sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Toinen etappi

Alkujännityksen sumun hälvettyä olen päässyt asiaan, eli kunnolliseen kisastressiin ja apinanraivoon. Kun Tour de Sockin toinen sukkaohje julkaistiin tiistai-iltana 22.00, olin valmistautunut. Pidin keskiviikon vapaata töistä, olin laastaroinut sormeni jo valmiiksi, kerinyt langat, ladannut älylaitteiden akut ja ja ja...


Mitä: Kam Chu / Adrienne Fong
Miten: Pyöröpuikot 2.25 mm
Mistä: Handu Handdyed Ilun Erikoinen, 83 g
http://www.ravelry.com/projects/NeulistiMNK/kam-chu

Voi mikä helpotuksen huoahdus: tämähän on ihan vaan kaunis pitsisukka. Minulle pitsi on huomattavasti helpompaa oppia ulkoa kuin palmikkokaaviot. Jännittävintä ohjeessa olivat valepalmikot. Sellaisia en ole koskaan tehnyt. Mutta helppoja olivat nekin. Tykkään ohjeen pitsikuviosta kuin hullu puurosta (miksi muuten hullut pitävät puurosta, anyone?). Ilun kimallesukkis oli myös hirmuisen ihanaa neulottavaa. Todella pehmeää, tässä langassa on suosikkikierteeni. Ja kaiken huipuksi näistä sukista tuli juuri omaan jalkaan sopivat. Unohtakaa ne edelliset, mä pidän nämä.


Neulomisessa riitti haasteita. Ensinnäkin kisasivuilla oli ilmoitettu, että ykkösetappi oli lämmittelyä. Tästä eteenpäin valmistuneiden sukkien kuvat syynätään supertarkasti läpi, jotta kaikilla varmasti on vaaditut kaaviontoistot tehtynä. Pidän tämmöisestä sääntöpelistä, mutta tarkkana sai olla ohjeen kanssa, ettei mokaa. Näissä sukissa oli nimittäin valtavasti ehtoja, joiden piti täyttyä. Resorissa, varressa, kantapäässä, jalkaterässä ja kärjessä oli kaikissa omat ohjeensa siitä, kuinka monesti mallikerrat piti olla toistettuna, jotta sukat hyväksytään. Voi raatiparkaa, joka tätä saa vahtia.


Valvoin neuloen koko tiistai-keskiviikkoyön. Aamulla puoli kuuden aikaan totesin, että on paras käydä nukkumassa edes pienet unet, jos tahdon kisakuntoni riittävän sukkien loppuun asti. Viiden tunnin unien jälkeen nousin jatkamaan. Lopulta illalla hieman ennen puoltayötä alkoi olla valmista. Paitsi, että kärkikavennuksia tehdessäni mietin, etteivät ne täsmää ensimmäisen sukan kanssa. Tietty siinä ekassa sukassa oli virhe ja piti vielä purkaa ja neuloa sen kärki uudestaan.


Rasitusvammoiltakaan ei vältytty. Laastaroinnista huolimatta nimettömäni kipeytyivät pahasti. Vasen nimetön on aina pienillä puikoilla neuloessa ensimmäinen, joka huutaa tuskissaan. Siinä onkin pysyvästi neulojan patti (linkin takaa alin kuva). Tällä kertaa myös oikea nimetön vihoitteli. Se puutui neuloessa ja tunto alkoi palailla vasta perjantain puolella. Onneksi tässä on aina välipäiviä.

Seuraava ohje julkaistaankin sitten eri kätevästi juhannusaattoaamuna 04.00!

Neulisti

13 kommenttia:

  1. Nää on ihanat, ihanat ihanat! Ehkä neulon itsellenikin sekä värin että koon puolesta paremmin sopivat Kam Chut kuin mun kisapinkit. Ja nää sun kuvat on ihan parhaita, toivottavasti pääsevät kauneusäänestykseen! Mulla kehittää samaan kohtaan oikeaa nimetöntä kovettumaa, jotenkin just tuohon osuu puikolla olevat silmukat niin, että hiertävät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ... eikun siis tietysti vasenta nimentöntä, just niin kuin sullakin.

      Poista
    2. Kovasti kyllä elättelen toiveita kauneusäänestykseen pääsystä, kun suunnittelija oli pyytänyt mun kuvaa sinne ohjesivullekin käytöön. :)

      Poista
  2. Kivat sukat :) Patteja ei ole mutta kädet puutuu ja kipeytyy välillä todella pahasti (tyhmä olen kun en lopeta ajoissa, vaan jatkan kunnes itken). Toivotaan ettei tule patteja tänne :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kai kukaan tajua lopettaa ajoissa? :D

      Poista
  3. Varsin totista kisaamista :D Upeat sukat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Enkä ole suinkaan ainoa meidän joukkueessa tällä linjalla. :D

      Poista
  4. Mää syön nää! Niin ihanat. Ihailen kyllä tätä kisailua!

    VastaaPoista
  5. Kauniit sukat. :) Herkullinen värikin.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...