Luksuslankaa lähitilalta

Miten siitäkin on jo kaksi vuotta aikaa, kun julkaisin Tyttö joka sanoi bää -e-kirjasen? Etsin e-kirjaa varten lammastilaa, jossa kuvata kirjan neuleet ja päädyin Hakamaan lammastilalle Petäjävedelle. Tuon e-kirjan neuleet oli kaikki suunniteltu Tukuwool-langoille, mutta emäntä esitteli ylpeänä tilan omia lampaita ja kuinka niitä on jalostettu erityisesti sitä silmällä pitäen, että villaan saataisiin kaunis kiilto lankoja ajatellen. Muutama vuosi tässä ehti vierähtää, mutta suunnittelin muutaman ohjeen Hakamaan lammastilan langoille. Ja mikä parasta, lankoja ja ohjeita löytyy verkkokaupasta, mutta siitä tarkempaa tietoa jutun lopussa.

Mitä: Tyyne / Oma ohje

Miten: Pyöröpuikot 3.5 ja 4.0 mm

Mistä: Hakamaan lammastila 2ply, 50 + 65 g

Tyyne-pipo syntyi halusta leikitellä neulepinnoilla. Olen jo jonkin aikaa himoinnut käyttää jossain mallissa stamen stitch -neuletta. En tiedä, onko tälle olemassa suomennosta, mutta neulepinta leikittelee nostetuilla ja nurjilla silmukoilla. 

Yhdistin stamen-neuloksen ainaoikeaan, jolla neuloin hatun reunuksen. Pipo on muuten kovin simppeli, mutta niskassa on kaksi laskosta, jotta myssy asettuisi päähän mahdollisimman hyvin valumatta silmille tai menemättä kurttuun niskassa - siis enempää kuin laskosten verran.

Tyynen ohjeessa on kaksi kokoa ja pienempään kokoon riittää juuri ja juuri 50 g sport-vahvuista lankaa. Jos pitää erityisen muhkeista tupsuista, sitten saattaa olla vähän hilkulla. Itse kokeilin pipoa sekä tupsulla että ilman. Isompaan myssyyn tupsuineen kului 65 g Hakamaan 2-säikeistä lankaa. Pienemmän myssyn menekissä on laskettu mukaan kuvien ottamisen jälkeen tehty tupsu. Koska tupsu!

Jos muuten ette ole aiemmin törmänneet tähän vinkkiin, niin tupsu kannattaa viimeistellä roikottamalla sitä kuumassa vesihöyryssä, esim. kattilan tai vedenkeittimen yllä (veden pitää kiehua). Vesihöyry avaa langanpäistä kierteen ja pörhistää tupsun siistiksi ja pulleaksi.

Mitä: Viljo / Oma ohje

Miten: Pyöröpuikko 4.5 mm

Mistä: Hakamaan lammastial 3ply, 67 g

Halusin suunnitella yhteinäisen neulesetin, joten paksumpi lanka muuttui pipon kanssa yhteensopiviksi lapasiksi. Myös lapaset ovat hauska yhdistelmä stamen-neulosta ja ainaoikeaa.

Lapasissa eri neulepintoja erottaa siksak-kuviota tekevä pieni kahden silmukan palmikko. Myös peukalo on muhkeaa ainaoikeinneuletta.

Itse tykkään omistaa ainakin kahdet lapaset: ohuet, joita voi käyttää pitkin syksyä ja kevättä ja sitten paksummat kunnon pakkaspäivien varalle. Näiden alle mahtunee vaikka ohuet sormikkaatkin, jos kaipaa erityisen paljon lämmikettä.

Hakamaan lammastilan kiiltävistä villoista on tosiaan kehruutettu Pirtin kehräämöllä 2-säikeistä sport-vahvuista lankaa ja 3-säikeistä DK-vahvuista lankaa. Näin villaisten asioiden ystävänä tällainen lähilanka on todellista luksusta. Ja ohjeiden lisäksi myös lanka on ostettavissa verkkokaupastani! Voit halutessasi ostaa pelkän ohjeen tai pelkkää lankaa - vaikka puseromäärän. Mutta jos ostat langat ja pipo-ohjeen tai langat ja lapasohjeen, saat ne edullisesti pakettihintaan 19,90€.

Jos tarvitset toimitusta Suomen ulkopuolelle, lähetä viestiä, niin voin tehdä tarvittavien postikulujen mukaisen laskun.

Keijuvaloja

Niinhän niitä pitkin pihoja ripustettavia ihania pieniä valosarjoja maailmalla kutsutaan. Meillä päin ne tunnetaan nykyisin kaamosvaloina. Keijuvalot on kyllä paljon kauniimpi nimitys ja sopii paremmin siihenkin, kun valoja nykyisin pidetään pihapensaissa vähän ympäri vuoden.

Mitä: Fairy lights hat / Oma ohje

Miten: Pyöröpuikot 3.0 ja 3.25 mm

Mistä: Walcot Yarn Opus (3 väriä), yhteensä 48 g

Ihastuin vuosi sitten Edinburghin neulefestareilla Walcot Yarnsin Opus-lankaan, joka on pumpulinpehmoinen sekoitus Falklandin merino ja baby alpakkaa. Suunnittelin langalle Dre-takin ja nyt ilahduin kovin, kun minua kysyttiin suunnittelemaan langalle asusteohje.

Tällä kertaa halusin hyödyntää langan kaunista värikarttaa enemmän ja päätin suunnittella kirjoneuleisen pipon ja lapaset. Inspiraatio iski ja näin mielessäni kirjoneuleella maalatun kuvion puutarhassa roikkuvista valosarjoista - keijuvaloista.

Pipo alkaa siistillä putkialoituksella (tubular cast on), joka tekee luomisreunasta kauniin pyöreän. Resorin jälkeen neulotaan keijuvalokaavio kolmella värillä ja sen jälkeen suurin osa piposta on kahdella värillä neulottavaa keijupölykaaviota.

Kaikkein kauneinta mallissa on kuitenkin päälaki. Kun pipolla on riittävästi mittaa, neulotaan keijuvalokaavio vielä kerran. Tällä kertaa se tehdään vain kahdella värillä ja päälaen kavennukset on piilotettu sen sekaan. Kavennukset vetävät silmukat kasaan ja roikkuvat keijuvalot muodostavatkin kauniin kukkasen pipon päälle.

Mitä: Fairy lights mittens / Oma ohje
Miten: Pyöröpuikot 3.0 mm
Mistä: Walcot Yarns Opus (3 väriä), yhteensä 53 g

Pipo kaipasi kaverikseen lapasia, joten suunnittelin myös sellaiset samoilla kirjoneulekuvioilla.

Lapasissa on kaksinkertainen ranneke, jonka päällä toistuu sama tuttu keijuvalokuvio. Peukalokiilassa ja peukalossa on oma kaksivärinen kuvionsa, mutta muuten lapaset ovat suurimmaksi osaksi samaa keijupölykuviota kuin pipokin. Ja samaan tapaan myös lapasten kärjessä tehdään vielä kerran keijuvalot kavennusten kera, jolloin ne muodostavat kauniin kukkasen.

Pipo-ohjeessa on tarjolla kolme eri kokoa ja lapasissa yksi. Ohjeet ovat ostettavissa Ravelryn kautta ja ne ovat toistaiseksi saatavilla vain englanniksi. Mallit on suunniteltu niin, että niihin riittää yksi vyyhti pääväriä ja minivyyhdit kontrastivärejä. Mikäli neulot omasi jostain toisesta langasta saatat joutua säätämään puikkokokoja hieman, sillä Opus on ihan omanlaisensa lanka ja monesti sille sopivat eri puikot kuin muille saman paksuisille langoille.

Neulisti

Kirjoneuleharjoituksia

Viime kesän neulefestareilla törmäsin ensimmäistä kertaa kultaseppä Sanni Lehtisen Lankapiika-sormuksiin. Se on siis hopeasormus, joka toimii langanohjaimena kirjoneuleessa. Päätin pohtia ostoksiani hetkisen, mutta sepä oli iso virhe, sillä palattuani kojulle, pöytä oli jo tyhjillään. Talvifestareilla en aikonut jäädä nuolemaan näppejäni vaan kipitin heti perjantaina suoraan töistä sormusostoksille.

Mitä: Mīlēt / Ysolda Teague

Miten: Pyöröpuikko 2.5 mm + lankapiika

Mistä: Tukuwool Fingering, 55 g

Uutta ostosta piti tietenkin päästä heti testaamaan. Ostin keväällä Edinburghin neulefestareilta Ysoldan upean kirjoneulelapasohjeen ja pääsin sen kanssa kokeilemaan uutta lankapiikaani. Kaivelin lankavarastosta sopivan kasan Tukuwoolin jämiä ja loin silmukat.

Kirjoneule sujui tosiaan tavallista joutuisammin ja helpommin langanohjaimen kanssa, kun ei tarvinut koko ajan kiristellä kutakin lankaa. Neuloin ensimmäisen lapasen junamatkalla peukaloon asti, mutta sitten homma jäi kesken, koska minulla ei ollut jämälankaa peukalon silmukoille. Ja niin muuten jäi jäähylle koko lapasprojekti, koska nytpä sitä langanohjainta oli jo testattu ja hyväksi todettu. Been there, done that, what's next!

Olen luonteeltani kovin herkkä kyllästymään erinäisiin neuleprojekteihin, minkä takia en lähes koskaan neulo samasta ohjeesta uudestaan. Lapasissa ja sukissa on se huono puoli, että niitä on ikään kuin pakko neuloa kaksin kappalein. Minä kun tahtoisin koko ajan nähdä ja oppia jotain uutta neulejutuissa.

Kesäkuussa lopulta otin itseäni niskasta kiinni ja tein ensimmäisen lapasen valmiiksi - vain odottaakseni seuraavaa tarmonpuuskaa lokakuun lopulle asti. Mutta hei, sain lapaset kuitenkin valmiiksi lopulta!

Niin, nämä ovat kolmen värin kirjoneulelapaset. Niissä on käännettävä varsi, joka pitää ranteet lämpiminä ja suurin osa lapasista on hyvin simppeliä tiplukuviota kahdella värillä. Mallin upein juttu on ehdottomasti kärjen kavennusten muodostama valtaisan kaunis tähtikuvio. Sama kuvio toistuu pienempänä myös peukaloiden kärjissä.

Taas kerran kävi niin, että lapaset alkoivat valmistuttuaan näyttää ihan jonkun toisen lapasilta. Hirvittävän nätit olivat minustakin, mutta kun ne huutelivat kovaan ääneen, että mitä me täällä tehdään, kun kuulutaan sinun ystävälle. Eipä se muu auttanut kuin sujauttaa ne joulupakettiin.

Lapasten jälkeen kokeilin lankapiikaa myös pariin muuhun juttuun, joissa käytin sport-vahvuista ja pitsivahvuista lankaa. Niistä kokeiluista viisastuneena voin kertoa, että ensinnäkään yhtään kenenkään ei pitäisi kiduttaa itseään neulomalla kirjoneuletta pitsilangalla. Ja toiseksi, tämä Lankapiika-sormus soveltuu mitoitukseltaan kaikkein parhaiten fingering-vahvuisille langoille. Sport kulkee hyvin myös, jos lanka on luonteeltaan liukasta eikä sellaista villaisen rouheaa. Saan kyllä ilmankin siistiä kirjoneuletta aikaiseksi, mutta kiristelen lankoja ja hermojani siihen malliin, että valmiista neuleista tulee kovin tiukkaa jälkeä. Lankapiian kanssa on huomattavasti helpompi pitää käsiala rennompana, mutta silti siistinä.

Neulisti

Aada

Jos meitin mussukalta kysytään, nämä lapaset ovat kokoelman hienoin neule. Jopa niin hieno, että minä joudun kuulemma neulomaan toisenkin parin!

Mitä: Aada / Oma ohje

Miten: Pyöröpuikko 2.5 mm

Mistä: Tukuwool Fingering, 55 + 12 g

Kolmas malli, jonka halusin kokoelmaan mukaan oli lapaset, joissa yhdistyisi hauskasti kirjoneule jonkin pintaneuleen kanssa.

Lapasissa on piiitkä resori, jota riittää kääntää kaksinkerroin ilman. Tai jos takissa on lyhyemmät hihat, resorin voi kääriä auki, että ranteet jäävät paljaiksi.

Lapasten näyttävä pinta on yhdistelmä kahden värin kirjoneuletta ja palmikonkiertoja. Se näyttää komealta, mutta on helppoa neulottavaa. Alunperin halusin toteuttaa sen niin, että kontrastiväriset silmukat olisi neulottu nurjina, mutta se osoittautui mahdottomaksi. Ehkä hyvä niin, koska pinta on tällaisenaan todella kaunis.

Myös tässä mallissa pääsee leikittelemään erilaisilla väriyhdistelmillä. Ohjeessa on kaksi kokoa, joten nämä voi tehdä myös isommille käsille, kuten meikäläisen ilmeisesti piakkoin pitää - ja kuulemma vielä justiinsa näissä samoissa väreissä! Tähän pienempään kokoon muuten riitti yksi vyyhti pääväriä, sillä nuo vyyhdit tuppaavat olemaan hiukan ylipainoisia.

Kuvat napsi Miika ja lampaat lainasi Hakamaan tila.

Neulisti

Tyttö joka sanoi bää

Blogissa on ollut tänä syksynä hirmuisen hiljaista, koska työn alla on ollut suuri salainen projekti. Tai ei nyt enää kovin salainen, mikäli olette seuranneet instagramia tai blogin nassukirjasivua. Olen siis syksyn aikana työstänyt ikioman e-kirjan, The Girl Who Said Baa!

Homma lähti liikkeelle rakkaudesta rouheaan villaan. Ei semmoiseen pistelevään, mutta ilmavaan ja lämpöiseen villaan. Päähän iski visio kokonaisesta vaatekerrastosta kotimaiselle Tukuwool-langalle. Eipä auttanut muu kuin pistää neuleita puikoille!

Tämä ihka ensimmäinen neulekokoelmani sisältää ohjeet huiville, sukille, neuletakille, lapasille ja kahdelle pipolle. Tulen esittelemään kunkin mallin tarkemmin omassa postauksessaan, mutta tässä alkuun maistiaisia kirjan kaikista malleista.

Mitä: Helmi / Oma ohje

Miten: 3.0 ja 4.0 mm pyöröpuikot

Mistä: Tukuwool Fingering, 76 g

Helmi on suloinen tupsullinen palmikkopipo kaksinkertaisella resorilla, joka pitää huoleen siitä, että korvat eivät pääse paleltumaan.

Mitä: Saana / Oma ohje

Miten: 4.0 mm pyöröpuikko

Mistä: Tukuwool Fingering, 115 + 72 +87 g

Saana on epäsymmetrinen huivi, jossa vaihtelevat raidalliset ainaoikein osiot ja lyhennetyin kerroksin muotoillut pitsiosiot.

Mitä: Ruso / Oma ohje

Miten: Pyöröpuikko 3.0 mm

Mistä: Tukuwool Sock, 82 g

Ruso on simppeli ja mukava sukkamalli, joka yhdistelee joustinneuletta ja palmikkoja, jotka kulkevat jalan ulkosyrjällä.

Mitä: Aada / Oma ohje

Miten: Pyöröpuikko 2.5 mm

Mistä: Tukuwool Fingering, 55 + 12 g

Aada-lapasissa on korkea käännettävä resori ja kirjoneuletta ja palmikoita yhdistelevä kuvio. Pintaneule on helppoa neuloa, mutta näyttävän näköistä.

Mitä: Manta / Oma ohje

Miten: Pyöröpuikko 3.5 mm

Mistä: Tukuwool Fingering, 405 + 30 g

Manta-takissa on lämpöinen kaksinkertainen kaulus ja etukappaletta koristavat hunajakennopalmikot. Takin reunoja piristää kontrastivärillä neulottu i-cord -nauha ja etukappaleen helman palmikot kätkevät taakseen kontrastiväriset taskut.

Mitä: Alma / Oma ohje

Miten: Pyöröpuikko 3.0 mm

Mistä: Tukuwool Fingering, 48 g

Alma on rento palmikkopipo, jossa pääsee kokeilemaan hauskaa kirjekuoripäättelyä.

Super suuret kiitokset Petäjävedelle, Hakamaan lammastilalle, jossa saatiin käydä lainaamassa paitsi ihanaa kuvausmiljöötä myös suloisia lampaita rekvisiitaksi. Kirjan kuvat ovat Miika Ihanaisen hienoa jälkeä. Valtavat kiitokset myös Tukuwoolille langoista ja testineuloja-armeijalleni korvaamattomasta avusta. Olette ihan parhaita!

E-kirjan kaikki mallit ovat ostettavissa myös yksittäisinä ohjeina, mutta jos useampi malli kiinnostaa, niin koko kirjan ostaminen käy edullisemmaksi. Kirjassa on myös pieni tekniikkaosio ja hieman juttua Tukuwoolista sekä kuvausmaisemana toimineesta lammastilasta. Kirja on saatavilla sekä englanniksi että suomeksi. Tulkaa Ravelry-ryhmään mukaan KAListelemaan kirjan ohjeita. Ja meikäneuloja hipsii tästä nyt TitiTyyhyn juhlistamaan e-kirjan julkkareita. Tervetuloa mukaan!

Neulisti