisessa lankapohjassa ihan käsittämättömän lähellä oleva väri, joka pelasti päiväni. Hieman ärsyttävästi jouduin korkkaamaan hätävyyhdin vain kahden hihakerroksen ja pääntien resorin takia, mutta tokihan lähes käyttämättömälle vyyhdille vielä neulottavaa löytyy.



Niin mitä tästä kaikesta opimme? A) Ylläpidän urhoollisesti masokistineulojan mainettani himoitsemalla lomaneuleisiinkin haastetta. B) Erilaiset pintaneuleet syövät petollisia määriä lankaa. C) Näköjään myös epävärien kruunaamaton kuningatar voi yllättäen viihtyä värillisissäkin neuleissa. D) Jestas, miten ihana paita! Tosiaankin, tämä maratonpostaus ei ole tarkoitettu nurinaksi ohjeesta tai sen neulomisesta. Tekstin pituus kertoo eniten siitä, että tämä oli hirvittävän mielenkiintoinen projekti. Ei ehkä rento sitten millään tavalla, mutta nautin siitä hirmuisesti ja nyt minulla on ihana merinoinen panssari lämmittämään syksyn viimoissa.

Neulisti

perjantai 10. elokuuta 2018

Mysteerillä syksyyn!

Nyt on jännittäviä uutisia. Jämälankavillasukkajoulukalenteri oli aikoinaan tämän blogin ja bloggarin suosikkijuttuja. Ajattelin tavallaan palata vähän aiheeseen ja suunnittelin ensimmäisen mysteerihuivini.


Ideana on siis KAListella porukalla huivia noin kuukauden päivät. Mysteerin tästä tekee se, että te ette neulomaan lähtiessänne tiedä yhtään, millainen tuo huivi mahtaa olla valmistuttuaan. Mutta jos nyt saan itse sanoa, niin se on aikas mahtava.


Homma toimii siten, että huiviohje Shake it up tulee Ravelryyn myyntiin N-Y-T. Ohje sisältää alkuun infotiedoston, josta löytyy tietoa puikoista, langanmenekistä ynnä muusta tarpeellisesta. Ja sitten keskiviikkona syyskuun 12. päivä tärähtää ohjeen ostaneiden sähköpostiin päivityslinkki, jonka kautta saa käsiinsä huivineulonnan ensimmäisen vihjeen.

Huivi koostuu yhteensä 13 vihjeestä, joille varattu neulomisaika vaihtelee kunkin vihjeen työmäärän mukaan. Aikataulu on seuraava:
  1. vihje 12.09.
  2. vihje  14.09.
  3. vihje 15.09.
  4. vihje 16.09.
  5. vihje 18.09.
  6. vihje 20.09.
  7. vihje 23.09.
  8. vihje 25.09.
  9. vihje 27.09.
  10. vihje 29.09.
  11. vihje 04.10.
  12. vihje 08.10.
  13. vihje 12.10.
Ohjeistus on sekä suomeksi että englanniksi ja KAListelulle tulee Where we once knitted -ravelryryhmään oma ketju joka vihjeestä jutusteluun. Kuvia voi Ravelryn lisäksi jakaa mieluusti myös instagramin puolella tägeillä #wwokmkal #shakeitupmkal.

Jaa, että saisiko alkuun olla hieman tietoa huivista tai langoista? Huivista en paljasta mitään, mutta kannattaa teroittaa itselleen joko 3.5 tai 3.75 mm puikot valmiiksi. Lankaa huiviin tarvitsee kolme vyyhtiä fingering-vahvuista lankaa eri väreissä. Mikäli langan riittävyys jännittää, ei huolta: ohjeessa on kunkin vihjeen jälkeen tieto siitä, paljonko kutakin väriä pitäisi olla jäljellä. Lankojen väreissä on hyvä olla jotain yhteistä, mutta ne saavat kuitenkin olla selvästi eri värit.

Parashan onkin vielä kertomatta! Kotimaiset suosikkivärjärit, ikke yarns ja lanitium ex machina ovat nimittäin tempauksessa mukana ja lupasivat värjätä kolmen vyyhdin settejä juuri Shake it up -mysteeriä varten. Setit tulevat myyntiin kummankin verkkokauppaan syyskuun ensimmäisellä viikolla niin, että langat ehtii hankkia postilaatikkoonsa ensimmäistä vihjettä odotellessa.





Kuka lähtee mukaan väri-iloitteluun?

Neulisti

perjantai 3. elokuuta 2018

Lauha

Lankojen maailmassa tapahtuu mahtavia! Kuopiolainen Kässäkerho Pom pom otti ja pisti työn alle ohuen, yksisäikeisen suomenlammaslangan - käsinvärjätynkin vielä kaiken päälle. Sitähän piti heti kahmaista matkaan puserollinen. Nyt oikeastaan harmittaa vain, etten kahmaissut enempää heti kerralla. Rakastuin nääs päätä pahkaa ja tein langalle ohjeenkin.


Mitä: Lauha / Oma ohje
Miten: Pyöröpuikko 3.5 mm
Mistä: Suoma Single, 215 + 10 g
https://www.ravelry.com/projects/NeulistiMNK/lauha

Olen kuullut kanssaneulojilta, että neuletyylini on kuulemma kovinkin romanttinen. Tällä kertaa tunnustan sen ihan avoimesti. Tiesin heti, että halusin suunnitella Suomalle herkän lempeän, kontrastivärisillä pitsireunuksilla somistetun puseron. Myös mallin nimeksi piti saada jotain lempeää ja suomalaista - siitä Lauha.



Lauha on malliltaan klassinen vaarinpaita, siis tämmöinen pusero, jossa on edessä napit. Puseron hihat ovat hauska yhdistelmä satula- ja raglanhihoja. Neulominen aloitetaan tekemällä hartialäpyskät, joiden reunoilta poimitaan silmukat ja loput paidasta neulotaan yhtenä kappaleena.


Neulominen aloitetaan tasona, koska pusero on edestä auki, mutta kunhan nappilistat ovat valmiit, jatketaan suljettuna neuleena. Hihat ovat tarkoituksella vähän pidemmät ja sekä hihansuita että helmaa piristää lopuksi muutama kerros ainaoikeaa ja nirkkopäättely.



Kun pusero on muuten valmis, poimitaan helmasta ja hihansuista silmukat paidan nurjalta puolelta ja neulotaan kontrastivärillä muutama kerros helppoa ja kaunista pitsiä.



Lauha on tosiaan suunniteltu Kässäkerho Pom Pomin suunnittelutyöhön tarjoamalle Suoma Singlelle. Lanka on kerrassaan upeaa. Se on villaista, mutta todella pehmeää, ja rakastan näitä puuterisen utuisia käsinvärjättyjä sävyjä.


Fingering-vahvuinen Suoma on myös hurjan kevyttä, eikä valmis Lauhani paina edes 250 grammaa. Jos neulot omasi jostain toisesta langasta, saatat tarvita hieman enemmän lankaa. Meikäneulojalla Suoma hyppäsi heti top5 -suosikkilankoihin ja siitä pitää saada vielä monta muutakin neuletta. Kässäkerho Pom pomilla on juuri parhaillaan sopivasti verkkokauppapäivitys ja Suomaa saatavilla.


Lauhan ohje taas löytyy Ravelrysta. Tarjolla on tutut koot XXS-XS-S [M1-M2-L1] L2-XL-XXL ja ohjeistus tarjolla niin suomeksi kuin englanniksi. Puseron koko on hyvä valita niin, että valmiin paidan rinnanympärys on noin 5 cm omaasi suurempi.


Ohjeen saa viikonlopun ajan 25 % alennuksella käyttämällä Ravelryn ostoskorissa koodia SUOMA.


Neulisti

perjantai 6. heinäkuuta 2018

100% mahtavaa

Kävin keväällä ihka ensimmäistä kertaa Edinburgh Yarn Festareilla. Yksi siltä reissulta mukaan tarttuneista aarteista on tänään ja huomenna saatavissa myös Jyväskylän neulefestareiden markkinoilta. Niinpä nyt onkin erinomainen hetki julkaista ohje tuolle langalle.


Mitä: Dre / Oma ohje
Miten: Pyöröpuikko 3.75 mm
Mistä: Walcot Yarns Opus, 350 g
 Ravelryssa

Rakastuin lankaan saman tien sitä myyntikojulla hipeltäessäni ja pistin vielä samana iltana ensimmäisen vyyhdin puikoille. Lanka nimittäin jutteli ahkerasti ja kertoi haluavansa pitkäksi pappatakiksi, jossa olisi erityisen huoliteltuja yksityiskohtia.


Siinä hötäkässä ei ollut aikaa neuloa mallitilkkuja, joten lähdin mutulla liikkeelle. Pääsinkin seuraavana päivänä jo kohtalaisen pitkälle, kunnes varmistui, etteivät suunnittelemani mutulisäykset voisi millään onnistua ja osua kohdilleen. Vaan eipä hätä ollut tuon näköinen, koska siinähän minulla oli hyvän kokoinen mallitilkku. Katsoin takinrepaleesta tiheyden ja istuin Ysoldan festaripuodin sohvan nurkkaan laskemaan takkia vimmaisesti. Toinen kerta toden sanoi ja tässä sitä nyt on aikas ihana takki.



Dre on V-päänteinen pappatakki, jonka hihat ovat hauska hybridi satula- ja raglanhihoja. Yleensä satulahihoissa neulotaan ensin hartialäpät, joiden reunoista poimitaan silmukat muuhun paitaan, mutta tässä takissa kokeilin koko homman neulomista yhdessä palassa heti alusta asti.


Mallissa on paljon kauniita yksityiskohtia. Suosikkijuttuni ovat hartioilla ja kyljissä näkyvät valesaumat. Hartioiden saumat kohtaavat kainalon alla ja sulautuvat palmikkona toisiinsa, jatkuen sitten yhdessä kylkisaumana helmaa kohti. Saumat näyttävät ennen pingotusta herkästi ryppyisille ja kasaanvetäville, mutta oikenevat kyllä kunnon pingotuksella.


Pitkän takin helmassa on reunoiltaan pyöristetty halkio ja takissa on kunnollisen kokoiset taskut. Niin taskunsuissa kuin helmassa ja hihansuissa on koristeena muutama kerros vohvelineuletta eli rikottua joustinneuletta.


Lopuksi poimitaan silmukat etukappaleiden reunoista ja neulotaan ainaoikea nappilista. Sitä muotoillaan lyhennetyin kerroksin niskasta aavistuksen korkeammaksi. Kokonaisuuden kruunaa i-cord -päättely, jonka aikana tehdään myös napinlävet. Takki saikin nimensä näistä julmetun hienoista hirvinapeista, jotka löytyivät myös samaisilta festareilta. Dre on nimittäin hirvi albaniaksi.


Lanka oli tosiaan minulle uusi tuttavuus. Walcot Yarnsin Opus on kerrassaan ihastuttava ja pehmoinen lanka. Etiketti kertoo sen olevan 70% Falkland merinoa, 30 % Baby alpacaa ja 100% mahtavaa. Eivät kuulkaa juksaa! 




Kaiken huipuksi Walcot Yarns on tänään ja huomenna Jyväskylän neulefestareilla lankoineen. Tulkaa vilkaisemaan Dre-takkia heidän kojulleen samalla, kun valitsette takkiin lankoja. Ohjeenkin saa 20% starttialennuksella koodilla OPUS aina tiistaihin 10.07. asti.

Neulisti

lauantai 30. kesäkuuta 2018

Varpaat vinossa

Toisinaan sitä tarvitsee täysin aivotonta neulottavaa, kuten sukat itsekseen raidoittuvasta langasta. Tiedättehän, jotain sellaista, jota pystyy helposti neulomaan elokuvissa. Ja jos sattuu olemaan minä, pitää siitäkin tehdä vähän vaikeampaa.


Miten: Pyöröpuikko 2.25 mm
Mistä: Petrichor Yarns HT Stripes, 65 g
 Ravelryssa

Niin. Etsin siis ohjeen, joka pistää raitalangan raidat solmuun. Koska muuten leffaneulominen olisikin sujunut ihan liian kivuttomasti.


Malli oli hauska ja ohje toimiva - joskaan ei ihan leffaneulekamaa, kun kaikki jännittävä tapahtui heti kärkeen. Heh heh, pun intended. Sukat neulotaan varpaista varteen ja varvasosio muotoillaan lyhennetyillä kerroksilla hauskasti ihan vinoon. Silmukoiden luontireuna on siis jossain tuossa isovarpaan kohdilla jalan sisäsyrjällä.



Kunhan varpaat on väännetty kunnolla vinoon, loput sukat ovat eri rentoa neulottavaa. Näihin ei olisi varpaiden jälkeen ohjetta tarvinutkaan, mutta päätinpä kuitenkin tehdä ohjeen mukaisen kantapään lyhennetyin kerroksin. Tuli samalla vihdoin painettua kaaliin, miten lyhennetyt kerrokset neulotaan shadow wrap -tekniikalla. Vähän mysteeriksi jäi kyllä, miksi varpaissa käytettiin German short rows -tekniikkaa ja kantapäässä shadow wrappeja, mutta olipahan hyvää treeniä ja tuli siihen tulokseen, että shadow wrapit ovat ainakin minun käsialallani paljon huomaamattomampia. Niitä siis jatkossa.



Varren pituuden päätin sen mukaan, että toinen sukka alkaisi eri väreillä kuin ensimmäinen. Meikäneuloja kun arvostaa kovasti eriparipareja. Loppuun vain pätkä kierrettyä joustinta ja sukat jalkaan.


Lankavarastossa olisi toinenkin herkullinen raitapallo odottelemassa. Jokohan sen kanssa malttaisin neuloa raitani suoraan?

Neulisti

maanantai 25. kesäkuuta 2018

Lentävä Donegal

Kevät oli neulesuunnittelurintamalla hurjan kiireinen, mutta kyllä nyt kelpaa, kun ohjeita on valmiina julkaistavaksi.


Mitä: Flying Donegal / Oma ohje
Miten: Pyöröpuikko 3.5 mm
Mistä: Genuine Soft Donegal by Lentävä Lapanen, 350 g
https://www.ravelry.com/projects/NeulistiMNK/flying-donegal

Tämä takki sai alkunsa oikeastaan jo viime vuoden puolella. Kävin ennen joulua Järvenpään Lentävässä Lapasessa esittelemässä Tyttö joka sanoi bää -e-kirjani neuleita. Samalla kertaa puodin emännät tarjosivat minulle kokeiltavaksi puodin omaa Soft Donegal -lankaa.


Halusin suunnitella vaihteeksi jotain todella suoraviivaista ja yksinkertaista neulottavaa. Helpot raglanhihat, sileää ja muutama palmikko tuomaan mielenkiintoa.

Suunnitteleminen, tai ainakin ohjeen laskeminen, alkaa aina mallitilkusta. Neuloin pienen tilkun sileää ja pistin sen pesuun, ja voi jestas mikä lanka pesusta paljastuikaan! Soft Donegal on yksisäikeinen tweed-nyppyjä sisältävä merinolanka. Se on yhtä aikaa pehmeää ja rustiikkia. Mutta voi kuulkaa, mitä sille pesussa tapahtuikaan! Langan kierre avautui pesussa ihan kokonaan, lanka pörhistyi ja mallitilkusta tuli suorastaan samettia. Lanka ei ollut karheaa alunperinkään, mutta tilkku muuttui pesussa vielä kymmenen kertaa pehmoisemmaksi. Kerrassaan upea lanka ja johan syyhytti päästä neulomaan omaa mallikappaletta.


Suunnittelin tosiaan yksinkertaisen, mutta kauniin takin raglanhihoilla. Takin selässä kulkee kolme palmikkoa ja muuten takki on sileää neuletta - nurja pinta päällä päin. 


Takki neulotaan muuten tasona, mutta hihat ovat suljettua neuletta. Jos nurjan neulominen pyörönä tökkii, hihat voi helposti neuloa nurjalla puolella, jolloin ne ovat sileää oikeaa.


Hihansuissa ja helmassa on ainaoikeaa. Se ei kauheasti erotu sileästä nurjasta, mutta on hieman pulleampaa neulosta. Kauniin hienovarainen efekti siis. Takin viimeistelee ainaoikein neulottu shaalikaulus. Takki on tarkoitettu käytettäväksi auki tai huivineulalla suljettuna - vaikka shaalikaulusta neuloessa olisi helppo lisätä napinlävetkin, jos haluaa.



Ohje löytyy Ravelrysta sekä suomeksi että englanniksi ja sisältää koot XXS-XS-S [M1-M2-L1] L2-XL-XXL. Ja starttialennuksella sen saa 07.07.2018 asti 20% alennuksella, kun käyttää Ravelryn ostoskoriin koodia FLYDONEGALFLY. Koko kannattaa valita niin, että sen rinnanympäryksessä on n. 10 cm väljyyttä.



Langan suunnittelutyöhön tarjosi Lentävä Lapanen ja huikeat kuvauspuitteet taas yksi suosikkipaikoistani koko maailmassa, Kotkan Sapokka. Mikäli pistät takin puikoille, osallistu ihmeessä yhteisneulontaan Lentävän Lapasen Ravelry-ryhmässä ja somessa tunnisteella #flyingdonegalkal. KAListelun päätteeksi järjestetään 18.08.2018 vielä miitti Järvenpäässä, jonne myös meikäneuloja suuntaa oman takkinsa kera. Sitä ennen takin voi bongata Lapasen kojulla Jyväskylän neulefestareilla, joihin on enää pari viikkoa aikaa.

Neulisti
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...