tiistai 16. elokuuta 2016

Väriyrjössä ystävä tutaan

Olen monasti kertonut, miten kehräämisessä houkuttelevat ihan erilaiset värit, kuin joita valmiissa neuleissa tahtoo käyttää. Tämä piti jälleen kerran paikkansa, kun ostin Hedgehog Fibresin kimmeltävää kuitua kokeiltavaksi.


Mitä: Kaksisäikeinen, 313 m / 125 g
Miten: Martin malliin
Mistä: Hedgehog Fibres Merino/Silkki/Sparkle 75/20/5, 125 g
Ravelryssa

Kuitu näytti kaikkine väreineen suoraan sanottuna aika karmivalta. Mutta koska siililangoissa on niin upeita värejä, halusin nähdä, miten tämä kehräytyisi. Kuidussa oli hurjien värien lisäksi paljon valkoista, mikä pehmensi värejä huomattavasti ja loppujen lopuksi langasta tuli kertakaikkisen ällömakean ihana hattarahöttö. Mahtavia karkkivärejä! Joskaan ei mitään sinne päinkään, mitä saattaisin päälleni pukea. Onneksi on kaheleita kavereita. Himoneulojien tukiryhmä tiesi samoin tein, kuka tahtoisi langasta itselleen pipon. Uhrikaan ei liiemmin vastutellut, joten pistin pipon puikoille.


Mitä: Askews me / Stephen West
Miten: Pyöröpuikko 4.0 mm
Mistä: Käsinkehrätyt Siilikuitu + babyalpakka, 36 + 59 g
Ravelryssa

Briossi on aina varma ratkaisu räimeänkirjavien lankojen käyttöön. Tutkailin eräänä iltana käsinkehräämiäni lankoja ja törmäsin muutamaa vuotta takaperin testailemaani luonnonvalkoiseen babyalpakkaan. En pitänyt sen kehräämisestä tippaakaan. Kuitu oli yhtä aikaa tahmeaa ja liian liukasta. Valmiista langasta tuntui tulevan ihan liian tiivistä ja tiukkakierteistä. Ja tulin kehränneeksi sitä 200 g. Mutta tästäpä lopulta löysin sillekin kokeilulle käyttötarkoituksen. Koska mikä voisi olla hienompaa kuin briossipipo kahdesta kasinkehrätystä langasta? No sitä minäkin, ei mikään.


Olen neulonut Stephenin mainion briossipipon jo kerran aiemminkin. Malli on älyttömän simppeli ja silti hauska neulottava. Ja mikä parasta, sitä voi käyttää vaikka miten päin.


Epäonnistunut alpakkalankakin muuttui neuloessa kelvolliseksi. Briossi oli riittävän ilmavaa, jotta tuhdista langasta ei tullut liian tömäkkää pipoa. Käsinkehrätyistä langoista sukeutui oikea luksusmyssy. Mielettömän pehmeä, ja ovathan nämä värit kerrassaan mahtavat.


Heinäkuisilla neulefestareilla osallistuin mm. neulekuvauskurssille, jonka ihana opettaja toimi hetkellisesti myös pipomallina. Ylemmissä kuvissa esiintyvä pipon vakiopolla vaatii tähän vielä punktupsua. Saas nähdä, osaanko tehdä.

Neulisti

10 kommenttia:

  1. Tulevan syksyn ykköspipo! Ehtottomasti! Kiitos! :*

    VastaaPoista
  2. Oi mikä pipo! Todella herkullisen värinen :)

    VastaaPoista
  3. Kylläpä tulikin kähee pipo! Ja yleisökin vaatii tupsua! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nou hätä, tupsu tuli, vaikkei kuviin ehtinytkään. :)

      Poista
  4. No vau mikä höttöpipo, toimii näköjään suikkanakin :D

    VastaaPoista
  5. Hehhee! Terkut sinne toiselle ihanalle. <3

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...