sunnuntai 30. heinäkuuta 2017

Linnanneito

Kesä on vienyt mennessään, mutta nyt tulee neuletta ryminällä.


Mitä: Allure / Kim Hargreaves
Miten: Pyöröpuikot 2.5 mm ja 3.0 mm
Mistä: Drops Lace, 119 g
Ravelryssa

Tuntuu, että siitä on ikuisuus, kun Kim Hargreavesin upeat neulekirjat tutustuttivat minut englanninkielisen neulomisen saloihin. Yksi niistä kirjoista tehtyjä ikisuosikkeja on ollut Allure-pusero. Siitäkin huolimatta, että neuloin sen ohjeen mukaisesti mohairista, jota en ole voinut sietää vuosiin.


Suunnittelin pitkään, että tämä mainio paita pitäisi neuloa uusiksi jossain miellyttävämmässä materiaalissa. Vuosi sitten hulluttelin vappuisella startiittiviikolla ja aloitin kolme eri projektia Dropsin alpakkaisesta pitsilangasta - kaksi paitaa ja yhden mielenterveyden tuhoavan huivin. Huivi valmistui - ihmeellistä kyllä - jo viime syksynä. Ja nyt rykäisin ensimmäisen kahdesta paidasta loppuun. (Itse asiassa täällä on päällä ihan kammottava keskeneräistentappovimma ja tuo viimeinenkin pusero on jo pitkällä!)



Mutta palataanpa aiheeseen. Siis uusintaottelu hyväksi havaitun mohairpaidan mallilla, mutta alpakkaisesta pitsilangasta. Tässä oli nyt kolme juttua, joita en suosittele kuin kaltaisilleni kaheleille:
  1. Täyspitsinen pusero pitsilangasta.
  2. Siis MUSTASTA pitsilangasta.
  3. Koko ajan muokaten paloina kirjoitettua ohjetta saumattomaksi.
Että semmoista. Oon kuullut, että toiset pitää tämmöistä kohellusta täysin järjettömänä. Minulle se on haaste, joka houkuttelee kaikessa hulluudessaan.


Alku oli helppoa. Etu- ja takakappaleen neulominen yhtenä kappaleena pyörönä ei tuottanut ongelmia, kunhan huomasi tarkistaa silmukkamäärän sopivan pitsikaavion kanssa yksiin. Rauhassa sai posotella kainaloihin ja siitä edespäin kumpikin puoli erikseen. Olkapäät olisi voinut silmukoida yhteen, mutta helpommalla pääsi ompelemalla. Näin ohuella langalla saumastakaan ei tullut paksua.



Sitten päästiin mielenkiintoiseen osuuteen. Päätin nimittäin neuloa hihat saumatta ylhäältä alaspäin. Tarkastin ohjeesta, montako silmukkaa hihoissa leveimmillään tulisi olla ja poimin sen verran kädenteiltä. Sitten katsoin, monta silmukkaa hihapyöriössä olisi ohjeen mukaan lopussa pääteltävää. Siitä sai selville, montako silmukkaa jättää ylös keskelle ennen kuin alkaa muotoilla hihaa lyhennetyillä kerroksilla, joissa levennetään kerrosta aina yhden silmukan verran.


Tämähän olisi ihan iisi piisi ja kaikkea kivaa, jollei käsillä olisi tosiaankin musta pitsilanka ja kokonaan pitsiä olevat hihat. Ja joku neropatti päätti kaiken lisäksi helpottaa silmukoiden poimimista pienemmillä puikoilla, eikä muistanut sitten vaihtaa takaisin oikean kokoisiin puikkoihin ja päätyi purkamaan koko ensimmäisen hihapyöriön heti sen valmistuttua. Tulipa treeniä tästä hihatyypistä juu.



Pientä lisähaastetta toi myös se, ettei oikein voinut tietää, mitenkähän pitkään pitäisi neuloa suoraan ennen hihan kavennuksia. Ohjeessa kun tietty tehtiin tämä toisin päin ja mitta olisi pitänyt ottaa ranteelta eikä kainalosta päin. Vaan arvoinpa oikein.



Lopuksi poimin silmukat pääntieltä ja neuloin kauluksen. En tajua, mikä järki olisi tehdä sekin ohjeen mukaisesti erillisenä palasena ja ommella lopuksi paikoilleen. Oi aikoja, oi tapoja! Kyllä ennenvanhaan ei kaikki todellakaan ollut paremmin, sanon ma.



Paidasta tuli aika upea. Rakastan erityisesti näitä hihoja, joita levennettiin hurjasti ennen rannetta ja neulottiin muutenkin vähän ylipitkiksi niin, että hihat pussittavat ranteen yläpuolelta. Kokopitsinen musta paita on eri tyylikäs ja sopii hyvin virallisiinkin tilaisuuksiin.



Lankavalinta toimi muuten hyvänä mohairin korvikkeena, mutta kauluksesta tuli alpakkaisena liian lörppä. Se ei oikein tämmöisenä muistuta ylisuurta poolokaulusta vaan enemmän ylisuurta lankamyttyä. Mutta hei, ei kaikessa voi voittaa. Ainakaan tämä paita ei kutita.


Erityiskiitos omalle mussukalle, joka kiltisti nurisematta nappasi paidasta n. 200 kuvaa, kun löydettiin hulppea kuvauspaikka, jota tuskin koskaan voidaan enää ylittää. Nämä kuvat on napsittu Skyen saarella Armadalen linnan raunioilla. Joskin nuo ihanat ikkunakuvat eivät ole itse linnan raunioilta, vaan linnan vanhan pyykkituvan raunioilta. Kaikkea sitä.

Neulisti


29 kommenttia:

  1. Kaunis! Uskaltaisikohan toivoa sinulta saumattoman pitsipaidan ohjetta? ��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on juuri nyt testineulottavana pitsisen saumattoman takin ohje.

      Poista
    2. Mahtavaa! Sain juuri Uanin puikoilta ja tilasin langat Soulfulin paitaversioon, mut senhän ehtii tehdä hyvin alta jos syyskuussa ilmestyy :)

      Poista
  2. Kaunista! Mikä taideteos, tuo paita, mutta eri kaunis on myös Luojan luoma neuloja.

    Tulipa mieleen, että eikös tuollainenkin paita sopisi väitöstilaisuuteen. :) Uutta väikkäriä vääntämään? :'D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No itsekin mietin, että sopisi hyvin väitökseen. Jospa kuitenkin yleisön puolelle? :D

      Poista
  3. Upea! Innoissani jään odottamaan pitsisen saumattoman takin ohjetta. :)

    VastaaPoista
  4. Aivan uskomattoman kaunis! Kiitos myös hauskasta tekstiosuudesta..

    VastaaPoista
  5. On kyllä ihana <3 Itseen kyllä. Moiseen muokkausurakkaan mustalla langalla lähtisi :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Njoo, tää vaatii alle aimo annoksen mielenvikaisuutta. 😜

      Poista
  6. Kaunis pusero! Minä ilmeisesti olen jonkin sortin kaheli, kun tuollainen urakka alkoi houkuttamaan. Mustalle pitsipuserolle olisi kyllä käyttöä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä arvasin, etten ole yksin järjettömyyteni kanssa. 😁 Mulle kaikki liian vaikea ja vaativa kuulostaa aina kauhean houkuttelevalta.

      Poista
  7. Huhhuh, mikä homma! Mutta lopputulos on kyllä upea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiits. ☺️ Olihan tossa työtä. Kyllä on rentoa neuloa sitä toista puseroa, kun se on ihan vaan sileää. 😌

      Poista
  8. Hui mikä projekti, mutta lopputulos varmasti palkitsee! Tämmöselle ois käyttöä, mut en kyllä ite kykenisi samaan, johan siinä mielenterveys järkkyisi 😅

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kovasti kyllä toivon kaiken sen vaivan jälkeen, että osaan sit käyttää tätä muuallakin kuin hautajaisissa. 😅

      Poista
  9. Nämä sun kuvat! Tiedätkö, mulle tuli heti mieleen joku Agathan Christien kirja, jossa tuore vaimo on menettänyt miehensä mystisessä auto-onnettomuudessa. Ja sitten päikälle pöllähtää Neiti Marple ja mister Poirot asiaa ratkomaan....jollakin on katos vilkas mielikuvitus :) ja sulla hieno paita.

    VastaaPoista
  10. Kerrassaan upea! Sen verran haasteelliselta projektilta kuulostaa, etten taida kuitenkaan ihan heti tuollaiseen ryhtyä:)

    VastaaPoista
  11. Olet kyllä kahelein neuloja mun tietämistä. :D Ja se on todellakin kohteliaisuus. Upean tyylikäs paita ja kuvauspaikka kieltämättä hipoo täydellisyyttä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotain kuvauspaikan mahtavuudesta kertoo se, että mun piti valita nämä otokset noin 200 kuvan joukosta. :D

      Poista
  12. Nyt kyllä vallan sanattomaksi vetää, on tää niin upea luomus jotta! Musta lanka on mullekin aika kauhistus, ja vielä pitsiä ja muokkauksia, huoh... Sie ootkin ihan PRO! =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei ole itsekään tullut tämmöiseen mustaan pitsiin lähdettyä aiemmin. Toivottavasti paidalle löytyy vuosien varrella niin paljon käyttöä kuin voisi kuvitella.

      Poista
  13. Oot mahtava tyttö ja sulla mahtava mussukka ja mahtavat tulokset langoista.

    VastaaPoista
  14. Mielettömän kaunis paita ja upeat kuvat!

    VastaaPoista
  15. Upea neule! Harmikseni tuo Amber-kuvio ei löydy Ravelrysta (loppuunmyyty, eikä amazonista), eikä kirjastoissakaan ole. Muuten kiinnostaisi kyllä kovastikin kokeilla tätä mallia. Mistähän sen saisi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on sen verran vanhasta kirjasta, että suosittelen lähinnä huutelemaan Ravelryn Kim Hargreaves -ryhmässä, josko joku haluaisi myydä omansa. Ryhmä löytyy täältä:

      https://www.ravelry.com/groups/kim-hargreaves

      Poista
    2. Kiitos! Täytyy katsastaa tuo ryhmä :)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...