maanantai 10. elokuuta 2015

Viime kesän hittitakki

Sellainen tästä piti tulla, kun viime keväänä pistin takin puikoille. Ruskeaa, kevyttä puuvillaa. Huisin monikäyttöinen ja sopisi yhteen kaiken kanssa. Tuumin, että tästä tulee ihan täydellinen kesätakki. Ja sitten täysin mysteeriksi jääneistä syistä se jäikin vuoden tauolle. Onneksi tuli uusi kesä ja takki vihdoin valmistui.


Mitä: Even flow / Joji Locatelli
Miten: Pyöröpuikko 4.0 mm
Mistä: Drops Safran, 421 g
http://www.ravelry.com/projects/NeulistiMNK/even-flow

Takki neulotaan ylhäältä alas. Ensin luodaan silmukat ja neulotaan takakappaletta kainaloihin asti. Sitten poimitaan pari silmukkaa hyvin kapeisiin etukappaleisiin, neulotaan niitäki kainaloihin asti, yhdistetään kappaleet ja neulotaan yhtenä palana alareunaan asti. Suurin osa etukappaleista koostuu shaalikauluksesta, johon poimitaan silmukat muuten valmiin takin sivuista ja se neulotaan poikittain.


Taka- ja etukappaleissa neulotaan kaunista ja jännän näköistä pintaneuletta. Siinä nostetaan siellä täällä silmukoita neulomatta useamman kerroksen ajan ja sitten kuvion viimeisellä kerroksella siirrellään niitä sivuille ennen neulomista, samaan tapaan kuin palmikkoja neuloessa vaihdellaan silmukoiden paikkoja. Aika helppoa ja kovin näyttävää.


Tykkään kovasti siitä, että on taskut. Niitä tarvii aina. Taskuja mekkoihin ja taskuja takkeihin. Tykkään. Mutta en tykännyt neuloessa. Taskuissa oli hirveästi ylimääräistä näpertämistä. Ihmettelin ohjetta, että miksei taskuja neulota saumattomasti niin, ettei lopuksi jää mitään ommeltavaa. Jääränä piti kokeilla, eikö niin muka voi tehdä, mutta ei voinut. Tuli ihan tosi rumaa ja reikäistä jälkeä. Pakko oli antaa periksi ja ommella taskujen sivut lopuksi kaulukseen. Mutta nyt on tehty ja ovat hyvät käytössä.


Kun olin lopulta saanut vartalo-osan valmiiksi ja pääsin shaalikauluksen kimppuun, sain jäädä raapimaan päätä hyväksi aikaa. Kauluksen ja niskan silmukoiden yhteenneulomisessa tehtiin jotain ihme settiä, josta en ymmärtänyt hölkäsen pöläystä. Neuloin sitten miten sattuu. Ehkä sitä ei kukaan huomaa. Vaan eniten hämmenystä aiheuttivat niskaan neulottavat poimut. Niitä kun ei näkynyt yhdessäkään ohjeen kuvassa kunnolla. Minulla meni pitkään ihan vaan siinä ennen kuin uskoin ohjetta, että tämmöistä täällä tosiaan tehdään. Jos on neuleessa tämmöisiä designelementtejä, olisi kohteliasta pistää niistä myös kuva. Näillä poimuilla rypytettiin kaulusta niin, että se asettuisi niskalle paremmin. Ihan hauska yksityiskohta.


En tajua, miksi jätin tämän viime kesänä kesken. On tämä vaan mainio nimittäin. Ihan huippu. Safran onkin vanha rakkauteni. Siitä saa aina tosi siistin näköistä neuletta aikaan.


Loppuun on pakko sanoa varoituksen sana, jos joku tykästyy ja innostuu itselleenkin neulomaan tätä takkia: vaikkei kuvista näy, niin kauluksen reunat alkavat sitten ihan väkisinkin rullaamaan. Että jos sellaiseen menee hermo, niin teitä on varoitettu.

Neulisti

9 kommenttia:

  1. No mutta nyt se on valmis! Ihanainen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enää ei taida löytyä nurkista puolivalmiita takkeja loppuun rykäistäviksi.. Täytynee seuraavaksi harkita niiden kolmen kerroksen takkien ja paitojen jatkamista. :D

      Poista
  2. Jännä rakenne! Ja pintaneule on tosi kiva. Siis hieno takki. :)

    VastaaPoista
  3. Vastaukset
    1. Kiitoksia. Tykkään tästä huisin paljon. :)

      Poista
  4. Tosi nätti takki =) Tuo pintaneule on kivannäköinen. Mitäs puolivalmista sitten valmistuu? Mulla olis parikin takkia hihoja vaille...se on niin hankala prosessi se hihojen tekeminen =D Pitäis kyllä tehdä ne valmiiksi!

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...