Kuuletko kolibrin huminan?

Kyllä aika rientää! Vuosi sitten aloittelin ensimmäistä omaa mysteerineulontaani ja nyt on järjestyksessään toinen jo ohi. Joko sinä sait oman kolibrisi valmiiksi?

Mitä: Hummingbird / Oma ohje

Miten: Pyöröpuikko 3.75 mm

Mistä: Twisted Fintch Singles + Lystig Merino Single + PetrichorYarns Merino Twist Sock, 71 + 75 + 72 g

Mysteerineulonnan järjestäminen vuosi sitten oli ihan hirvittävän hauskaa. Tiesin heti, että tahdon tehdä saman uudestaan ja tästä tulee syksyinen perinne.

Viime vuonna kaikki osallistujat olivat kovin ihastuineita Shake it up -huiviin ja paine olikin kova yltää samalle tasolle. Tiesin haluavani huiviin kolmea väriä. Ja tiesin, että siinä tulisi olemaan ainakin ainaoikeaa ja kaksiväristä patenttia. Mutta ennen kaikkea halusin, että yllättäisi ja olisi ennalta arvaamaton.

Niinpä Hummingbird aloitetaan hauskasti huivin keskeltä. Silmukat luodaan ympyräaloituksella ja aluksi neulotaan yhdellä värillä ainaoikein kolmio, jossa on myös pieni yksivärisen patentin raita.

Seuraavaksi päätellään kolmion yläreunan silmukat ja ja neulotaan kaksi ainaoikeaa siivekettä lyhennetyin kerroksin. Lyhennettyjen kerrosten kääntymiskohdat saavat jäädä tarkoituksella näkyviksi sillä ne muodostavat kauniin reikäkerroksen huivin osioiden väliin.

Siivekkeiden jälkeen huivi jatkuu hieman tyypillisemmän mallisena kolmiohuivina kaksivärisellä patentilla. Patenttiosion jälkeen tehdään toiset siivekkeet - tällä kertaa helmineuleena. Ja, jottei homma olisi liian arvattavissa, siivekkeistä tehdään hiukan eri kokoiset.

Lopuksi Neulotaan kullakin värillä reunus huivin kullekin kulmalle ja joka kulmaan sievä patenttineuleinen nurkkaus. Silmukat päätellään siististi i-cord -tuppilolla ja langanjämät voi käyttää tupsuihin.

Mitä: Hummingbird / Oma ohje

Miten: Pyöröpuikko 3.75 mm

Mistä: Martin's Lab Merino Singles, 240 g

Huivin suunnittelu lähti liikkeelle piirroksesta. Kun olin tyytyväinen yllätysmomenttien määrään ja värien asetteluun, kaivelin lankavarastosta sopivia värejä ja neuloin koekappaleen. Sitten laskin huivissa kullakin värillä neulottujen silmukoiden määrän ja punnitsin, kuinka paljon lankaa eri osiot söivät. Itse tykkään käyttää langat mahdollisimman hyvin hyödyksi ja tehdä suuria kääriytymishuiveja, joten seuraavaksi laskeskelin, kuinka paljon suuremman huivista voi vielä tehdä ilman, että tarvitsee jännittää langan loppumista. Samalla saan hyvin tarkasti arvioitua kuhunkin osioon tarvittavan neulomisajan ja huivi on helppo jakaa sopivan mittaisiin vihjeisiin.

Tällä kertaa otin omaan verkkokauppaan lankasettejä myyntiin mysteerineulontaa varten. Oli hauskaa suunnitella sopivia yhdistelmiä värjärin kanssa ja pyysinkin, että kussakin setissä olisi yksi erityisesti tätä mysteerineulontaa varten tehty väri, jota ei tavallisesti löydy Martin's Labin värikartasta.

Kun langat sitten saapuivat postissa ja näin, että yhden väriyhdistelmän spesiaaliväri oli saanut nimekseen Anna, ei tarvinut miettiä hetkeäkään, millä setillä neuloisin mallihuivini. Nyt näitä on kaksi, mutta molemmat niin ihania, että taidan pitää kummankin itse.

Ensi syksynä sitten uutta mysteeriä kehiin, mutta pitäisikös tässä ensin pitää yhteinen Hummingbird-miitti ja yhteiskuvaus? Sellaista olisi tarjolla la 12.10. klo 12-15 Tampereen uudessa lankakaupassa, Nurjassa. Nähdäänhän siellä!