maanantai 28. marraskuuta 2011

Palmikkopaita veljelle

Huh huh, valmistuipa viimein! Miten miesten neuleista aina pitääkin tehdä niin isoja - silloinkin, kun on tosi pieni mies?!


Olen kerran aiemmin neulonut veljelle paidan. Siitä on jo vuosia, mutta veli käyttää sitä edelleen ja tykkää kovasti. Niinpä päätin sitten tänä jouluna yllättää veljen uudella neulepaidalla. Ohjeen otin Kim Hargreavesin kirjasta. Veli on hyvin hoikka, ja koska Kimin naisten neuleet ovat usein olleet hyvin kapeita (etenkin vyötäröltä), luotin että tämä voisi olla veljelle tyköistuva. Kiitokset Vyyhdille kuvausmallin lainasta. :)


Mitä: Ed / Kim Hargreaves
Miten: Neulonta
Mistä: Drops Baby Merino, 450 g

Paita söi Dropsin Baby Merinoa  450 g ja aikaa kului 3 viikkoa. Taka- ja etukappaleet veivät kumpikin viikon, mutta molemmat hihat valmistuivat onneksi viikossa. Yleensä hihat ovat suuri ärsytyksen aihe, kun ne kurjat levenevät koko ajan ja etenemisestä tulee aina vain hitaampaa.


Palmikot olivat paidassa hieman tavallista jännittävämmät ja hitaammat neuloa, sillä palmikoiden keskellä kulki kaksi aina-oikein-silmukkaa. Ensin piti siis siirtää neljä silmukkaa työn taakse, neuloa neljä, tuoda kaksi silmukkaa työn takaa takaisin puikolle, neuloa ne kaksi ja sitten vasta neljä työn takaa varapuikolta. Hyvin hidasta! Ja sai minut harkitsemaan, pitäisikö viimeinkin opetella oikean palmikkopuikon käyttö. Etenkin kun näin neulepiirissämme ystävällä jännittävän taipuisan mutkapalmikkopuikon. :)


Seuraavaksi tähän väliin jotain nopeammin valmistuvaa kiitos. Kärsiikö kukaan muu muuten tällaisesta vaivasta? Olen nimennyt sen neulojan näpyksi. Ei kovinkaan esteettinen kaveri. Ilm. neuloessani lanka hiertää sormea aina juuri tuosta kohtaa.


Neulisti

11 kommenttia:

  1. Ihan mielettömän hieno ja miehinen :) Juu, mulla on tuommoinen samanlainen kudosmöykky ja on ollu jo pari vuotta (eikä siis ole varmaan menossa mihinkään).

    VastaaPoista
  2. Hieno paita! :)

    Mulla on tommonen oikean käden nimettömässä. Puikko jotenkin hankaa siihen.

    VastaaPoista
  3. Jesh, minä ja mun möykky ei siis olla yksin!:) Ehkäpä se sitten täytyy vaan ottaa ylpeydellä omakseen. Siitähän voikin sitten hyvin tunnistaa tosineulojat. :)

    VastaaPoista
  4. Erittäin hienon paidan olet tehnyt! =)

    VastaaPoista
  5. Komea paita, hiento palmikot! Mie en ole neulonut miesten paitaa juuri tuosta syystä, niissä on niin hirvee homma!

    VastaaPoista
  6. Tyylikäs paita!
    Minulla on vastaava "möykky" vasemman käden keskisormen ylimmän nivelen vieressä ja pikkurillin päällä, koska sukkapuikot osuvat juuri niihin kohtiin kun neulon.

    VastaaPoista
  7. Kiitos kommenteista Breezie, Emma ja Kaisa. :)

    Valtava homma tosiaan miesten paidassa, mutta kylläpä tuntui hienolta, kun se valmistui!

    Möykyssäni minua ihmetyttää vain se, että olen neulonut jo yli 10 vuotta, ja möykky ilmestyi vasta tänä kesänä. Ehkäpä olen vaan viimeisen vuoden aikana vaihtanut niin paljon ohuempaan lankaan...?

    VastaaPoista
  8. Oikein tyylikäs paita! Mua puolestani kutkuttaisi taas neuloa miehelleni jotain, vaikka yritän takoa päähäni, että pitäisi neuloa itsellenikin joku neuletakki tai paita välillä. :D Mies käyttää mun neuleita niin tyytyväisenä, itse olen aina niin kriittinen ja mua jää ärsyttämään kaikki kauneusvirheet...

    VastaaPoista
  9. Voih, oon hieman kateellinen. Mun mies ei osaa käyttää itse tehtyjä neuleita! Onneksi on siis veli, jota voi välillä lahjoa. :)

    VastaaPoista
  10. Vautsi, mikä villapaita! Samalla ihanan yksinkertainen, mutta jotain jujua löytyy myös :)

    VastaaPoista
  11. Kiitos Miima. Pidän itsekin juuri tuosta yksinkertaisesta ilmeestä. :)

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...