Hönöpöksyt

Suunnitteletteko te aina neuletyönne tarkkaan? Että ei tule neulottua mitään turhaa, vaan ainoastaan hyödyllisiä ja varmasti käyttöön päätyviä vaatteita? Minä yritän. Mutta toisinaan joku neulemalli iskee kuin metrinen halko - ihan siitä huolimatta, ettei tiedä, olisiko moiselle käyttöä. Tällä kertaa se oli hönöpöksyt, a.k.a. Marled mania leggings.

Mitä: Marled mania leggings / Stephen West

Miten: Pyöröpuikot 4.5 ja 5.0 mm

Mistä: Jämälankoja, 434 g

Törmäsin Steppen hönöpöksyihin instagramissa juuri ennen joulua. Ja ne räjäyttivät tajunnan. Ne ovat niin kauheat ja kahjot, että ne ovat ihanat. Lisäksi kaipasinkin jouluaatolle jotain aivotonta neulottavaa. Ja kaiken huipuksi meidän olohuone pursuilee jämäkeriä, joita tämä malli syö. Että voimatonhan mä siinä olin. Turha pyristellä vastaan, parasta vaan laittaa hönöpöksyt puikoille.

Mallin juju on siinä, että pöksyt neulotaan fingering-vahvuisista jämälangoista käyttäen koko ajan kahta lankaa yhtä aikaa. Kun langat loppuvat ja vaihtuvat eri kohdissa, raidoituksesta ei tule niin jyrkkärajaista. Siitä englanninkielinen termi marled. Että jonkin sortin marmoroidut raidat tai ainakin jotain sinne päin.

Koska ihastuin Steppe-sedän tummanpuhuviin pöksyihin, otin niistä mallia ja käytin koko ajan toisena lankana jotain tummaa. Keräsin langat kahteen isoon projektipussukkaan. Toiseen harmaita, mustia, tummia violetteja ja petrooleja. Toiseen sitten kaikkea iloista ja räikeää. Sitten vaan poimin sokkona kerän kummastakin pussukasta.

Pöksyt neulotaan ylhäältä alas. Ensin neulotaan resori ja siihen reikäkerros nyöriä varten. Takamusta varten tehdään tilaa lyhennetyillä kerroksilla, jolloin taakse muotoutuu farkkujen takamuskiilan oloinen pala. Joo, se on varmasti sen kangaskaistaleen virallinen ompeluterminimike. On on. Sen jälkeen käännytäänkin sitten neulomaan pöksyjen sisäpuolella. Kas kun housut ovat pääasiassa nurjaa pintaa, koska siinä värien sekoittuminen on vielä, noh, sekaisempaa. Mutta kukapa tahtoisi neuloa pelkkää nurjaa? Ongelma on ratkaistu helposti neulomalla oikeaa pöksyjen sisällä.

Kun tuli aika erottaa lahkeet toisistaan, säästelin hieman oikean lahkeen ensimmäisiä värejä vasenta lahjetta varten, jottei niistä heti lähde tulemaan kovin eripuraiset. Sen jälkeen napsin kyllä mitä värejä sattuu.

Lopuksi lahkeensuihin neulotaan pieni pätkä resoria. Valmista tuli! Käytin sekä yläreunan että lahkeiden joustimiin kahta tummaa lankaa (mustaa ja harmaata), jotta joustimet erottuvat lopusta housuasiasta. Nyörin tein i-cordina.

Niin. Nämä oli pakko saada puikoille. Koska pitihän jämälangoista päästä kätevästi eroon. Jännästi tässä vuosien varrella on kuitenkin kertynyt niin paljon jämiä, etten huomaa mitään eroa aiempaan, vaikka housut söivät lähes puoli kiloa jämiä. Sen sijaan oli positiivinen yllätys, että kaikesta kahjoudestaan huolimatta hönöpöksyt ovat jotenkin omalla tavallaan tosi coolit. Ja lisäksi ihanan lämpöiset. Että pääsevät ahkeraan käyttöön vähintään kotosalla, mutta luultavasti myös ihmisten ilmoilla. Ainakin, jos ensi viikon lämpötilaennusteet toteutuvat!

Tämä kuva muuten saa välittömästi päässä kaikumaan vanhan Pokemon-klassikon. 

"Meitä on kaksi, kammottavaksi. On kansamme loistavin sielultaan musta. On totuus ja rakkaus raukkoja varten on tähdet ja galaksit kuningatarten. Jessie.James. Rakettiryhmä! Me tähtäämme vasamat taivaisiin. Astu alas, tai tartumme aseisiin! Mjau - Juuri niin!"

Neulisti

Jonka mielestä villahousut eivät ole hot, on väärässä

"Pylly palelee lumihangessa istuessa," totesi rakas kälyni ja toivoi villahousuja. Sepä sattui sopivasti, kun minä nääs olen tämmöinen neulojatyyppi. Ei muuta kuin sopivaa mallia metsästämään ja lempivärejä tiedustelemaan.

Mitä: Majas Mamelucker / Maja Karlsson

Miten: Pyöröpuikko 2.25 mm

Mistä: Louhittaren luola Tuulen tytär, 121 g

Sattumoisin sopivasti samoihin aikoihin törmäsin netissä älyttömän hyvännäköisiin neulottuihin shortseihin. Kälykin tokaisi, ettei hoksannut tilausta tehdessään, että villashortsit voisivat olla paitsi hyvännäköiset, jopa seksikkäät. Mutta voihan ne, kun hyvin tekee.

Itse malli on hyvin simppeli. Pöksyt neulotaan ylhäältä alas. Ensin tehdään piiiitkä resori, jonka voi halutessaan kääräistä rullalle tai pitää ylhäällä vatsaa lämmittämässä. Resorin jälkeen lisäillään vähän silmukoita. Pöksyt ovat muuten sileät, mutta joustinta jatketaan sivuilla. Pyllylle tehdään tilaa lyhennettyillä kerroksilla ja kun housuilla on riittävästi mittaa, neulotaan haarakiila ja erotellaan kintut omiin lahkeisiinsa. Lahkeet neulotaan joustinneuleena. Helppoa ja hyvännäköistä.

Ohje oli kirjoitettu vain yhdelle koolle, M/L. Tarvetta oli kuitenkin ennemminkin koolle S. Yritin alkuun muokata ohjetta pienemmäksi. Laskin ohjetiheyden perusteella sopivamman silmukkamäärän, mutta siitä näytti tulevan niin pieni, että työ muistutti enemmänkin kauluria kuin lantion yli ujutettavaa vaatekappaletta. Purin neuleen heti parin kerroksen jälkeen ja noudatin kiltisti ohjetta. Otin yhtä kokoa pienemmät puikot, mutta loppujen lopuksi olisi kyllä pitänyt lisäillä resorin jälkeen silmukoita hiukan ohjetta maltillisemmin. Ei näistä mitenkään kauhean isot tullut, mutta vielä ne voisivat paremminkin istua.

Projektissa ehdottomasti hauskinta oli se, että ohje on kirjoitettu ruotsiksi. Olipa hauskaa pitkästä aikaa opetella uusi neulekieli. Sanakirjaankaan ei tarvinut turvautua kuin muutaman kerran, huomattavasti lystikkäämpää oli yrittää päätellä asiayhteydestä, mitä mikäkin tarkoittaa. Sivujoustimista tuli tarkoitettua kapeammat, kun olin tulkinnut väärin oikeiden ja nurjien silmukoiden lyhenteitä ja aloittanut resorin väärällä silmukalla. Mutta eipä tuota kukaan tiedä, jollen itse kerro. Hups.

Lanka oli pehmoista ja juuri sopivan semisolidia. Sitä oli ilo neuloa. Pitäisikin työstää tästä joku paita tai takki - yksi varastosta jo löytyykin. Yksi vyyhti riitti pöksyihin melkein. Jouduin korkkaamaan toisen vyyhdin vasta ekan lahkeen lopussa. Vähän lyhyemmän resorin kun tekisi housujen yläreunaan, tämä olisi yhden vyyhdin projekti.

Suurkiitos kälylle kuviin lainatusta pepusta. Oli ilo neuloa pöksyt, kun vastaanottaja tykästyi niihin niin kovasti.

Neulisti

Hulluttelun jatkot

Kenellepä nyt yksi kirjoneuleinen vauvanpeitto riittäisi. Addiktiota on lääkittävä. Pahimpiin vieroitusoireisiin käy hätäavuksi vähän pienempikin projekti.

Mitä: Starry Pants / Tina Hauglund

Miten: Pyöröpuikko 3.5 mm

Mistä: lanitium ex machina Basic Sport + The Uncommon Thread Merino DK, 54 + 40 g

Aloin kaikkien näiden vauvanneulomusten myötä innostua oikein tosissani jämälankojen tuhlaamisesta ja kirjoneulenäppejä poltteli. Avuksi löytyi soma villahousujen ohje. Ja siihen ne ohjeen plussat sitten jäivätkin.

Lähdin innolla neulomaan pöksyjä. Paitsi, että ohjeesta uupui mm. sellainen olennainen tieto, että neulotaanko näitä nyt suljettuna neuleena vai tasona. Kukapa sitä tietoa kaipaisikaan? Jösses. Päättelin lopulta, että suljettuna varmaankin ja jatkoin iloisena - ainakin nauhakujan verran, minkä jälkeen törmäsin seuraavaan ongelmaan.

Pepun puolelle neulottiin lisätilaa vaippaa varten lyhennetyin kerroksin. Paitsi, että samalla piti aloittaa kaavion neulominen. Ja erittäin epäselväksi jäi, mitähän kerroksia kaaviosta neulottaisiin missäkin kohtaa. Ei hyvä. Päättelin, että koska aloitan neulomisen pepun keskeltä, siinä on varmaankin kerroksen aloituskohta. Neuloin sen mukaan lyhennetyt kerrokset, vaihtaen kaavion kerrosta aina takaliston keskellä. Lyhennettyjen kerrosten jälkeen selvisi, että itse asiassa kerroksen vaihtumiskohta sijaitseekin etukappaleen keskellä ja olin tempoillut kerrokselta toiselle ihan suotta.

Seuraava tenkkapoo iski heti edellisen jälkeen. Kerrosta piti vaihtaa etukappaleen keskellä, mutta kaavio ei ollut työn silmukkamäärälle jaollinen. Että sekö sitten lopetetaan vaan tylysti kesken ja aloitetaan seuraava kerros? Pienen lukutuokion jälkeen ohjeen lopusta löytyi maininta, että jos kovasti häiritsee, niin neulo siihen etukappaleen keskelle vaikka valenappilista. Pah. Itse neuloin kaksi keskimmäistä silmukkaa koko ajan päävärillä tehdäkseni pienen eron kerroksen vaihtumiskohtaan.

Ohje oli huono niin monella tapaa, että paha mielihän siitä vaan jäi. Ihan lopuksi vielä lahkeensuun resoreitakin ohjeistettiin neulomaan 6-10 cm. Anteeksi mitä? Aika epätarkkaa. Yleensä, kun ostan ohjeen, oletan, että suunnittelija on miettinyt asiat puolestani. Aina ei voi näköjään voittaa.

Onneksi valmiit pöksyt ovat kaikin tavoin hulvattoman somat, eikä kerroksenvaihtumissekoilujakaan erota kuin valveutunein silmin. Huono ohje, hyvät housut. Piste.

Neulisti

Sporttista menoa

Väärä hälytys, eivät ne joululahjat vieläkään näköjään loppuneet. Esittelemättä on yhä meitin paketti Vyyhdille.

Mitä: Sports / Stephen West
Miten: Pyöröpuikot 3.5 ja 4.0 mm
Mistä: Berroco Ultra Alpaca, 200 g

Muistelin Vyyhdin joitain vuosia sitten jo haaveilleen villaisista shorteista, joilla pysyä lämpimänä talvipakkasissa. Tänä jouluna päätin yllättää Vyyhdin sellaisilla. Huhu kertoo, että osui ja upposi.

Valinnan vaikeus haihtui sillä hetkellä, kun näin Stephen-sedän hassunhauskat shortsit ensimmäisen kerran. Ehdottomasti nämä. Niihin sopiva minulle uusi lankakin oli testaamatta. Match made in Stash tai jotain semmoista.

Pöksyt olivat hirmuisen helppoa ja nopeaa neulottavaa. Käännettävä reunus, jonka sisässä i-cord -nauha, lyhennetyillä kerroksilla tilaa takamukselle ja loppusilauksena i-cord -reunus vielä lahkeensuihin. Kovasti somat.

Huomattavasti neulomista haastavampaa oli pöksyjen kuvaaminen. Suuri osa neulojista varmaankin tietää, miten höpsöjä poseerauksia Stephen itse harrastaa neulekuvissaan. Sitä haettiin. Vaan ei toimi, kun olen tyttö. Mitä pöhkömmin koetin poseerata sitä korkeammaksi kuvien ikäraja nousi. Olisi pitänyt askarrella tekoviikset! Epäpöhköihin kuviin on tyytyminen. Pah.

Neulisti

Vyyhdin ompelukoulu tumpeloille: trikoohousut

Tättärätää! Saanko esitellä blogin uuden bannerin? Kyselimme mielipidettänne ja vaikka kaikki vaihtoehdot saivat ihan mukavasti ääniä, niin ykkönen voitti ylivoimaisesti. Harmaa tausta ei kuitenkaan lopulta miellyttänyt, joten törkeästi vaihdoimme sen(kin) valkoiseksi. Aika erilainen ilme aiempaan tilkkutäkkiin verrattuna! Mutta sitten itse asiaan: tumpeloiden ompelukoulu jatkukoon.

Joko harjoittelit hameella? Nyt nimittäin siirrytään astetta vaativampaan: ohjelmassa trikoohousut. Nämä ohjeet ovat vauvan housuihin, mutta ihan samalla tekniikalla saat isommatkin.

Kesäkuiset raitapöksyt. Ihanat, mutta kasvunvaraa olisi saanut olla enemmän. Tein näissä taas suosikkivirheeni, eli ompelin toisen lahkeen resorin sauman väärälle puolelle... Minä se en vähällä opi!

Mitä: Vauvan housut

Miten: Saumurilla

Mistä: Trikoosta ja resorista (Kestovaippakaupalta)

Keltapilkkukuumetta heinäkuussa. Näissä taas meni kohdistukset ihan pieleen, mutta se ei menoa haittaa.

Mitä: Vauvan housut

Miten: Saumurilla

Mistä: Trikoosta ja resorista (Eurokankaasta)

Elokuussa jatkettiin pilkuilla – ja keltaisella. Nämä ovat vielä aika reilut, mutta resorien ansiosta pysyvät kuitenkin hyvin päällä. Jo kolmannet pöksyt onnistuivat ilman sen isompia virheitä!

Mitä: Vauvan housut

Miten: Saumurilla

Mistä: Trikoosta (Kestovaippakaupalta) ja resorista (Eurokankaasta)

Vyyhdin ompelukoulu tumpeloille, osa 2: Trikoohousut

Tarvitset riittävästi (pestyä ja silitettyä) trikookangasta, riittävästi (pestyä ja silitettyä) resoria, saumurin, lankaa saumuriin, nuppineuloja, sakset ja suunnilleen sopivanmalliset suoralahkeiset trikoohousut, kaavapaperia/leivinpaperia ja kynän (tai valmiit kaavat).

Piirrä ja leikkaa kaavat: jos sinulla ei ole valmista kaavaa, voit piirtää ne itse valmiita trikoohousuja mallina käyttäen. Voit myös helposti muokata niitä: vaikkapa hoikalle lapselle voit ottaa malliksi kokoa tai paria pienemmät housut ja jatkaa lahkeita sopivan mittaisiksi. Housut ovat symmetriset, joten tarvitset vain yhden kappaleen: taita housut kaksinkerroin saumoja seuraten ja piirrä kaava sen mukaan. Ompelussa pääset helpommalla, jos jätät housujen ulkosyrjän suoraksi. Voit piirtää sentin saumavarat mukaan kaavaan (joka reunaan) tai lisätä ne kangasta leikattaessa.

Asettele trikookangas kaksinkerroin. Kohdista kuviot. Esimerkiksi raidallisessa ja pilkullisessa kankaassa saa olla aika tarkka – voit vaikka nuppineulojen avulla kiinnittää kankaanpuolikkaista raidat/pilkut kohdalleen.

Kiinnitä kaava kaksinkertaiseen kankaaseen. Jos et ole lisännyt saumavaroja kaavaan, voit piirtää ne tässä vaiheessa kankaaseen (jos haluat/tarvitset). Leikkaa kappale irti. Muista saumavarat!

Tee toinen lahje kuten ensimmäinen. Kohdista kuviot samoin kuin edellisessä kappaleessa, ellet sitten nimenomaan halua kuvioita eri korkeudelle vasemmassa ja oikeassa lahkeessa. Muista ne saumavarat!

Leikkaa resorista vyötärökaistale ja lahkeen resorit. Mittaa pituutta kaksinkertaisesti lopulliseen pituuteen ja leveyttä korkeintaan yhtä paljon kuin trikoo-osassa. Lisää sentti saumavaroja joka reunaan. Housujen käyttöikää voit lisätä tekemällä resorista niin pitkän, että sen voi aluksi taittaa kaksinkerroin ja myöhemmin avata pitkäksi. Siinä tapauksessa tarvitset resoria nelinkertaisen pituuden.

Taita lahkeet kaksinkerroin oikeat puolet vastakkain, kumpikin erikseen. Kiinnitä neulat kappaleen alaosaan lahkeen sisäsyrjään. Yläreuna haaroista ylöspäin jätetään neulaamatta. Ompele lahkeen sisäsyrjä saumurilla, kumpikin erikseen.

Taita resorit oikeat puolet vastakkain. Neulaa halutessasi. Ompele renkaaksi. Taita resorit kaksinkerroin nurjat puolet vastakkain.

Neulaa lahkeet yhteen vyötäröltä haaroihin ja takaisin vyötärölle oikeat puolet vastakkain. Ompele kappaleet yhteen, sekä etu- että takasauma yhtä menoa. Huolehdi, että ommeltava reuna ei ole rypyssä eikä ylimääräistä kangasta jää väliin.

Pujota vyötärökaistale housujen sisään siten, että niiden ommeltavat reunat ovat päällekkäin ja osoittavat samaan suuntaan. Huolehdi, että resori on trikookankaan oikealla puolella. Laita resorin sauma samaan kohtaan housujen takasauman kanssa. Kiinnitä resori trikoo-osaan nuppineuloilla siten, että tarvittaessa venytät resoria trikoon levyiseksi. Tarkista vielä, että trikoon oikea puoli on resoria vasten ja että saumat ovat kohdakkain. Ompele resori kiinni housujen vyötärölle. Venytä kankaita tarvittaessa niin, ettei niihin jää ryppyjä.

Pujota pienemmät resorit lahkeiden sisään (oikeat puolet vastakkain), neulaa kiinni kankaita tarpeen tullen venyttäen ja ompele resorit kiinni lahkeisiin, jälleen kankaita venyttäen.

Ihastele/vihastele valmiita housuja.


Mukavaa syyskuuta toivottelee
Vyyhti

P.S. Synttärikilpailu on vielä käynnissä.

Pientä ja pehmeää

Vanhoille opiskelukavereille syntyi äskettäin vauva. Tuleva äiti ihasteli meidän blogia ja tulin sitten kysyneeksi, että onhan vauvalla neulovia sukulaisia ja riittävästi villaista kevään pieniin pakkasiin. Siihen mennessä tulokkaalle oli tullut kahdet tossut. No, sehän ei riitä alkuunkaan, joten pakettia kasaamaan. Tässä ensin Neulistin neulomuksia:

Mitä: Norwegian Sweet Baby Cap / Gro

Miten: Sukkapuikot 2.5 mm ja 3.0 mm

Mistä: Handu Handdyed, 21 g

Ensimmäiseksi neuloin pienen myssyn. Myssyn suloinen muoto saadaan aikaan tekemällä kavennuksia ja lisäyksiä. Muokkasin ohjetta ihan pikkiriikkisen. Ohjeen mukaan kavennukset tehdään nostamalla ensin yksi silmukka, neulomalla kaksi takareunoistaan yhteen ja vetämällä nostettu silmukka yhteenneulottujen yli. Tuolla tavoin tekemällä keskimmäinen silmukka jää alimmaiseksi. Minä tein kavennukset näin: nosta 2 kuin neuloaksesi ne oikein yhteen, neulo 1 o, ja vedä nostetut silmukat sen yli. Tällä tavoin keskimmäinen silmukka jää päällimmäiseksi ja muodostaa kivat rannut pitkin pipoa.

Mitä: Junasukat / Kerttu Latvala

Miten: Sukkapuikot 2.5 mm

Mistä: Zelda's Dippins, 25 g

Seuraavana puikoille pääsivät junasukat. Kokeilin ohjetta ensimmäistä kertaa ja se tuntui oikein ihanalta. Vauvan sukkia on mukavaa neuloa, kun ne valmistuvat ihan silmänräpäyksessä. Toivottavasti nämä ovat maineensa mukaiset ja pysyvät hyvin jalassa.

Mitä: Korrigan / Solenn Couix-Loarer

Miten: Pyöröpuikko ja sukkapuikot 3.0 mm

Mistä: Cascade 220 Superwash + Madelinetosh dk,  117 + 4 g

En tykkää neuloa napinläpiä, lähinnä siksi, kun niistä ei koskaan saa siistin näköisiä. Siispä noudatin muuten takin ohjetta, mutta jätin tekemättä reunoihin resorit. Sen sijaan lopuksi tein takkiin i-cord -reunuksen, joka toimii samalla napinläpinä. Jos Tosh dk:ta olisi riittänyt vielä vähän pidemmälle, olisin jatkanut i-cordia myös takin alareunaan. Ohje oli mukava ja helppo. Valitsemani lanka vaan oli tähän ehkä turhan paksua ja hankaloitti palmikoiden tekemistä. Ihanaa, kun vauvanneuleissakin on ohjeita, jotka tehdään ylhäältä alas ja vältetään kaikenlaisten saumojen kurja ompeleminen lopuksi. Saumat tekevät vauvanneuleista usein aika tönkköjä.

Mitä: Villahousut / Drops Design

Miten: Pyöröpuikko ja sukkapuikot 3.0 mm ja 3.5 mm

Mistä: Cascade 220 Superwash + Vuorelman Veto, yhteensä  79 g

Viimeiseksi neuloin settiin mukaan vielä villapöksyt. Ohje on sama kuin aiemmin Nöttöselle tekemissäni housuissa. En yleensä saa mielestäni aikaan kovinkaan onnistuneita väriyhdistelmiä, mutta näihin housuihin olen todella tyytyväinen. Iso kiitos Pujoliivin blogiin, josta bongasin nämä "etukäteisraidat". Tekemällä aina yhden kerroksen korkuisen ennakkoraidan ennen varsinaista värinvaihtoa, saa hyvin sidottua värit yhteen. Kerrankin sain oikeasti käytettyä vanhoja ylimäärälankoja pois. Vauvanneuleet ovat siitä hyviä, että pienelläkin määrällä lankaa voi saada valmista. Ostin settiin uutena ainoastaan tuon beigen Cascade 220 Superwashin, ja senkin sain jo melkein kaiken kulumaan.

Myös Vyyhti auttoi kasaamaan vauvapakettia:

Mitä: Nallepeitto / Barbara Breiter
Miten: Pyöröpuikot 6 mm
Mistä: Austermann Royal, 171 g

Ostin keväällä langat vauvan unipussia varten, mutta siitä tuli jälleen yksi projekti, joka ei koskaan päässyt suunnitelmaa pidemmälle. Merino-nylon-kašmir-silkkisekoitelanka on ihanan pehmoista ja värikin kiva, mutta ei ollenkaan sellainen, joka sopisi vaatteeksi minulle tai oikein Nöttösellekään. Siitäpä siis peitto. Lankaa tosin tuli varattua sen verran reilusti, että siitä jäi vielä vähintään toiseen mokomaan.

Ohje oli kaikessa yksinkertaisuudessaan yllättävän kiva niin tekovaiheessa kuin valmiinakin. Pelkkää oikeaa ja nurjaa, joten valmista oli helppo saada, mutta kuviota tehdessä ei aika käynyt pitkäksi. Käänteisenä tehdyt kuviot ovat myös siitä mukavat, että peitto on aina "oikein päin". Peitosta tuli pingotuksen jälkeen hurjan paljon suurempi kuin olin ajatellut, mutta onneksi tähtäsin minikokoiseen, joten lopulta siitä taisi tulla aika normaali vauvanpeitto.

Tällainen paketti siis pistettiin matkaan ja se ehtikin perille lähes samaan aikaan kuin tuore pieni ihminen. Pitäähän vauvalla neuleita olla. :)

Kevätterveisin, 

Neulisti & Vyyhti

Villahousut on pop

Tai ainakin villahousut ovat pop, hip ja kovin muodissa, jos seuraa neuleblogeja ja -lehtiä. Niitä on viime aikoina putkahdellut esiin vaikka missä. Uusimassa Novita-lehdessäkin oli villahousujen ohje. Itse asiassa villaisten haaremihousujen ohje. Ja jotenkin omituisesti, vaikka pidän haaremihousuja jo itsessäänkin vallan omituisena ilmiönä, niin villaiset haaremihousut sen sijaan näyttivät hurjan hienoilta.

Löysin mahtavan muikeiden villapöksyjen ohjeen. Mallissa oli todella kauniit muotoilut ja ne näyttivät mallikuvissa istuvan täydellisesti ja korostavan vain parhaita puolia. Lopulta raaskin ostaa näihin lankaakin ja pääsin neulomaan. Housut valmistuivat hissukseen joululahjojen välissä, ja kunhan sain koon soviteltua kohdilleen, lopputuloksena ovat oivallisesti istuvat pöksyt. Villahousujen valmistuttua ja niitä hetken peilailtuani tajuntaan iski aavistuksen hirvittävä ajatus: Jos esittelen blogissa valmistuneita neuleita ja niiden kiinnostavia yksityiskohtia... ja neulon villahousut, joissa on minusta erityisen kauniit muotoilut... niin lopputulemanahan tässä joutuu ottamaan blogiin kuvia omasta takamuksestaan! Ja näin ihan siitä huolimatta, että vaikka pöksyt noin neuleena onnistuivat täydellisesti, ne eivät silti muovanneet alavartaloani ohjeen kuvien mallitytön mittoihin. Jaa, ehkä te lukijat ja minä yhdessä selviämme tästäkin shokista. Minusta nämä villahousut nimittäin näyttävät nätille ihan kaikenkokoisten takamusten peittona. Sovitaan, että tämä on minun osanottoni blogistaniassa villiintyneeseen alaston totuus -ilmiöön.

Mitä: Kalaloch / Andrea Rangel

Miten: Pyöröpuikot ja sukkapuikot 4.0 mm

Mistä: Vuorelman veto, 360 g

Ohje oli muutoin toimiva ja hyvin kirjoitettu, mutta koko meni pieleen. Päätin kerrankin totella ohjetta oikein tosissani. Alussa oli hyvin tarkat ohjeet siitä, mistä kohtaa kehoa otetaan mitat ja kuinka niistä lasketaan itselle tarvittava koko. Näillä laskuilla päädyin XXL-kokoon. (Ja kyllä, minulla oli samanpaksuista lankaa kuin ohjeessa.) Pidin tätä hiukan outona kokona itselleni, mutta ajattelin tosiaan kerrankin kuunnella ohjeen mitoitusta koon suhteen. Ja pieleenhän se meni. Parin päivän neulomisen ja purkamisen jälkeen päädyin L-kokoon, koska se kuullosti oikeammalta, ja sillä sain sitten juuri passelit villapöksyt. Se on usein jännä, miten oma tuntemus siitä, minkä kokoinen mahdan olla, on oikeammassa kuin ohjeessa tarkkaan määritellyt sentit.

Hieman jännitti sekin, osaanko tehdä toisen lahkeen samanlaisella käsialalla kuin ensimmäisen, kun niiden välissä oli valmistunut vaikka kuinka monta joululahjaa. Lopputulos näytti kuitenkin tosi hyvältä jo ennen pingotusta. Ihan ei kolme vyyhtiä Vuorelman Vetoa riittänyt. Yhtä kokoa pienempään olisi varmasti piisannut.

Hauskinta projektissa oli mieheni mutristunut naama, kun kerroin tekeväni villahousut. Kultani luuli, että aion käyttää niitä päällihousuina. Käytän talvisin farkkujen alla välikerroksena sukkahousuja ja nämä on ihanaa päästä töiden jälkeen vaihtamaan farkkujen tilalle. Lisäksi ovat melkoisen lämpimät, en pääse palelemaan. Tämän selvittyä mieskin on pitänyt pöksyjä loistoneuleena.

Neulisti

Mahdottoman malttamatonta

Tehtailin taas muutaman vauvanvaatteen Vyyhdin maha-asukkaalle. Ensin pakersin Raya Budrevichin suloisen Cascade-neuletakin. Olin nähnyt täällä aivan ihanan toteutuksen tuosta, mutta hillitsin haluni juosta lankakauppaan ja järkevänä käytin vanhoja jämälankoja. Näin pieneen projektiin, kun nekin riittävät.

Neuletakki söi Novitan Isoveli-lankaa 125 g. Puikot 4.5 mm.

Mitä: Cascade / Raya Budrevich
Miten: Puikot 4,5 mm
Mistä: Novita Isoveli, 125 g

Malli on muuten hyvin simppeli, mutta nappilistaa koristaa lehtirivistö. Näin kirjavalla langalla niitä on toki hieman hankalampi hahmottaa. Luotan kuitenkin lahjansaajan kaipaavan paljon lämmikettä talveksi, joten eiköhän tämäkin passaa.

Neuletakin lisäksi pistin juhannuksena puikoille villahousut. Ne hujahtivatkin vauhdilla, melkein jo loppui neulottava mökkireissulla. Myös näihin sain kätevästi käytettyä vanhoja ylimääräisiä lankoja. Mutta katsokaapa: Novitalla on ollut hullu langanvärjääjä vapaalla. Yläosan resorissa silmukkamäärä pysyy koko ajan samana, joten olettaisi värityksenkin kulkevan tasaisesti. Vaan tässä on ensin läikkiä, sitten vinoon kulkevia raitoja ja lopuksi värjäri on pistänyt täysin ranttaliksi. :D

Pöksyt söivät Novita Woolia ja Nalle Coloria yhteensä 70 g. Puikot 3.5 ja 4.5 mm.

Mitä: Villahousut / Drops
Miten: Puikot 3,5 mm ja 4,5 mm
Mistä: Novita Wool + Novita Nalle Color, 70 g

Minun oli tarkoitus yllättää Vyyhti näillä vauvanvaatteilla, kun hän palaa matkoilta. Minä mitään malta. Saat, Vyyhti, yllättyä blogia selatessa. :)

Malttamaton Neulisti