perjantai 31. heinäkuuta 2015

Sattumusten summa

Nyt pääsi käymään niin hupsusti, että opettelin ompelemaan trikoota. Ensin innostuin pitkän ompelumojon piilottelun jälkeen uudestaan koneen ääreen Mekkotehdas Aikuisille -kirjan myötä. Sitten bongasin kaverin Pinterest-seinältä tämmöisen mekon. Sen jälkeen törmäsin ihastuttavan (ihan ilmainen mainos) Käpysen mainokseen postikuluttomasta synttärikamppanjasta. Ja lopuksi kaiken huipuksi anoppi lupasi minulle saumurinsa lainaan. Minkä siinä ihminen mahtaa. Mekkoa pukkaa.


Mitä: Lady Skater Dress / Kitschycoo
Miten: Ompelukoneella ja saumurilla
Mistä: Käpysen Roiske-jersey, 2 m

Olen ommellut jonkun verran. Muutaman juhlamekon ja hamosen olen aiemmin tehnyt itselleni, mutta kuten moni on varmasti huomannut kiihtyneestä ompelutahdista tässä kesällä, niin touhu on lähtenyt lapasesta. Eräästä ikivanhasta juhlamekosta tuli huisin hieno (voi jösses tuota blogin alkutaipaleen kuvanlaatua!), mutta se ei kestä kyllä yhtään tarkempaa tarkastelua saumojen ja muiden osalta. Sen jälkeen olen lähinnä pitäytynyt puuvillan ompelemisessa. Siitä kun on jotenkin turvallinen ja luottavainen olo sen suhteen, miten kangas käyttäytyy. Jos se silittää, siihen tulee taite juuri siihen kohtaan, mihin halusin ja kun sen kiinnittää nuppineuloin, se pysyy aloillaan. Olen ollut siinä ajatuksessa, että trikoo on sitten ihan toinen juttu ja paljon haastavampaa. Sehän venyy, paukkuu ja vaikka mitä. Puhumattakaan siitä, että sen ompeleminen vaatii saumurin. Tai ainakin helpottaa elämää mahdottomasti.


Vaan kun ihminen tahtoo mekon, niin ei siinä auta. On opeteltava uusia ja pelottavia asioita, kuten tulemaan toimeen trikoon ja saumureiden kanssa. Ihanainen anoppi antoi saumurinsa lainaan. Kun kysyin, kauanko sitä saan pitää, niin kuulemma näin alkuun viisi vuotta. Että sillä lailla. Taitaa tulla jatkossakin trikoo-ompeluksia. Saumuri ei ensin tahtonut tulla kanssani juttuun ollenkaan, joten vein sen huoltoon. Huoltotäti tyhjensi laitteen vuosien pölykertymästä ja kiristi kiristyslevyjä, ja nyt laite on toiminut kuin unelma. Jee!


Ostin siis netistä kaavan ja ohjeen mekkoon. Ergonomia oli huipussaan, kun jäljensin kaavoja pdf-lukijasta tietokoneen näytöltä kaavapaperille. Vaan sainpa tehtyä. Oikeasti mekossa oli ihan erilainen helma, mutta minä tahdoin rypytetyn maksimekon, kuten tuolla linkitetyssä blogipostauksessa.


Saumurin huollon lisäksi tenttasin trikoota ommelleita ystäviä ja varustauduin pallokärkisellä neulalla (ei reikiä kankaaseen) ja pallokärkisellä kaksoisneulalla (helmojen huolittelu). Jälkimmäistä olisi tarvittu helman viimeistelyyn, mutta koska mainitun blogipostauksen kirjoittanut rouva ystävällisesti huomautti, että kuka sitä helmaa muka tuijottaa, jätin minäkin sen reippaasti ja röyhkeästi viimeistelemättä mitenkään. Sen sijaan ikävä yllätys meinasi pysäyttää koko mekkoprojektin, kun ohjetta tavatessa selvisi, että olkasaumat ja vyötärösauma pitäisi vahvistaa jollain framilonilla. Onneksi pienen tiedustelukierroksen jälkeen kävi ilmi, että samaan tarkoitukseen käy myös ihan tavallinen kapea kuminauha tai vaikka ihan tämä sama mekkokangas. Minä käytin vahvistuksiin 5 mm levyistä kuminauhaa.


Mekon yläosasta saisi helposti muokattua itselleen istuvan trikoopaidan kaavan, että melkoisen monikäyttöinen ohje. Kannatti ostaa. Ohjeistus oli englanniksi, mutta hyvinhän meikkiskin selvisi ihan siitä huolimatta, ettei minulla ole mitään kokemusta englanninkielisestä ompelusanastosta. Kovasti tirskuin sille, että saumuri on englanniksi serger. Täytynee ristiä tuo laite Sergeiksi. Suurimman osan mekosta saikin huoletta viilettää Sergein kanssa. Tavallista ompelukonetta sen pallokärkisen neulan kanssa käytin ainoastaan kuminauhavahvistuksen kiinnittämiseen, pääntien viimeistelyyn ja helman rypyttämiseen.


Trikoon ompelminen jännitti kovin ja tiirasin ohjetta hirveän tarkkaan, jotten pilaa hienoa kangasta. Aikaa siis meni, mutta lopputulos kyllä palkitsi. Tästä tuli ihan huikea. Trikoo oli ehkä minulle haastavampi materiaali työstää, mutta lopputuloksesta saa huomattavasti puuvillaa helpommin tyköistuvan, kun kangas venyy. Tästä tuli iiiiiiiihana. Teinkin heti toisen samanmoisen, siitä lisää myöhemmin. Ja juuri parhaillaan pyykkikoneessa pyörii kangas tätä mekkoa varten. Kohta on vaatekaappi täynnä itse neulottujen paitojen ja takkien lisäksi itse ommeltuja mekkoja. Voi onnea.

Neulisti

19 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiitoksia. Myös ompelija itse on samaa mieltä. :)

      Poista
  2. Tosi kaunis, olet kuin linnanneito tähyilemässä mereltä palaavaa sulhoa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meitin ritari oli kyllä ihan tunnollisesti kameran varressa. :D

      Poista
  3. Ooh, on niin hieno että jo vuosia uinunut saumurihaaveiluni taitaa pyrkiä jälleen pintaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valtaisalla jo kolmen mekon kokemuksellani suosittelen ehdottomasti! :D

      Poista
  4. Hieno! Hassua että pelkäsit trikoota kun sen ompeleminen on maailman helpointa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tottumiskysymyksiä. Toiset kuulemma kammoavat puuvillaa.

      Poista
  5. No vau mikä leidi!! Mua ahdistaa trikoon ompeleminen ja tarvitsen tueksi viereen ainakin yhden siskon...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta niitähän sulla onneksi löytyy. :)

      Poista
  6. Vautsivau, kylläpä sitä nyt ollaan hienona! Mie adoptoin hiljattain äitini saumurin, joka on nyt juuri saapunut huollosta. Milloinkohan sitä vaan ehtis testata? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Munkin lainasaumuri istui vielä viikon huollon jälkeen pöydän nurkassa koskemattomana, kun en uskaltanut kokeilla. Vaan ihan turhaan taas kerran näköjään jännäsin.

      Poista
  7. Hyvin sopii tuo mekko sulle! Ja on kyllä niin hassunhauska se mekko 2 metristä kangasta, että sitä on kyllä ihan pakko kokeilla! Ihania nää blogit, kun näissä törmää aina kaikkeen mielenkiintoiseen! Kiitos siis (tästäkin) vinkistä :-). Mäkin ompelen huomenna trikoota (teen Mekkotehtaan Vilmaa), palat on jo leikattu. Jänskättää, mitä siitä tulee...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä tuli kahden metrin kikkailumekosta. Mä tosin modasin ohjetta hiukan, jotta sain vähän viimeistellymmän oloisen mekon itselleni. Pistän siitäkin juttua blogiin joskus lähiaikoina, kunhan kerkiän.

      Poista
  8. Vautsi, on sulla paljon upeita mekkoja :)

    VastaaPoista
  9. Voi taivas! Onpa ihana mekko - ja sopii sulle mielettömän hienosti.
    Mä en varmaan ikinä rohkaistu koskemaan trikooseen kuin kaupassa.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...