perjantai 19. kesäkuuta 2015

Vaikka tekee kipeää niin ei haittaa

Ihanaa neulojat, ihanaa. Tai noh... juuri nyt ihanalta tuntuu lähinnä se, että Tour de Sockin toinen etappi on ohi. Ja itse asiassa, kyllä se vähän haittaa sekin, että teki kipeää.


Mitä: Far into the forest / Kirsten Hall
Miten: Pyöröpuikot 2.25 mm
Mistä: Lanitium ex machina Basic Sock + BFL Sock Twist, 46 + 44 g

Toisen etapin malliksi paljastui huikaisevan hieno, mutta selvästikin haastava sukkapari. Kirjoneuletta ja palmikon näköisiä asioita, jotka kyllä oikeasti tehdään lisäyksin ja kavennuksin, eikä palmikonkierroin. Tavallaan tämä oli hiukan helpompaa kuin kirjoneule yleensä, koska väriä vaihdettiin jokaisen silmukan jälkeen. Eipä tarvinut miettiä toisen langan sitomista niin kuin kirjoneuleessa yleensä.


Ja sitten toisaalta, en muista tavallisen kirjoneuleen koskaan hajottaneen käsiäni näin tehokkaasti. Ohje julkaistiin torstai-iltana 20.30. Tällä kertaa seuraavana päivänä oli töitä, joten valvoin "vain" kahteen yöllä neuloen. Kun perjantainakin sammahdin kahden aikaan ja olin vasta saanut ensimmäisen sukan valmiiksi, olin jo varma siitä, että olin auttamattoman hitaana tikuttelijana tipahtanut kelkasta. Vaan, kun la-su yönä kolmen tai neljän aikaan (kuka näistä enää pysyy kärryillä?) sain sukat valmiiksi, olin lopulta sijalla 17. Ei huono.


Keskellä yötä sukkia päätellessäni ajattelin vielä, että päättelen langanpäätkin sukan sekaan ennen kuin otan kuvat ja lähetän ne kisan järjestäjälle - eihän se nyt muutamasta minuutista ole kiinni. Onneksi ei käynyt huonosti, mutta minuuttipeliä se oli. Minun sukkieni jälkeen 12 minuutin sisään valmistuivat kahdet seuraavat parit. Enpä ollut ainoa yökyöpeli.


Jälkimmäistä sukkaa yöllä vääntäessäni kädet olivat jo niin kovilla, että jokaisen puikollisen jälkeen piti pysähtyä venyttelemään sormia ja pyörittelemään ranteita. Varovainen saa näköjään olla, ettei käsiään hajota. Onneksi tuntuivat toipuvan nopeasti heti, kun näistä sukista päästiin.


Lisähaastetta sukkiin toi vielä sekin, että mokailin urakalla. Molemmissa sukissa jouduin useamman kerran purkamaan, kun hoksasin tehneeni virheen monta kerrosta alempana. Jälkimmäisen sukan kohdalla opin vihdoin etupuolen kaavion ulkoa ja siitä innostuneena posottelin menemään niin vauhdilla, että vasta tehtyäni pohjekaavion alusta loppuun asti, hoksasin tehneeni sen päin mäntyä. Mikäpä sen hauskempaa kuin pudottaa parikymmentä kerrosta silmukoita ja poimia niitä sitten virkkuukoukulla takaisin, koska hermo ei enää kestänyt purkaa myös etupuolen kaaviota.

Huoh. Seuraavaa etappia odotellessa. Toivottavasti se olisi jotain helpompaa.

Neulisti

30 kommenttia:

  1. Oli kyllä kova etappi ja haastava malli. Sijoituksesi on silti huikea, onnea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä saa olla taas kerran ihan tyytyväinen. :)

      Poista
  2. Upeat sukat ja ei voi kuin ihmetellä tuota nopeutta. Itse sain nuo valmiiksi vasta tänään (en kyllä valvonut öitä) ja odottelen myös mielellään vähän helpompaa mallia seuraavaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi nyt vuoroon tuli selvästi helpompaa neulottavaa. :)

      Poista
  3. Urheilija ei tervettä päivää näe, sanotaan... Sukat on kyllä super hienot!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei. Juuri tästä syystä yleensä väistelen kaikkea edes etäisesti urheilua muistuttavaa. :D

      Poista
  4. Tämä on kyllä tosi hieno malli :)

    VastaaPoista
  5. Huikea suoritus! Kaunis väriyhdistelmä näissä sinun sukissa, eivät ole lehdet eivätkä silmät. Vähän niinkuin puunsyyt <3
    Ja seuraavan mallin on oltava helpompi, tai ainakin nopsempi. Yksvärinen ei voi olla kirjoneuletta vaikeampaa... vai voiko?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei onneksi ollut palmikoita ja pitsiä kummempaa. :D Tykästyin tähän väriyhdistelmään jo viime vuoden kolmosetapilla. Pitihän sitä sitten käyttää uudestaankin. :)

      Poista
  6. Todella kauniit sukat, värit passaavat yhteen hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kovasti miellyttävät minunkin silmääni.

      Poista
  7. Ihanat sukat! Ja nopea olit! Minä neuloin kaiken liikenevän ajan ja olin 123. Kiva kuulla ettei muidenkaan kädet meinannut kestää. Minulla sormien niveliä särkee eikä toisen sukan varren neulominen eilen ainakaan auttanut asiaa. Tänään huilipäivä niin toivottavasti huomenna taas pystyy neulomaan. Jotain helpompaahan sieltä on pakko tulla? Eikö?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi välillä vähän leppoisampaa neulottavaa. Tosin kahdelle viimeiselle etapille näyttää jäävän noita monivärisiä pelottavuuksia. Jaiks!

      Poista
  8. Upeat sukat ja tosi kaunis väriyhdistelmä!

    VastaaPoista
  9. On tuo kisa kyllä hullun hommaa :D Hienot sukat kyllä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kyllä ei järki tosiaankaan täällä päätä pakota.

      Poista
  10. Vastaukset
    1. Kiitos. Löytyi ihan huisin mahtava sohva kuvaustaustaksi ja ihan sattumalta värikin mätsäsi sukkiin. :)

      Poista
  11. Tätä lukiessa alkoi muka sattua ihan omiinkin käsiin, au! Mutta komeesti sijoituit ja sukista tuli kyllä upeet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei ihme; mun ranteet poksuu vieläkin!

      Poista
  12. Vautsi, käsittämättömän sievät sukat!

    Huh, kuulostaapa koko Tour de Sock melkoisen hurjalta touhulta. Harkitsin tänä vuonna mukaan lähtemistä, mutta saattoipa olla onni, että jänistin. 17. sijoitus tuollaisten sukkien kohdalla on kyllä aivan mieletöntä, vautsi! O.o

    VastaaPoista
  13. Vau mikä vauhti - onnittelut! Täällä onkin niin paljon kaikkea kivaa, että tänne tulen toistekin!

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...