torstai 12. tammikuuta 2017

Tosi rakkautta

Meillä asuu semmoinen tyyppi. Semmoinen tyyppi, joka hukkaa kaikki pipot ja käsineet - toisinaan myös takit. Niitä jää ystävien ja sukulaisten eteisiin. Niitä unohtuu bussin penkille ja silloin tällöin muihin maihin. Joskus jokunen löytää tiensä takaisin eteisen hyllyyn, mutta suurin osa jää sille tielleen. Niin, että jos sellaiselle tyypille neuloo kännykkäät, se on tosi rakkautta.


Mitä: Vasamat / oma ohje
Miten: Pyöröpuikko 3.5 mm
Mistä: Madelinetosh Sport, 90 g
Ravelryssa

Niin, samalle tyypille on neulottu Vasamat aiemminkin. Itse asiassa, suunnittelin koko kännykäsohjeen sen saman tyypin synttärilahjaksi jokunen vuosi sitten. Tuolta linkistä löytyy suomenkielinen ohje näihin kännykkäisiin ja Ravelryn puolelta sama englanniksi.



Kännykkäissä on kynsikkäiden tapaan puolikkaat sormet, jotka jättävät sormenpäät paljaiksi teknisten laitteiden räpeltämistä varten. Ja kun kännykkä maltetaan sujauttaa takaisin taskuun, voi sormien lämmikkeeksi kiskaista lapasmaisen hupun.



Kännykkäät nämä ovat siksi, että myös peukalonpää on jätetty paljaaksi älyluurin käyttöä varten. Ja toki peukalolle on myös neulottu lämmittävä huppu. Jottei hupun sauma olisi liian silmiinpistävä, kännykkäiden kämmenselkää pitkin kulkee salamakuvio.


Kirjoitin ohjeen alunperin The Uncommon Threadin Everyday Sport -langalle. Nyt päällä on langanostolakko ja sopivan langan täytyi löytyä omista kaapeista. Tarjolla oli Tosh Sportia, joka riitti sopivasti yhteen Vasama-pariin. Mutta kylläpä oli valtaisa ero lankojen paksuudessa. Jouduin muokkaamaan ohjetta reippaasti, jottei kännykkäistä tullut liian isoja. Mutta mikäpä sitä muokatessa - minähän sen alunperinkin kirjoitin, heh.



Se sama meillä asuva tyyppi tulee takuuvarmasti hävittämään nämä kauniit ja lämpöiset kännykkäät viimeistään vuoden, parin päästä. Mutta hällä väliä, sitten teen uudet. Niin paljon sitä tyyppiä rakastan.

Neulisti

sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Miten pingottaa neule?

Opetustuokion aika! Tällä kertaa luvassa on opastusta pingottamisen ihmeelliseen maailmaan.

Aloitetaan ensinnäkin siitä, mitä neuleen pingottaminen tarkoittaa. Kun neuleprojekti valmistuu, se pitää kastella ja kuivattaa muotoonsa, jotta neulepinta tasoittuu ja erilaiset pitsineuleet avautuvat ja asettuvat kunnolla aloilleen.


Neulominen on välineurheilua, eikä pingottaminen ole mitenkään poikkeus. Pingottamiseen löytyy paljon hyviä tykötarpeita niin lankakauppojen kuin markettienkin hyllyiltä. Lapasten ja sukkien viimeistelyyn löytyy Succaplokin lapas- ja sukkapingottimet. Lapasplokeissa on kätevät irtopalat, jotka voi työntää peukaloihin niitä venyttämään. Erityisen hyviä nämä pingottimet ovat kirjoneuleen kanssa, koska kirjoneulekäsiala tasoittuu monesti vasta pesun ja pingotuksen jälkeen. Lapasten tai sukkien annetaan liota viileässä vedessä, johon voi lykätä mukaan villapesuainetta. Kun ne ovat rauhassa kastuneet kauttaaltaan, ne puristellaan kuivaksi ja asetellaan plokkeihin ja annetaan kuivua.


Suurempien neuleiden, kuten huivien, paitojen ja takkien pingotukseen on omat välineensä. Joillekin neuleille riittää ihan vain kostutus ja asettelu kuivumaan vaikka pyyhkeen päälle. Mutta siisteintä jälkeä tulee apuvälineiden kera. Ensinnäkin on hyvä olla jonkinlainen pingotusalusta. Toiset käyttävät vanhoja patjoja, mutta kaupoista löytyy kivasti pieneen tilaan meneviä vaihtoehtoja. Itse olen ostanut Biltemasta kaksi settiä tällaisia lasten ruutuhyppyalustoja. Tarjolla on myös koottavia voimistelumattoja ja lankakaupoissa ihan virallisia koottavia pingotusalustan paloja, mutta nämä toimivat kaikki yhtä hyvin. Olennaista on, että ne kestävät jatkuvaa neuloilla tökkimistä ja saat kasattua niistä kulloinkin tarvittavan muotoisen alustan. Lisäksi tarvitaan vähintäänkin nuppineuloja. Lankakaupoissa myydään myös pingoitukseen erityisesti tarkoitettuja neulakampoja sekä kuvassa näkyviä t-neuloja. Niissä on leveämpi pää kuin nuppineuloissa, eikä neule pääse pujahtamaan vahingossa pois paikoiltaan.



Suuremmat neuletyöt kannattaa pesun ja pienen rutistelun jälkeen vielä kuivata pyyhkeen avulla. Pyyhkeen voi levittää lattialle ja asetella neuleen sen päälle. Sitten pyyhe kääritään rullalle ja itse suosin tämän jälkeen pyyherullan päällä kävelemistä, jolloin saan tehokkaasti ylimääräisen veden puristumaan neuleesta pyyhkeeseen. Kun neuletta on hiukan kuivattu, se levitellään pingotusalustalle ohjeen mukaisiin mittoihin. Erityisesti hihojen mittoihin kannattaa kiinnittää huomiota, sillä ne venähtävät helposti liian pitkiksi kastelun jälkeen.


Viimeinen käyttämäni apuväline on pingotusraudat. Niitä saa lankakaupoista. Minun ostamassani paketissa on iso kasa suoria rautoja ja neljä taipuvaa rautaa. Jos neuletta venyttää pelkkien nuppineulojen avulla, siihen jää herkästi kuivuessa väkäset neulojen kohdalle. Pingotusrautojen avulla voi välttää rumat väkäset. Kuvissa on esimerkki paidan pingottamisesta. Asettelen yleensä kaksi rautaa kummankin hihan sisään, yhden raudan helmaan ja sitten neuleesta riippuen saatan laittaa raudat vielä kylkiin. Näiden kuvien paidassa ei ole vyötärömuotoiluja, joten pingotin kyljet rautojen avulla. Raudat sujautetaan joko neuleen sisään tai pujotellaan neuleen läpi sieltä täältä (kuten tässä helmarauta). Sitten neule venytetään halutun kokoiseksi ja asetellaan aloilleen pingotusneuloilla. Laitan lisäksi neuloja myös pääntielle. Tässä paidassa on suorakaiteen mallinen pitsipaneeli etukappaleessa ja pujottelin raudat sen reunoihin, jotta sain pitsipaneelista varmasti suoran.


Hihat herkästi venyvät kastelun myötä, joten ainakin ne kannattaa mitata mittanauhan kanssa. Mittaan mittanauhalla oikean pituuden kainalosta ja merkitsen sen alustaan neuloilla. Sitten sujautan hihan sisään kaksi pingotusrautaa ja neulaan hihansuun oikean pituuden kohdalle. Tässä kohtaa hihassa on usein mytty ylimääräistä neulosta, mutta sitten vaan kylmästi silottelen sitä, kunnes saan hihan asettumaan kauniisti. Koska käsiala useimmilla vaihtelee sen mukaan, neulooko tasona vai suljettuna, hihoista tulee herkästi kireämmät/löysemmät kuin olisi tarkoitus. Kannattaa siis mitata myös oikea, haluttu hihanympärysmitta kainalon kohdalta ja venyttää hihaa pingotusrautojen avulla tai silotella sitä vähän kapeammaksi. Sitten vaan neulat paikoilleen ja odottelemaan paidan kuivumista.


Nuorena ja hölmönä en ymmärtänyt pingottamisen päälle. Käsityölehdissä höpistiin kappaleiden höyryttämistestä mittoihinsa ja se kuullosti ihan turhalta hifistelyltä mielestäni... Kunnes eräänä kauniina päivänä näin yhdessä neuleblogissa ennen/jälkeen-kuvaparin neuletakista ja ymmärsin pingottamisen merkityksen. Neulepinta laskeutuu aivan eri tavalla pingottamisen jälkeen.


Huivien kanssa pingotusrautoja voi käyttää ainakin siihen, että saa huivin yläreunan suoraksi. Alareunaan voi käyttää taipuvia rautoja tai sitten pelkkiä neuloja. Tosin, etenkin nirkkopäättely syö yleensä kaikki taloudesta löytyvät neulat. Minulla on kaksi settiä t-neuloja ja huiveihin se on useimmiten liian vähän. Kun neule on kuivunut kunnolla, neulat irrotetaan, raudat poistetaan ja ihmetellään sitä, miten kauniisti laskeutuva ja siisti pinta onkaan saatu aikaiseksi.

Neulisti

torstai 5. tammikuuta 2017

Vyyhdin tilinpäätös

Neulisti kirjoitti perinteisen uudenvuodentekstin vuonna 2016 tehdyistä töistä. Minua ei siellä näkynyt, syystä. Alkuvuodesta valmistui yhdet sukat, jotka ovat vieläkin päättelemättä, ja loppuvuodesta toiset, lahjaksi päätyneet, jotka valmistuivat niin viime tipassa ettei niistäkään ole kuvia. Jo hyvän aikaa sitten olisi ollut aika tunnustaa tosiasiat ja myöntää, että elämä on jo pitkään vienyt suuntaan, jossa ei aikaa käsitöille saati sitten niistä bloggaamiselle tahdo löytyä niin paljon kuin olisi tarpeen.

En saanut edes aikaiseksi kirjoittaa näistä Spatterdash-kämmekkäistä.

Aloitimme blogin yhdessä Neulistin kanssa syksyllä 2011. Vuosien varrella opettelimme yhdessä bloggaamista, harjoittelimme kuvaamista, tutustuimme toisiin bloggaajiin ja muihin neulojiin, teimme hassuja tempauksia (mm. lankakylpy), järjestimme arvontoja (mm. ensimmäisen tuhannen käynnin kunniaksi) ja kehittelimme suositun jämälankavillasukkajoulukalenterin. Blogi toi elämäämme hurjasti uusia hauskoja asioita ja oli ihanaa saada jakaa ne parhaan ystävän kanssa.

Vähitellen minun elämäni alkoi kuitenkin pistää kapuloita käsityöharrastuksen rattaisiin. Osa näistä kapuloista oli toki mukavia ja toivottuja (mm. lapsen syntymä ja unelmien työpaikan saaminen), osa sitten vähemmän toivottuja (mm. työstressi, unen puute ja muksun korvatulehduskierre). Aika ajoin ja yhä useammin blogin mukanaan tuomat velvollisuudet alkoivat tuntua enemmän rasitteelta kuin iloa tuottavalta asialta.

Ex-bloggaaja uusissa maisemissa. Tunnistatko paikan?

Ilman Neulistin panosta blogi olisi tietenkin kuollut jo aikaa sitten, mutta roikuin mukana, koska toiveikkaana ajattelin, että kyllä sitä aikaa alkaa taas jossain vaiheessa löytyä. Viimeistään vuoden
2016 jälkeen on myönnettävä, että ei sitä taida ihan heti löytyä. Olettekin jo varmasti huomanneet muutokset blogissa, mutta tämän jäähyväisviestin aikaiseksi saaminenkin kesti kuukausia, kun hoidettavana oli työnhakua, työmatkoja, ulkomaille muuttoa, väitöstä ja uusien työhommien opettelua. Syksy on juostu pää kolmantena jalkana kodin, työn ja päivähoidon väliä; kaksi vaativaa kokopäivätyötä ja 6,5 tuntia päivässä auki oleva päiväkoti on jokseenkin haastava yhdistelmä.

Nyt on siis aika viimeinkin sanoa virallisesti jäähyväiset. Kiitos minun puolestani ihanille lukijoillemme – siis niille, jotka minut vielä muistavat... Kun jatkossa teen käsitöitä, teen niitä puhtaasti tekemisen ilosta enkä velvollisuudesta. Ehkä sitten taas joskus eläkkeellä innostun bloggaamisesta tai vloggaamisesta tai mitä lie telepatialähetyksiä siinä vaiheessa harrastetaan.

Siispä: hei hei ja ihanaa neulevuotta 2017!

Viimeisin terveisin
Vyyhti

tiistai 3. tammikuuta 2017

Satakieli

Jos joku ei vielä tiennyt, niin toveri Alanderin adventtikalenterimuotoinen mysteerihuivineulonta oli joulukuun kuuminta hottia. Meikäneulojalle se oli marraskuun kuuminta hottia, koska testineuloin huivin silloin.


Mitä: Satakieli / Heidi Alander
Miten: Pyöröpuikko 4.5 mm
Mistä: Madelinetosh Merino Light + Hedgehog Fibres Sock + Canon Hand Dyes Lewis MCN Twist Sock, 104 + 46 + 12 g
Ravelryssa

Lupauduin innolla testaamaan ohjeen englanninkielisen version, jotta loput himoneulojien tukiryhmästä saivat rauhassa pitää itseään jännityksessä koko kalenterineulonnan ajan. Enpä itsekään nähnyt valmista huivia ennen kuin olin omassani jo pitkällä menossa.



Satakieli neulotaan viidestä eri väristä. Neljää tarvitsee isosti ja viides väri on kontrastiväri, jolla tehdään vain muutama kerros. Valikoin huiviin jämälankakorista herkkuja yksi toisensa perään. Ainoastaan väriä C varten korkkasin uuden vyyhdin.


Halusin kaikkien lankojen olevan samaa hempeää värimaailmaa. Jos jämäkorin loput epävärikerät olisivat olleet yhtään isompia, ette erottaisi huivin värejä toisistaan. Koska sellainen maku meitillä sattuu olemaan. Nyt väriyhdistelmästä tuli aikas maalaisromanttinen. Sellainen vanhanaikainen ja nostalginen. Tykkään.


Lankojen riittävyys jännitti hiukan, koska mallihuivi on neulottu Tukuwoolista, joka on ilmavuutensa ansiosta ihan huisin riittoisaa. Mutta hyvin kävi. Pienimmästäkin jämäkerästä jäi vähän lankaa yli.



Puoliympyrän mallinen huivi koostuu kahdestatoista ohjepalasesta, joissa neulotaan ainaoikeaa raitaa ja yksiväristä pitsiä. Tykkään mallista kovasti. Se on toimiva kokonaisuus, ja kuitenkaan sen neulominen ei ollut ennalta-arvattavaa. Tai siis, että olihan siinä koko ajan niitä ainaoikeita raitoja odotettavissa, mutta ne eivät koskaan menneet niin kuin olisin veikannut. Sellainen mysteerineulonnan kuuluu ollakin - että ei voi itse päätellä, mitä seuraavaksi tehdään.


Huivin päättelyyn oli kaksi vaihtoehtoista tapaa. Itse valitsin nirkkoreunan, koska tiesin sen korostavan maalaisromanttista tunnelmaa entisestään. Tästä tuli ihana!

Neulisti

perjantai 30. joulukuuta 2016

Missä välissä se ehtii nukkua?

Uuden vuoden kynnyksellä on syytä tehdä katsaus mennesseen. Kulunut vuosi on ollut ehdottomasti elämäni kiireisin. Tempaisin loppuun yhden väitöskirjan ja sen valmistuttua loppusyksy vierähti opetuksen parissa, mikä omituisesti onnistui viemään vielä väitöskirjaakin enemmän aikaa. Tästä kaikesta huolimatta vuoden aikana on valmistunut vaikka kuinka paljon neuleita. Herääkin kysymys, olenko neulonut niitä unissani vai nukkunut ensinkään? Täytyy sanoa, etten kyllä enää edes muista. Ensi vuodelle toivon lähinnä rennompaa menoa kaikkiin elämän osa-alueisiin.

Vuonna 2016 neuloin 55 eri neuleprojektia valmiiksi. Niihin upposi lankaa yhteensä 7 kiloa ja 87 g ja suunnilleen 26 kilometriä. Ei huonosti näin kiireiselle vuodelle.

Tässä vuoden aikana on puikoilta pudonnut 10 pipoa ja kuudet kädenlämmittimet.


Olen neulonut myös yhdeksän huivia, joista suuritöisimmän itselleni karonkkaan asusteeksi.


Sukkia olen tahkonnut valmiiksi jopa 15 paria. Niistä kuusi paria kuului kesän Tour de Sock -kilpailuun, jossa onnistuin sijoittumaan niin hyvin, että voin tituleerata itseäni maailman toiseksi nopeimmaksi sukanneulojaksi. Kisa oli rankka, mutta nyt ei ole enää tarvetta kiriä suoritustaan ja ensi kesänä neulon toivon mukaan jotain ihan muuta kuin sukkia.


Identifioin itseni paitojen ja takkien neulojaksi. Niitä tuli tänä vuonna tehtyä 10 aikuisten koossa.


2016 on ollut mainio käsityövuosi. Kotona ja neuletapaamisissa neulomisen lisäksi olen käynyt yhdessä retriitissä ja niin monella neulekurssilla, että meinaan laskuissa seota. Kesän kohokohtana olivat tietysti Jyväskylän neulefestarit, joissa tuli juhlittua ihan koko rahan edestä.


Lisäksi olen ommellut taas kerran kasan mekkoja ja projektipussukoita ja värjännyt lankaa ja kuituja. Niitä ei ole vielä kehrätty eikä neulottu, joten tässä muutama kuva värjäysvaiheista.



Paitsi, että neuloin valmiista ohjeista, julkaisin myös itse kaksi takkiohjetta sekä yhden paita-, pipo- ja lapasohjeen. Ravelryn puolella oli ilahduttavan aktiivinen kalistelu Uan-takkien tiimoilta ja sekä Vyyhdille että itselleni neulomat Uanit ovat molemmat olleet super ahkerassa käytössä. Onnistunut malli siis. Ei voi kuin hymyillä.


Tässä lopuksi vielä pientä tiiserikuvaa alkuvuonna julkaistavasta uudesta paitaohjeesta.


Antoisaa ja rentouttavaa neulevuotta kaikille!

Neulisti

keskiviikko 28. joulukuuta 2016

Neulojan laskuoppi

Varma tapa viedä neulojalta jalat alta, on tuoda tyrkylle herkkulankoja maailmalta. Heinäkuussa järjestettiin Suomen ensimmäiset neulefestarit Jyväskylässä lankakauppa TitiTyyn toimesta ja paikalla oli lankakauppiata myös kotomaata kauempaa. Ja mopohan se lähti käsistä ihan täysin.


Mitä: Danzig / Justyna Lorkowska
Miten: Pyöröpuikko 3.75 mm
Mistä: La Bien Aimée Merino Single + SnailYarn Merino Twist Sock, 200 + 69 g
Ravelryssa

Olin lähdössä heti festareiden jälkeen matkoille ja piti ostaa langat reissuneuleeseen. Olin jo pidempään suunnitellut Danzig-huivin neulomista, mutta omassa stashissa ei ollut sopivia lankoja tarjolla. Joo, luulisihan sitä, että 30 kg lankaa sisältäisi muutaman vyyhdin kaikkiin tarkoituksiin, mutta ei. Onneksi festarikojuista löytyi tarvittavat langat.


Nappasin mukaani kaksi vyyhtiä La Bien Aiméen huikaisevan syvän sävyistä smaragdinvihreää yksisäikeistä merinolankaa ja yhden vyyhdin Etanalankaa, jossa oli sopivasti värivaihteluja huivin raidoitukseen. Jehna, mitä herkkulankoja. Tykkäsin.



Huivi oli juuri kaipaamaani aivotonta neulontaa: loputtomasti ainaoikeaa, jota piristettiin raidoilla. Hauska muoto saatiin aikaan tekemällä lisäyksiä reunoissa ja kavennuksia huivin keskellä. Jännittävin vaihe oli raitojen neulominen. Niihin kun tehtiin pieniä läikkiä neulomalla minimittaisia lyhennettyjä kerroksia. Tässä kohtaa täytyy olla kiitollinen siitä, että kesän Tour de Sock -kilpailun kolmosetapilla opeteltiin neulomaan vasenkätisesti. Kannattaa nähdä hiukan vaivaa tekniikan opetellakseen, koska en voi kyllin hehkuttaa, miten paljon nopeampaa se teki tämän huivin neulomisesta. Olisi ollut tuskaa käännellä työtä vähän väliä ympäri vain neljän silmukan tähden. Kyllä molempikätinen neulonta on poikaa. Suosittelen.


Jos neulominen sujuikin mallikkaasti, onnistuin jälleen kerran sössimään laskelmani tyystin. Ilmaisena vinkkinä muille kerrottakoon, että 366 m + 366 m ei ole 800 m. Nokkelimmat pokkelimmat tämän saattoivatkin tietää ihan kertomattakin. Minä en kuulunut niihin onnekkaisiin. Selailin Ravelrysta muiden langanmenekkejä tälle huiville ja suurin osa oli kuluttanut vain kuutisensataa metriä pääväriä. Nohevana likkana päätin tehdä ylimääräisiä toistoja ennen lopun kavennuksia, jotta saisin hyödynnettyä kaiken langan ja saisin huivista suuremman. Paitsi, että yksisäikeisessä merinossa ei ole niin paljoa metrejä... Niinpä pääväri tietty lopulta lopsahti kesken. Onneksi hätäratkaisuna jatkettu raitaväri ei näytä lopputulemassa kovinkaan pahalle.




Neuloin huivia pari viikkoa raivoisaa tahtia ja sain kuin sainkin sen valmiiksi viime hetkellä, jotta se ehdittiin vielä kuvata reissun päällä. Jouluaattona sen löysi paketistaan äiti.

Neulisti

lauantai 24. joulukuuta 2016

Salapipo

Meikäneuloja oli varsinainen salainen neuloja-agentti. Mies oli reissussa ja neuloin sille salassa salapipon salaiseksi joululahjaksi. Kovin hämäräperäistä. Näin jännittävää meitin elämä on.


Mitä: Miespipo II / Oma ohje
Miten: Pyöröpuikko 3.0 mm ja 3.5 mm
Mistä: Brooklyn Tweed Loft, 42 g
Ravelryssa

Meitin mussukka on semmoinen toivoton piponhukkaajamies. Siitä ei pääse yli eikä ympäri, mutta toisesta on tykättävä justiinsa sellaisena kuin se on. Niinpä neuloin jälleen kerran uuden myssyn.


Ostin itselleni matkamuistoksi hirmuisen kasan lankaa joskus vuonna miekka ja nakki. Ostoksiin kuului mm. Brooklyn Tweedin loftia kahdessa värissä, kun sitä ei vielä siihen aikaan kotomaasta saanut.


Hillosin lankoja pitkään, mutta sisuunnuin lopulta kokeilemaan, kun himoneulojien tukiryhmä jutusteli siitä, miten helposti tämä lanka napsahtaa poikki. Niin, että masokistineuloja täällä taas kerran päivää. Heti piti laittaa puikoille. Lanka katkesi kerran pipoa neuloessa. Ei ihan niin paha kuin pelkäsin. Langanpäätä päätellessä kieritin siihen lisää kierrettä, jotta se kesti pienen kiristämisen.


En jaksanut kolmatta kertaa neuloa miehelle samaa pipoa, joten kehittelin mallin omasta päästä. Tein tuplapaksun reunuksen, jonka alapuoli on hauskasti eri värinen. Ja varsinaiseen pipo-osaan tein pienen pätkän mallineuletta. Muuten myssy on sileä.


Tämä näyttää meitin päässä jättimyssyltä, mutta miehellä on isompi polla.

Jaa niin, ohje löytyy alta. Hyvää joulua!

Neulisti





Miespipo II


Lanka: Brooklyn Tweed Loft, 1 vyyhti kahta eri väriä
Puikot: 3.0 mm ja 3.5 mm
Tiheys: 23 s x 40 krs = 10 x 10 cm sileää neuletta
Muuta: 2 silmukkamerkkiä

Lyhenteet:

knk = kahden noston kavennus. Nosta 1 s kuin neuloaksesi oikein, nosta 1 s kuin neuloaksesi oikein, siirrä silmukat takaisin vasemmalle puikolle ja neulo ne takareunoistaan oikein yhteen.
3nk = kolmen noston kavennus. Samoin, kuin knk, mutta nosta 3 s ja neulo 3 o yht takareunoistaan.

Aloita tästä:

Luo väliaikaisella aloituksella 110 s. Yhdistä suljetuksi neuleeksi. Neulo suuremmilla puikoilla kontrastivärillä 25 krs oikein. Neulo 1 krs nurin ja katkaise lanka. Vaihda työhön toinen väri.

Seuraava krs: 40 o, aseta merkki, 1 o takareunasta, 21 o, 1 o takareunasta, aseta merkki, neulo oikein kerroksen loppuun.

Neulo 24 krs siten, että neulot muuten oikein, mutta silmukkamerkkien vieressä neulot yhden silmukan oikein takareunastaan.

Käännä seuraavaksi helma. Pura väliaikainen aloitus ja poimi siitä silmukat toiselle puikolle. Käännä helma siten, että nurja puoli jää käänteen sisään ja kontrastivärin silmukat ovat puikoilla pipon sisäpuolella, kun päävärin silmukat ovat puikoilla pipon ulkopuolella. Neulo 1 krs siten, että neulot aina yhden päävärin silmukan ja yhden kontrastivärin silmukan oikein yhteen.

Ota työhön pienemmät puikot ja aloita mallineule silmukkamerkkien välissä.

Seuraava krs: neulo oikein merkkiin asti, 1 o takareunasta, neulo kaavion mukaan 21 s, 1 o takareunasta, neulo oikein kerroksen loppuun.

Neulo näin, kunnes pipon pituus alareunasta on 19 cm. Aloita sitten kavennukset.

Kavennuskrs 1: (4 o, 2 o yht) x 6, 4 o, siirrä merkki, knk, neulo kaavion pintaneuletta, kunnes jäljellä on 2 s ennen merkkiä, 2 o yht, siirrä merkki, (4 o, 2 o yht) x 7, 3 o, 2 o yht.

Neulo yksi välikerros.

Kavennuskrs 2: (4 o, 2 o yht) x 5, 2 o, siirrä merkki, knk, neulo kaavion pintaneuletta, kunnes jäljellä on 2 s ennen merkkiä, 2 o yht, siirrä merkki, (4 o, 2 o yht) x 6, 3 o.

Neulo 1 välikerros.

Kavennuskrs 3: (3 o, 2 o yht) x 5, 2 o, siirrä merkki, knk, neulo kaavion pintaneuletta, kunnes jäljellä on 2 s ennen merkkiä, 2 o yht, siirrä merkki, (3 o, 2 o yht) x 6, 3 o.

Neulo 1 välikerros.

Kavennuskrs 4: (2 o, 2 o yht) x 5, 2 o, siirrä merkki, 3nk, neulo kaavion pintaneuletta, kunnes jäljellä on 3 s ennen merkkiä, 3 o yht, siirrä merkki, (2 o, 2 o yht) x 6, 3 o.

Kavennuskrs 5: neulo oikein merkkiin, siirrä merkki, knk, neulo kaavion pintaneuletta, kunnes jäljellä on 2 s ennen merkkiä, 2 o yht, siirrä merkki, neulo oikein kerroksen loppuun.

Toista kavennuskrs 5 vielä kerran.

Kavennuskrs 6: (2 o, 2 o yht) x 4, 1 o, siirrä merkki, knk, neulo kaavion pintaneuletta, kunnes jäljellä on 2 s ennen merkkiä, 2 o yht, siirrä merkki, (2 o, 2 o yht) x 5, 1 o.

Kavennuskrs 7: 2 o yht x 6, 1 o, siirrä merkki, knk, neulo kaavion pintaneuletta, kunnes jäljellä on 2 s ennen merkkiä, 2 o yht, siirrä merkki, 2 o yht x 8.

Kavennuskrs 8: 2 o yht x 10.

Katkaise lanka, pujota langanpää jäljellä olevien silmukoiden läpi, kiristä ja päättele.
VALMIS!


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...