Kuudes etappi

Hartaasti kauhulla odotettu viimeinen sukkaohje täytti odotukset. Onteloneulettahan sieltä pätkähti meidän kisailijoiden puikoille.

Mitä: Double Flake Squirrel Sock / Hreow Beth

Miten: Pyöröpuikot 2.25 mm

Mistä: Handu Handdyed + Hopeasäie Sukka, 59 + 59 g

En ole koskaan ennen edes kokeillut onteloneuletta, joten viimeiset kisasukat olivat minulle mielenkiintoinen etappi. Katsoin pohjille yhden ohjevideon YouTubesta ja pistelin sitten menemään. Onteloneule oli ihan hauska kokeilu ja helppoa. Yllätyin itsekin siitä, miten siistiä jälkeä sain heti ensi kokeilulla aikaan. Noh, se niistä kehuista...

En ole ikinä neulonut mitään, toistan, M-I-T-Ä-Ä-N näin hidasta! Järki meinasi lähteä, ja monella muulla neulojalla lähtikin. Parhaiten tätä ehkä kuvaa se, että yleensä ensimmäisen 24h aikana ohjeen julkaisusta on jo useampi sukkapari valmiina ja top10 täyttyy hyvää vauhtia. Näiden sukkien kanssa itselläni meni 8vrk ja pääsin sijalle 17. Moni luovutti heti ohjeen nähtyään, moni hieman kärkiä neulottuaan, ja luulen, että aika iso osa ei ehdi saada sukkiaan aikarajan puitteissa valmiiksi. Huh huh.

Monet nurisivat siitä, että onteloneule oli liian suuri haaste suurimmalle osalle. Minusta on taas ihan aiheellista, että kisan viimeinen koitos on tosiaankin koetus, jossa testataan neulojan sinnikkyys ja nopeus. Eikös kisaamisessa ole ikään kuin sellainen ajatus? Tämänkin neulojan sinnikkyyttä todellakin koeteltiin. Alkuun nautin uuden opettelusta, vaikka lankavalintani eivät tahdokaan erottua toisistaan. Kun päivien saatossa sukat eivät tuntuneet edistyneen montakaan senttiä, alkoi mielenkiinto loppua. Ohje julkaistiin lauantaina ja torstain kohdalla iski totaaliuupumus. Onneksi kisaa ei tarvitse käydä yksin. Kerjustin aikani ravelryn keskusteluketjussa tsemppiä kisakavereilta ja sitähän sateli. Seuraavana päivänä sain napattua itseäni niskasta kiinni, pääsin uudestaan kisafiilikseen ja sillä samalla sinnillä hoidin sukat loppuun viikonlopun aikana. Iso kiitos tsempistä, kamut!

Nyt kun sain päällimmäiset tuntemukseni vuodatettua, on aika pureutua ohjeeseen. Onteloneuleessa neulotaan kahdella langalla yhtä aikaa. Joka toinen silmukka on neulotaan oikein (neuleen päällimmäinen puoli) ja joka toinen sitten toisella langalla nurin (vuori). Kuvioiden kohdalla värit vaihtuvat päikseen ja niin saadaan päällinen ja vuori tarttumaan toisiinsa kiinni. Mallivideo löytyy esimerkiksi täältä. Tässä pitää lähinnä keskittyä siihen, että saa langanjuoksut kulkemaan päällisen ja vuorin välissä.

Näissä nimenomaisissa sukissa oli mielestäni hyödynnetty onteloneuletta kovin tylsästi. Mallissa tehtiin yksi kuvio sukan kärkeen ja toinen varteen. Pohjassa kulki raidoitus, jotta päällinen ja vuori pysyvät kiinni toisissaan. Onteloneuleen käyttö tuntui tässä jotenkin vähän päälleliimaltulta. Siltä, että piti nyt saada vain jotenkin onteloneule tähän mukaan, koska sukat itsessään olivat ihan tylsät. Ohje oli myös useammassa kohdin minusta aika huolimattomasti kirjoitettu. Mutta tokihan siitä kokenut neuloja selvisi.

Kisa on siis viimein ohi. Otti koville, mutta saatan hyvinkin osallistua myös ensi vuonna. Vielä on luvassa kauneusäänestyksiä joka etapin parhaista sukista ja muuta palkintojen jakoa. Yksilökisassa en pärjännyt kärjelle (no okei, taisin kaikki kuudet sukat neuloneiden kesken olla sijalla 12, HYVÄ MINÄ!!!!), mutta joukkuekisassa meidän tiimi voitti ylivoimaisesti. Go Speedy Finns!

Sovitaanko, ettette kerro kenellekään, mutta heti kilvan loputtua itseni ylittämisen kunniaksi aloitin uudet sukat.

Neulisti