Piäleen mänt

Appiukko on niin kovin tykästynyt huopatossuihinsa, että tilasi uudet. Meikämandoliinihan ei kahdesti samaa mallia neulo, joten etsin uuden ohjeen. Virhe!

Mitä: Vintage Slippers / Anna Meier

Miten: Pyöröpuikko 4.5 mm

Mistä: Louhittaren luolan Sampo, 188 g

Itse malli on kovin soma. Kivat huopatossuset, joihin saumat tuovat ryhtiä. Ensin neulottiin pohja ja sitten poimittiin pohjan reunasta silmukat. Myös varpaiden päälle tuleva osa saatiin tehtyä saumatta. Mitään ei tarvinut ommella, vaikka langanpäitä jäikin muutamia pääteltäväksi ja ainoa rasittava homma oli noiden saumojen koukkiminen virkkuukoukulla. Oli meinaan hidasta.

Kaksi päivää työstin tossuja. Vaikuttivat ihan järjettömän suurilta, mutta ajattelin totella ohjetta. Eikä kukaan siellä nyt yhtään huutele, että ohjeessakin käskettiin huovuttaa mallitilkku! Lopputulemahan oli nimittäin se, että tossut kävivät neljästi 60 asteen pesussa ja olivat edelleen ihan liian isot. Eivät muutenkaan huopuneet nätisti vaan kurtistuivat ihan vääristä paikoista ja vinoutuivat jajaja. Piäleen mänt! Pah. Alla vielä kuva ennen huovutusta. 

Jos jotain hyvääkin sanottavaa, niin opin tämän myötä, että helmineule toimii paljon sileää paremmin huovutksessa. Siitä tulee selvästi tukevampaa matskua valmiina.

Neulisti

Palloja palloja palloja

Askarreltiin Nöttösen kanssa pummitädille lahjaksi avainnauha/kaulakoru. Yritimme ensin tehdä palloja yhteistyössä, mutta se osoittautui vielä vähän liian vaikeaksi kaksivuotiaalle ja tämän mielenkiinto loppui pian. Napero auttoi kuitenkin kastamalla palloja innolla kylmässä ja kuumassa vesiastiassa.

Pallojen kuivuttua pujottelin ne joustavaan kaulanauhaan Nöttösen ohjeiden mukaisesti. Riipusvaihtoehtoja tehtiin kolme: yksi avainrenkaalla, yksi kahdella pallolla ja yhteen tehtiin iso sateenvarjokoriste. Nöttönen huovutti vihreän ympyrän ihan itse töpöttelemällä lasin pohjalla olevaa huovutusvillaa siveltimellä ja minä kirjoin maijapoppashenkisen sateenvarjon.

Avainnauha on päässyt ahkeraan käyttöön työpaikalla. Hyvä me!

Aurinkoista helmikuuta lukijoillemme!

Terveisin Vyyhti

Jouluisia käsityömuisteloita

Syksyltä kasautuneen univajeen ja loppuvuoden kiireiden sekä onneksi myös ihanan rentouttavien mummolareissujen jälkeen olen vähän jälkijunassa näiden joulukuvieni kanssa, mutta olin päättänyt, että yhtään ylimääräistä stressiä en aio ottaa, joten en ottanut. Eihän tässä kuitenkaan vielä loppiaisessa olla, joten jospa nämä tässä vielä menisivät.

Mitä: Lahjapusseja

Miten: Perunaleimasimilla

Mistä: Valmiita paperipusseja, sormivärejä ja peruna

Tänä vuonna aika moni läheinen sai meiltä joulumuistamisen itse koristellussa lahjapussissa. Veistin perunasta leimasimet ja teimme kuviot lapsen kanssa sormiväreillä. Sormiväri ei mielestäni ollut ihan paras valinta näihin, mutta ainakin se oli lapsiystävällistä ja helposti siivottavaa, ja kuvioista sai kuitenkin selvän. Ehkäpä seuraavan kerran kokeillaan kuitenkin vaikka mustetta tai akryylivärejä.

Teimme yhdessä lapsen kanssa myös pari lahjakeksipurkkia hätäavuksi makeannälkäisille. Idea sekä perunaleimasimiin että keksipurkkeihin tuli Teresa Välimäen ja Johanna Lindholmin Hyvää joulua -kirjasta, joka tuli meille vähän puolivahingossa, mutta pääsi heti joulujemme ruokaraamatuksi. Ihan kaikki kokeilemamme ei onnistunut tai ollut muuten mieluista, mutta esimerkiksi sitruuna-marenkikupposet, piparkakkubrowniet ja joulukaakao veivät kielen mennessään.

 

Mitä: Joulupalloja

Miten: Käsin huovuttaen

Mistä: Huovutusvillasta ja satiininauhasta

Nämä pallot on itse asiassa tehty jo muutama vuosi sitten, mutta jääneet aikanaan esittelemättä blogissa. Parempi kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan. Tein nämä ensimmäisen omassa kodissa vietetyn joulun alla ja tänä vuonna vietimme ensimmäistä joulua kotonamme lapsiperheenä. Kaksivuotias muksu ja keräilemäni lasiset kuusenkoristepallot tuntuivat jotenkin vähän hasardilta yhdistelmältä, joten tällä kertaa kuusi koristeltiin huopapalloilla ja muutamalla muulla putoamisen kestävällä koristeella. Kuusi oli vielä vähän niukasti koristeltu, mutta mieluummin vähän ja mieluista. Tulevina vuosina voi sitten rauhassa kartuttaa valikoimaa.

Mitä: Joulukuusen tähti

Miten: Leikkaamalla ja liimaamalla

Mistä: Piirustuspaperista

Olemme yleensä viettäneet joulut lapsuudenperheissämme ja siksi meillä on ollut joulukuusi vasta kahtena vuotena. Edellisen kerran menimme ilman latvatähteä, mutta tänä vuonna viimetippa-askartelin sellaisen piirustuspaperista tämän ohjeen mukaan. Mukavaa ja helppoa sekä ennen kaikkea minulle huomattavasti mieluisampaa kuin kaupan tarjoamien versioiden kanssa. Latvakin kesti hyvin kevyen paperitähden painon.

Joulupukki toi meille tänä vuonna lahjaksi järjestelmäkameran, jota yritän tulevan vuoden aikana opetella käyttämään. Jospa jatkossa saisitte minunkin tekstieni lomassa nauttia jostain vähän paremmasta kuin kännykällä räpsityistä kuvista.

Viimevuotisin terveisin
Vyyhti

Puputtimet

Kymysys: Kuinka hankkia uskottavuutta työpaikalla?

Ratkaisu: Neulomalla puputohvelit työtossuiksi.

Mitä: Hopsalots / Tiny Owl Knits
Miten: Pyöröpuikko 8.0 mm
Mistä: Cascade 220, 125 g

Puputossut, eli puputtimet on olleet haaveissa jo pitkään. Synttärikemuissa himoneulojien tukiryhmä lahjoi kaiken muun ihanuuden ohella minua puputtimien ohjeella ja ohjeeseen käypäisellä langalla. Kaksinkertaisesta Cascade 220:stä tossut valmistuivat hujauksessa.

Tossut neulottiin tasona ja ommeltiin lopuksi yhteen. Sitten neulottiin neljä pupunkorvaa ja heitettiin kaikki pesukoneeseen. Suunnittelija itse kertoi suosivansa käsinhuovutusta, mutta koska en ole koskaan semmoista ihmettä kokeillut, luotin pyykkikoneeseen.

Lopputulos oli muutoin hyvä, mutta yksi pupunkorvista oli jäänyt johonkin jemmaan ja jättäytynyt kokonaan huovuttautumatta. (Mahtavaa suomenkielen taiturointia. Eihän se nyt noin kuulosta oikealta?) Päätin sitten uskaltautua yrittämään sitä käsinhuovutusta tuolle korvalle. Laitoin lavuaariin lämmintä vettä ja hieman villapesuainetta. Sitten vaan pesin ja hankasin pupunkorvaa altaassa ja aina välillä nostin pois vedestä ja pusersin kuivaksi. Ihan kohtuu nopeasti se alkoi oikein kiltisti huopua. Hurjaa. Ehkä sitä uskaltautuisi joku kerta yrittämään käsinhuovutusta ihan alusta asti.

Huopuneet korvat ommeltiin tossuihin kiinni. Neulailtiin pupuille silmät ja nenät. Lopuksi pitäisi tehdä pörröinen pompom hännäksi. Katsokaas, mikä oli synttärilahjan viimeinen osa:

Vaihtohäntiä mielialan mukaan! Jokaisessa hännännypykässä pieni kuminauhalenkki ja tossujen takalistoon vain napit, joihin lenksut kiinni. Voiko olla huikeampaa? Ihana tukiryhmä. Ja ihanat tossut. Näillä jos ei irtoa uskottavuutta töissä, niin sitten ei millään. ;D

Neulisti

Tohvelisankareita

Pari joulua sitten huovutin appivanhemmille tossut pukinkonttiin ja appiukko teki melkein heti tilauksen jo seuraavista. Ahkeran tossunkuluttajan toive toteutui tänä jouluna.

Mitä: Duffers revisited / Mindie Tallack

Miten: Pyöröpuikot 8.0 mm

Mistä: Sandnes Garn Fritidsgarn, 120 g

Tohveliohje sisälsi ohjeet vaikka kuinka moneen tossukokoon (eri pituisille ja levyisille jaloille), erilliset ohjeet sekä tasona että pyörönä neulomiseen ja ohje kävi vieläpä kahdelle eripaksuiselle langalle. Kesti hetken penkoa kaikkien sivujen joukosta se, jota itse tarvitsi ja sitten vielä erillisestä taulukosta silmukkamäärät omiin tarpeisiin. Alku vaati hiukan setvimistä, mutta neulominen ei sitten helpompaa olisi varmaan voinut ollakaan.

Itse neuloin nämä toki suljettuna neuleena, eikä lopuksi tarvinut ommella yhtäkään saumaa. Tossut aloitettiin keskeltä jalkapohjaa ja muoto saatiin aikaan simppelisti lisäyksillä ja kavennuksilla. Hauskaa ja helppoa. Pienemmät tossut sain aikaiseksi yhdessä illassa.

Lankakin huopui kiltisti heti yhdellä 40 asteen pesulla muun pyykin seassa. Jos teen näitä joskus lisää, taidan ottaa käyttöön ohuemman langan ja neuloa kaksinkertaisella langalla, että tossuista tulisi hieman jämäkämmät.

Nyt kelpaa tassutella.

Neulisti

Huopikkaat huopikkaat, äiti tahtoo huovuttaa

 

Nöttönen sai uudet hienot pingviinikuvioiset ulkoilutossut, joiden kanssa on kiva konttailla, harjoitella kävelyä ja nököttää kantorepussa. Töppösissä on kuitenkin vain ohkainen vuori, eikä minulla ollut haluja ostaa niihin erikseen myytävää fleecesisusta. Halusin villaa, joten huovutusharjoituksiin oli ryhdyttävä.

 

Mitä: Huopatossut / perussukan ohjeella

Miten: Pyöröpuikot 9 mm

Mistä: Cascade Yarns Cascade 220, 61 g

 

Villatakkiin tuli varattua vähän turhan paljon lankaa, mutta onneksi se oli juuri omiaan huovutukseen. Katsoin täältä sopivaa silmukkamäärää taaperokokoisille tossuille, neuloin sukat perusohjeella ja sitten toivoin parasta.

Tästä lähdettiin:

Ja tähän päädyttiin:

 

Juuri sopivat, mikä tuuri! Pinta ei ole tasainen, mutta se ei vuorina käytettävissä tossuissa haittaa. Olin etukäteen lukenut, että huovutustulos on usein huonompi keltaisilla ja vaaleilla langoilla ja edestä täytettävällä pesukoneella, joten olen oikein tyytyväinen tulokseen. Voi tosin olla, että kevättä kohden joudun vielä tekemään toiset, jos jalka kovin kasvaa.

Tossut eivät yksinään kestä kovin hyvin jalassa, mutta kiristysnauha saa ne pysymään hyvin paikallaan ulkotöppösten sisällä. Ensimmäiset kokeilut parin asteen pakkasessa pitivät jalat juuri ja juuri riittävän lämpöisenä, mutta pahoin pelkään, että kovemmille pakkasille pitäisi saada lisälämpöä. Lisää villasukkia vai paksummat tai eri materiaalista tehdyt huopatossut?

Vinkkejä kaivaten

Vyyhti

Neulomisen aakkoset

Aloittaminen. Aivan ehdottomasti on kiellettyä aloittaa seuraa neuletta ennen kuin edellinen on valmis. Kerran sallin itseni sortua, ja pian huomasin, että minulla oli viisi neuletta keskeneräisenä yhtä aikaa. Toiste en sille tielle astu.

Baby alpakka/merino. Kukapa ostaisi neulettaan varten perus alpakkaa tai merinovillaa, jos vieressä on tarjolla samaa sorttia, mutta pehmoisena kuin vauvan poski. :)

C. Hiili. Tahtoisin ajatella, että neulomalla joululahjat itse sen sijaan, että shoppailisi, voisi pikkiriikkisen pienentää hiilijalanjälkeään.

Drops. Valtava valikoima ihania ja silti edullisia lankoja.

Ergonomia. Paras asento neulomiseen on mahdollisimman sykkyrällä sohvan perukoilla viltin alla. Pelkään, että joskus vuosien päästä ikä tulee tielle, eikä kroppa enää kestä.

Fifi. Nurkissa pyörii tuhat villakoiraa, joihin imurointi ei vaikuta puolta päivää pidempään. Täytynee johtua mittavasta lankakokoelmasta ja sen jatkuvasta pöllyttämisestä.

Graffiti. Neulegraffiti nimittäin. Harmittaa etten ole vielä nähnyt yhtäkään. Houkutus tehdä itse on valtava.

Haaste. Näitä kaipaan tällä hetkellä kovasti. Tähän mennessä on löytynyt vasta yksi pitsineule, jota en pysty neulomaan samalla, kun katson televisiota. Yksi ainoa pitsineule, jota tehdessä on koko ajan tarkastettava ohjeesta, miten se oikein menikään.

I-cord -päättely. Uusi tuttavuus tältä syksyltä. Rakkautta ensi neulomisella.

Jämälangat. Miksei näistä koskaan valmistu mitään? Minulla on niitä lipastollinen, jota hyödynnän ehkä kerran kahdessa vuodessa. Jostain syystä uudet lankakerät houkuttavat aina paljon enemmän.

Kim. Tätä tulee mainostettua varmasti ärsytykseen asti. Mutta neulomistahtini nousi Kim Hargreavesin myötä uusiin ulottuvuuksiin. Nämä neuleet ovat niin nättejä, että on kiire saada ne valmiiksi, jotta pääsee käyttämään.

Lankakerä - esine, jota kuuluu halia ja helliä. Näille on mukava jutella lankakaupassa.

Mohair. Pohjaton kaivo, jos on yhtään kalliimpi maku tämän suhteen. Mutta ah, miten kaunista.

Neulepiiri. Mukavaa myös porukalla. Sopivan sosiaalista ja epäsosiaalista yhtä aikaa. Jokaiselle makunsa mukaan.

Ompeleminen. Palasten yhteen ompeleminen nimittäin. Tuskinpa olen ainoa, joka vihaa tätä vaihetta neulomisessa kaikkein eniten..? Ärsyttävä hidastetöyssy matkalla valmiiseen neuleeseen.

Pyöröpuikko. Tätä en vaihtaisi mistään hinnasta. Paljon sujuvampaa kuin peruspuikoilla neulominen ja rasittaa käsiäkin vähemmän.

Qkausi. Aika, joka kuluu 2-3 neuletakin valmistamiseen.

Rakkaus. Sama juttu kuin ruoanlaiton kanssa. Lopputuloksesta kyllä huomaa, onko neuletta rakastettu sitä tehdessä.

Silitysrauta ja -lauta. Kätevät apuvälineet pienempien kappaleiden pingottamiseen. Neulaat vain kiinni silityslautaan, suihkutat vettä päälle, höyrytät silitysraudalla (osumatta kuitenkaan neuleeseen), ja annat kuivua yön yli.

Tweed. Huovutettu tweed, kesätweed, puuvillatweed, silkkitweed. Elämän mittainen romanssi meneillään tämän kanssa.

Uudestaan, ei kiitos. On aina paljon hauskempaa neuloa jotain, mitä ei ole vielä koskaan tehnyt aiemmin. Kun neuloo samaa paitaa toiseen kertaan, siihen kulunut aika tuppaa olemaan kaksinkertainen ensineulomiseen verrattuna. Huikea tämä Neulistin keskittymiskyky. ;)

Vielä yksi kerros ennen nukkumaan menoa. Aina sama juttu, ja aina venähtää.

Wool. Villa. Ei lisättävää.

X. Neulomiseen ja lankoihin käytetty rahasumma.

Y. Neulomisen tuottama mielihyvä.

Z. Neulomiseen käytetty aika. Y = X^2 + 1/Z.

Ånni. Langat ja puikot tekevät minut onnelliseksi.

Älä häiritse, mä lasken silmukoita!

Öinen neulomispuuska. Olen monena viikonloppuna huomannut sunnuntaiaamuna neljän aikaan, etten näköjään sitten malttanutkaan lopettaa neulomista ennen kuin sain kappaleen valmiiksi.


Tässä vielä ne joululahjatossut. Niistä tuli aivan ihanat! :) Näihin meni 4 kerää Nepal-lankaa per tossut, 2 kumpaakin väriä, ja reunus on tehty Puddel-langalla. Neljänkympin pesu, pieni venyttely muovipussit jalassa ja valmista tuli. Ohje löytyy täältä.


Ennen:

Ja jälkeen:

Mitä: Tossut / Drops
Miten: Neulonta ja huovutus
Mistä: Drops Nepal 600 g + Drops Puddel

Neulisti