Jännäripäivä

Kovin jännittävää tällainen blogin korkkaus. Tarkoituksena on pitää kahdestaan neulepäiväkirjaa ja laitella sitten kuvia käsitöistä.

Neuleharrastus alkoi varsinaisesti yläasteen jälkeen, kun opettelin kotona omin päin kaiken tarpeellisen, äidin suosiollisella avustuksella. Siitä eteenpäin neulominen on jatkunut tauotta jo yli kymmenen vuotta, ja syö kaiken vapaa-ajan. :)

Se alkoi salakavalasti pikkuhiljaa ja on vuosien saatossa vallannut aina enemmän ja enemmän alaa. Ennen tuli neulottua samalla, kun katseli telkkaria. Nykyisin tulee katsottua telkkaria, jotta pääsee neulomaan siinä samalla. Kun muutin aikoinaan miehen kanssa yksiin, ehtona oli, että minulle ostetaan lankalipasto. Enää ei sielläkään tila riitä. Tervetuloa Neulistin maailmaan:

Harrastan enimmäkseen isompia neuleprojekteja, lähinnä neuletakkeja ja -paitoja. Sellainen valmistuu mallista ja langasta riippuen noin viikossa-kahdessa. Osa on ehditty heittää menemäänkin, mutta laskettiin viime keväänä, että olen tehnyt yhteensä varmasti sata neulepaitaa. Ja jo pelkästään tänä kesänä niitä taisi valmistua kuusi. :) Villasukat, pipot ja lapaset tulee ihan liian nopeasti, jotta jaksaisin innostua niistä kunnolla. Ja mitä haastavampi malli, sen parempi.

Paljon on tullut suunniteltua myös itse, mutta tällä hetkellä olen täysin hullaantunut brittiläisen Kim Hargreavesin neuleohjeisiin ja olen tehtaillut niitä sitten urakalla viimeiset vuodet. Noista uusimmista en ole perustanut, mutta vanhemmissa kirjoissa on ihanan klassisia ja vanhan ajan glamouria henkiviä malleja.

Lankakaupoista ylivoimainen ykkönen on Helsingissä Korkeavuoren kadulla sijaitseva Menita. Valikoima on valtava, vanha tiilirakennus hirmuisen tunnelmallinen, ja siellä on ihana kuluttaa tunteja vaan halailemalla lankakeriä ja pohtimalla, minkälaisiksi neuleiksi ne tahtoisivat muuttua. Monesti on tullut ajettua täältä Jyväskylästä Helsinkiin ihan vain lankojen perässä. Sieltä voisi totta kai myös tilata lankoja, mutta ei postipakettiin voi ahtaa lankakaupan tunnelmaa. Jyväskylästä on myös löytynyt hurmaava lankakauppa, Poppeli, johon nykyään palkkapussini sitten kiikutankin.

Viimeisin hamstrausoperaatio on ollut oma nappikokoelma. Inhoan sitä, kun neuletakki on nappeja vaille valmis, ja kun ei asu keskustassa, ei nappikauppaan pääse joka päivä. Ihastuin Sokkarilla näkemääni ideaan ja päätin ruveta keräämään nappirasioita, värikoodattuna tietenkin. Siniset napit siniseen rasiaan jne. Kokoelmassa on vasta kaksi rasiaa, mutta jostain on aloitettava.

-Neulisti