Neulojan käsilaukku

Tässähän on päässyt käymään niin, että tämän neulojan on vallannut ompeluvillitys. Ehkä neulesuunnittelutyön vastapainoksi tosiaan tarvitsee jonkun ihan muunkin harrastuksen. Vaan, kun en tuppaa hauskanpidossa menemään aidan matalimman kohdan yli, olen innostunut vieläpä laukkujen ompelemisesta!

Mitä: Caravan tote / Noodlehead

Miten: Ompelukoneella

Mistä: Päällyskankaina Spoonflowerin kanvasta ja Eurokankaan villaa, sisällä puuvillaa sekä puuvillapellavaa, vetoketju, nahkaa, purjerenkaita, magneettilukko, laukkuhuopaa, tukikangasta

Kaikkihan alkoi tästä viikonloppulaukusta. Se oli niin tajunnanräjäyttävä ompeluelämys, että tein lähes samantien toisen, äidille. Tänä syksynä bongasin instagramista kertakaikkisen hienon repun, ompelin sellaisen ja tunnuin innostavan puoli Suomen neuleskeneä samoihin puuhiin. Reppuja olen sittemmin ommellut kolme lisääkin, mutta niitä saatte ihastella joulun jälkeen, kun lahjat on avattu. Sen sijaan innostuin kokeilemaan saman suunnittelijan käsilaukkua - neulojille suunniteltua sellaista.

Ompelemisen ikävä piirre on se, että valmistelussa menee kaikista eniten aikaa. Käytin puoli päivää leikellen laukun palasia valmiiksi ja silitellen tukikankaita ja -huopia paikoilleen. Kun lopulta istahdin ompelukoneen ääreen ja olin vaihtamassa trikooneulan farkkuneulaan päästäkseni ompelemaan, neula pahalainen putosi koneen uumeniin ja se ompeluilta olikin sitten paketissa.Tilanne onneksi korjaantui myöhemmin ja sain laukun ommeltua muutamassa illassa.

Caravan tote on tosiaan neulojalle suunniteltu käsiveska. Laukussa on ulkopuolella yksi nepparein suljettava tasku ja sisällä yksi avotasku, jossa on purjerenkaat langanohjaamista varten. Hienointa kaikista on kuitenkin ulkopuolelle vetoketjun taakse piilotettu valtava tasku, jonka sisällä on puikkoteline/-tasku. Ei sillä, että enää nykyisin osaisin pidellä sukkapuikkoja käsissäni, mutta halusin puikkotaskun kuitenkin ommella. Eihän sitä koskaan tiedä, jos jonain päivänä sukkapuikotuttaakin. Lisäksi valtavaan taskuun mahtuu puikkojen kaveriksi hyvin neuleohjeita ja vaikka mitä muuta.

Laukku on ihanan iso ja sinne mahtuu hyvin neuleprojekti tai pari. Laukku on muutoin avoin, mutta keskellä on magneettilukko. Tuli ostettua sen verran tehokas yksilö, että sen kiinnittämisessä suurin haaste oli ensin saada palat irti toisistaan. Laukun kahvoihin löysin Tampereen kädentaitomessuilta kenkäteollisuuden ylijäämänahkaa. Ylijäämänahkapalat tuntuivat muutenkin olleen kässämessuilla varsinainen hitti. Moni hamstrasi niitä ompelumerkeiksi tai syksyn hittiä, Oslo-pipoa varten.

Laukku oli kiva ommeltava. Siinä ei ollut mitään erityisen hankalia kohtia ja lopputulos on kerrassaan komea - kätevyydestä puhumattakaan. Hankalinta oli oikeastaan löytää sopivan kokoisia kankaita, kun yritin lähteä tekemään laukkua varastokankaista ja erityisesti vetoketjutaskussa käytettävää kangasta tarvitsikin kovin suuren palan. Ihan pienistä jämäkankaista tätä ei siis saa kasattua, mutta itse en tällä kertaa ostanut uutena kuin metallikilkkeet, nahkan ja tukikankaat. Ompelemisen toiseksi ikävin piirre on muuten se, että aina on tukikangas loppu. Käytin muuten laukussa puuvillaista tukikangasta, mutta noihin vaaleanpunaisiin päällyskankaisiin kiinnitin ihan laukkuhuovan.

Ihanasti laukkuohjeeseen kuului myös ohje laukkuun mätsäävään pieneen projektipussukkaan. Se on kerrassaan söpö ja aika sopivan kokoinen sukkaprojektille. Kahta lankakerää sinne ei mahdu (ei sillä, ettenkö olisi silti yrittänyt).

Kyllä nyt kelpaa neuleita kanniskella mukana.

Neulisti