Kävin himoneulojien tukiryhmätovereiden kanssa syksyllä kässämessuilla. Puffalan puodin kojulla käteeni tarttui musteen tai yötaivaan värinen vyyhti pehmoista lankaa, jonka säikeiden lomassa läikehti hienoisesti glitteriä. Itse en sen värisiä sukkia ehkä osaisi käyttää ja väri oli minusta komean miehekäs, niin aloin tovereilta udella, voisiko langasta neuloa miehelle sukat. En oikein saanut vastauksista selvää kaiken sen naurun keskeltä. Ilmeisesti toverit eivät ihan uskoneet, että mieheni suostuisi blingsukkia käyttämään. Ei muuten alkuun uskonut mieskään, mutta hah, näytinpä kaikille.
Mitä: Drakar / Nathan Taylor
Miten: Pyöröpuikko 2.25 mm
Mistä: Puffalan Glitter Sukka, 75 g
Jääräpää kun olen, nappasin langan mukaani ja kotona esittelin sitä omalle kullalle. Kulta meinasi tukehtua kahviinsa, kun näki kimmeltävän langan. Ensimmäinen reaktio siis oli kovin järkyttynyt, mutta kun riittävän moneen kertaan hoin "Jos teen sulle tästä sukat, käytätkö niitä?", tulkitsin lopulta viimeiset muminat tarkoittamaan sitä, että minua ei varsinaisesti kielletty.
Idioottivarmaan itsensäkiduttajatapaan keksin pari viikkoa ennen joulua, että vielähän tässä ehtisi ne sukat pukinkonttiin pyöräyttää. Mallia ei tarvinut miettiä pitkään, sillä mies oli itse aikoinaan valinnut useammankin mieleisen mallin, kun ensimmäistä kertaa neuloin hänelle sukkia. Tämä lohikäärmeiksi nimetty sukkamalli natsasi hienosti yhteen kimmeltävän mustan langan kanssa. Ihan ovat lohikäärmeen suomuja, jotka auringossa kimmeltävät. Varsin miehekästä siis.
Sukissa vuorottelevat pysty- ja poikittaissuunnassa neulotut nurjan ja oikean raidat. Niiden rajalla kulkee yhden silmukan levyinen siksakkia muodostava palmikko. Lisäksi kantapään kiiloissa kulkee samanlaista sievää siksakkia, mutta mikään tästä ei tietenkään näin talvisella säällä lähes mustasta langasta erotu. Mutta voitten tämän kaiken nyt kätevästi kuvitella näihin tummanpuhuviin kuviin.
Itse neulominen oli varsin kaistapäinen prosessi. Ohje vaati keskittymistä, eikä näiden neulomista voinut rajata vain niihin hetkiin, kun olisin yksin ennen joulua. Edellisenä jouluna onnistuin neulomaan miehelle salaa sukat hänen vierellään sohvalla pötkötellessä, koska miekkonen ei vaan koskaan kysynyt, mitä neulon. Ajattelin kuitenkin, että eihän se nyt samaan temppuun kahdesti voi mennä? Eihän? Etenkään, kun kyseinen lanka oli sille jo esitelty. Vai voiko? Päätin kokeilla ja ajattelin, etten ota sitä turhan raskaasti, jos jään kiinni lahjaneulonnasta. Sittenpä ei vaan ylläty jouluaattona. Useampaan kertaan huomasin miehen tuijottavan neulomistani ja ajattelin monesti, että onko se vaan kohtelias, eikä sano mitään ääneen. Toisaalta oli ihan yhtä mahdollista, että herran katse ehkä osoittaa neulomukseni suuntaan, mutta mitään ei välttämättä välity aivoihin asti. Että jospa vaan olen hiljaa ja selvitän asian sitten aattona. Ja kylläpä sain lahjoja avattaessa makeat naurut, sillä täysin oli jälleen yllätyksenä pysynyt tämäkin sukkaprojekti.
Ohje oli muuten toimiva, mutta toisen sukan silmukoiden asettelussa puikoille ei ollut järjen hiventä. Siinä olisi jätetty kerroksen vaihtumiskohta poikittaisten raitojen kohdalle niin, että nurjat ja oikeat raidat muodostaisivat typerää tikapuuta koko sukan mitalta. En ymmärrä yhtään, miksi näin oli haluttu tehdä, kun koko homma olisi korjaantunut hyvin helposti siirtämällä kerroksen aloituskohtaa vähän sivummalle. Niin tein ainakin itse, koska en hölmöä tikapuuefektiä raitojen keskelle halunnut.
Kovin mukavaa on, kun on sen verran monet sukat jo miehelleen neulonut, ettei koon kanssa tarvitse arpoa. Katsoin vanhoista sukista silmukkamäärän ja pituuden pystyy metsästämään netin taulukoista kengän koon perusteella. Kovin hyvin istuivat jalkaa nämäkin. Ja koska sitä kuitenkin jäitte miettimään, niin kovin pitkään ei glitteri langan seassa häirinnyt ukkokultaa ja ihan ovat käytössä nämäkin sukat. En ole koskaan ymmärtänyt, miksi sukupuolen pitäisi rajoittaa pukeutumista. Tämä on upea, yötaivaan värinen lanka, joka käy meitin mielestä ihan yhtä lailla miehelle kuin naisellekin.
Neulisti
