torstai 13. marraskuuta 2014

Maahanmuuttajaraidat

Tämän projektin lanka onkin nyt niin multikulturellia, että! Skotlantilaisista lampaista Ranskassa valmistettua Virossa kerittyä ja myytyä lankaa, jonka kävin omin pikku kätösin muuttamassa Tallinnasta Suomeen. Ihanat murretut sävyt houkuttelivat niin kovin, että ostelin erikokoisia keriä ihan summanmutikassa. Kevään retriittiä varten nappasin langat mukaan ja aloittelin niistä Color affectionia. Koska minulla ei ollut tarpeeksi kolmea väriä, sovelsin väritysten kanssa aika reilusti, mutta ihan kivat raidoitukset tuli silti. Huivi on edennyt välillä hitaammin, välillä nopeammin, mutta aika pitkäänhän tuota(kin) tuli näperrettyä.



Mitä: Color affection/Veera Välimäki
Miten: Ehkä noin 5,5 millin pyöröpuikoilla
Mistä: Lõng ja lõngast W&D viidessä värissä, yhteensä 277 g

http://www.ravelry.com/projects/VyyhtiMNK/color-affection

Meni taas sen verran kauan aikaa ennen kuin pääsin kuvaamaan huivia, että olen jo autuaasti ehtinyt unohtaa mitä puikkokokoa käytin. Nämäkin kuvat on nyt räpsitty vähän kiireessä, kun pitkästä aikaa päästiin miehen kanssa kaksin liikenteeseen. Tämä vuodenaika on aina niin haastava, kun ei valoisalla meinaa löytyä sellaista hetkeä että pääsisi kuvia napsimaan. Varsinkaan, jos pitää vielä itse poseerata mallina ja tarvitsee toisen sinne kameran taakse.




Ohjeen mukaan neulotuissa huiveissa tulee reunasta kuulemma helposti liian kireä. Sainkin vinkiksi, että aloitusreunaan kannattaa neuloa ylimääräinen langankierto, joka päästetään putoamaan seuraavalla kerroksella. Tästä huolimatta minun reunastani tuli kireä, joten enpä halua edes kuvitella, mitä ohjeen mukaan neulottaessa olisi tapahtunut... Liekö ongelmana sitten lanka vai minun käsialani, mutta olisin ilmeisesti tarvinnut enemmänkin niitä ylimääräisiä langankiertoja. Ehkä sitten seuraavalla kerralla.



Toinen ongelmakohta huivissani on alku, joka muodostaa ihmeellisen muusta reunasta erottuvan kuprun. Ehkäpä pingotus auttaisi, mutta toistaiseksi en ole jaksanut sitä tehdä. Ihan hyvin menee ilmankin eikä sitä kupruilua käytössä niin huomaakaan.



Ihana kääriytymishuivi pääsee nyt töihin lämmittämään minua kylminä talvipäivinä.

Talvenodotustunnelmissa
Vyyhti



22 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiitos! Tykkään itsekin, vaikka jossain vaiheessa meinasi jo iskeä epäilys.

      Poista
  2. Uijuijui. Tästä tuli huisin kiva!

    VastaaPoista
  3. Mamu-huivi! :D Siitä tuli ihana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää onkin oikein moninkertainen mamu. :D

      Poista
  4. Se kiristävä reuna on ongelma, jonka takia olen purkanut monta aloitettua color affectionia. Nyt viiimein neuloin loppuun. Sain reunasta ihan nätinkin (musta siitä tuli ruma kun kiersi langat toisinsa ohjeen mukaan), mutta kiristystä en ihan saanut pois. Itselleni se on jonkin sortin ongelma, vaikka eihän tuollaisia käytössä huomaa. Tuossa sunkin huivissa huomio kiinnittyy siihen että onpas kauniit, raikkaat värit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minuakin häiritsee se kiristävä reuna, mutta kyllähän tuo käytössä tosiaan ihan huomaamatta menee.

      Poista
  5. Ai toi on hieno. Ihanan iso ja hyvin on sovellettu värejä. Silleen kyllä huono, että noista kuvista on vähän vaikea suoraan kopioida ... mutta, okei, ehkä se osoittaisi huonoa makua muutenkin. Arvostan kuitenkin suuresti kykyäsi soveltaa!

    VastaaPoista
  6. Huivi on ihana! Näyttää niiiin kääriytymisyksilöltä :3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on juuri sellainen. Puoliso olikin itse asiassa sitä mieltä, että tein peiton... :D

      Poista
  7. Hurjan kiva väriyhdistelmä. :)

    VastaaPoista
  8. Onnistuneet raitamodaukset, tosi hieno huivi! Ja valmistui se kuitenkin ennen ensi kevään retriittiä ;)

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...