Neulojan laskuoppi

Varma tapa viedä neulojalta jalat alta, on tuoda tyrkylle herkkulankoja maailmalta. Heinäkuussa järjestettiin Suomen ensimmäiset neulefestarit Jyväskylässä lankakauppa TitiTyyn toimesta ja paikalla oli lankakauppiata myös kotomaata kauempaa. Ja mopohan se lähti käsistä ihan täysin.

Mitä: Danzig / Justyna Lorkowska

Miten: Pyöröpuikko 3.75 mm

Mistä: La Bien Aimée Merino Single + SnailYarn Merino Twist Sock, 200 + 69 g

Olin lähdössä heti festareiden jälkeen matkoille ja piti ostaa langat reissuneuleeseen. Olin jo pidempään suunnitellut Danzig-huivin neulomista, mutta omassa stashissa ei ollut sopivia lankoja tarjolla. Joo, luulisihan sitä, että 30 kg lankaa sisältäisi muutaman vyyhdin kaikkiin tarkoituksiin, mutta ei. Onneksi festarikojuista löytyi tarvittavat langat.

Nappasin mukaani kaksi vyyhtiä La Bien Aiméen huikaisevan syvän sävyistä smaragdinvihreää yksisäikeistä merinolankaa ja yhden vyyhdin Etanalankaa, jossa oli sopivasti värivaihteluja huivin raidoitukseen. Jehna, mitä herkkulankoja. Tykkäsin.

Huivi oli juuri kaipaamaani aivotonta neulontaa: loputtomasti ainaoikeaa, jota piristettiin raidoilla. Hauska muoto saatiin aikaan tekemällä lisäyksiä reunoissa ja kavennuksia huivin keskellä. Jännittävin vaihe oli raitojen neulominen. Niihin kun tehtiin pieniä läikkiä neulomalla minimittaisia lyhennettyjä kerroksia. Tässä kohtaa täytyy olla kiitollinen siitä, että kesän Tour de Sock -kilpailun kolmosetapilla opeteltiin neulomaan vasenkätisesti. Kannattaa nähdä hiukan vaivaa tekniikan opetellakseen, koska en voi kyllin hehkuttaa, miten paljon nopeampaa se teki tämän huivin neulomisesta. Olisi ollut tuskaa käännellä työtä vähän väliä ympäri vain neljän silmukan tähden. Kyllä molempikätinen neulonta on poikaa. Suosittelen.

Jos neulominen sujuikin mallikkaasti, onnistuin jälleen kerran sössimään laskelmani tyystin. Ilmaisena vinkkinä muille kerrottakoon, että 366 m + 366 m ei ole 800 m. Nokkelimmat pokkelimmat tämän saattoivatkin tietää ihan kertomattakin. Minä en kuulunut niihin onnekkaisiin. Selailin Ravelrysta muiden langanmenekkejä tälle huiville ja suurin osa oli kuluttanut vain kuutisensataa metriä pääväriä. Nohevana likkana päätin tehdä ylimääräisiä toistoja ennen lopun kavennuksia, jotta saisin hyödynnettyä kaiken langan ja saisin huivista suuremman. Paitsi, että yksisäikeisessä merinossa ei ole niin paljoa metrejä... Niinpä pääväri tietty lopulta lopsahti kesken. Onneksi hätäratkaisuna jatkettu raitaväri ei näytä lopputulemassa kovinkaan pahalle.

Neuloin huivia pari viikkoa raivoisaa tahtia ja sain kuin sainkin sen valmiiksi viime hetkellä, jotta se ehdittiin vielä kuvata reissun päällä. Jouluaattona sen löysi paketistaan äiti.

Neulisti

Salapipo

Meikäneuloja oli varsinainen salainen neuloja-agentti. Mies oli reissussa ja neuloin sille salassa salapipon salaiseksi joululahjaksi. Kovin hämäräperäistä. Näin jännittävää meitin elämä on.

Mitä: Miespipo II / Oma ohje

Miten: Pyöröpuikko 3.0 mm ja 3.5 mm

Mistä: Brooklyn Tweed Loft, 42 g

Meitin mussukka on semmoinen toivoton piponhukkaajamies. Siitä ei pääse yli eikä ympäri, mutta toisesta on tykättävä justiinsa sellaisena kuin se on. Niinpä neuloin jälleen kerran uuden myssyn.

Ostin itselleni matkamuistoksi hirmuisen kasan lankaa joskus vuonna miekka ja nakki. Ostoksiin kuului mm. Brooklyn Tweedin loftia kahdessa värissä, kun sitä ei vielä siihen aikaan kotomaasta saanut.

Hillosin lankoja pitkään, mutta sisuunnuin lopulta kokeilemaan, kun himoneulojien tukiryhmä jutusteli siitä, miten helposti tämä lanka napsahtaa poikki. Niin, että masokistineuloja täällä taas kerran päivää. Heti piti laittaa puikoille. Lanka katkesi kerran pipoa neuloessa. Ei ihan niin paha kuin pelkäsin. Langanpäätä päätellessä kieritin siihen lisää kierrettä, jotta se kesti pienen kiristämisen.

En jaksanut kolmatta kertaa neuloa miehelle samaa pipoa, joten kehittelin mallin omasta päästä. Tein tuplapaksun reunuksen, jonka alapuoli on hauskasti eri värinen. Ja varsinaiseen pipo-osaan tein pienen pätkän mallineuletta. Muuten myssy on sileä.

Tämä näyttää meitin päässä jättimyssyltä, mutta miehellä on isompi polla.

Jaa niin, ohje löytyy alta. Hyvää joulua!

Neulisti

Miespipo II

Lanka: Brooklyn Tweed Loft, 1 vyyhti kahta eri väriä

Puikot: 3.0 mm ja 3.5 mm

Tiheys: 23 s x 40 krs = 10 x 10 cm sileää neuletta

Muuta: 2 silmukkamerkkiä

Lyhenteet:

knk = kahden noston kavennus. Nosta 1 s kuin neuloaksesi oikein, nosta 1 s kuin neuloaksesi oikein, siirrä silmukat takaisin vasemmalle puikolle ja neulo ne takareunoistaan oikein yhteen.

3nk = kolmen noston kavennus. Samoin, kuin knk, mutta nosta 3 s ja neulo 3 o yht takareunoistaan.

Aloita tästä:

Luo väliaikaisella aloituksella 110 s. Yhdistä suljetuksi neuleeksi. Neulo suuremmilla puikoilla kontrastivärillä 25 krs oikein. Neulo 1 krs nurin ja katkaise lanka. Vaihda työhön toinen väri.

Seuraava krs: 40 o, aseta merkki, 1 o takareunasta, 21 o, 1 o takareunasta, aseta merkki, neulo oikein kerroksen loppuun.

Neulo 24 krs siten, että neulot muuten oikein, mutta silmukkamerkkien vieressä neulot yhden silmukan oikein takareunastaan.

Käännä seuraavaksi helma. Pura väliaikainen aloitus ja poimi siitä silmukat toiselle puikolle. Käännä helma siten, että nurja puoli jää käänteen sisään ja kontrastivärin silmukat ovat puikoilla pipon sisäpuolella, kun päävärin silmukat ovat puikoilla pipon ulkopuolella. Neulo 1 krs siten, että neulot aina yhden päävärin silmukan ja yhden kontrastivärin silmukan oikein yhteen.

Ota työhön pienemmät puikot ja aloita mallineule silmukkamerkkien välissä.

Seuraava krs: neulo oikein merkkiin asti, 1 o takareunasta, neulo kaavion mukaan 21 s, 1 o takareunasta, neulo oikein kerroksen loppuun.

Neulo näin, kunnes pipon pituus alareunasta on 19 cm. Aloita sitten kavennukset.

Kavennuskrs 1: (4 o, 2 o yht) x 6, 4 o, siirrä merkki, knk, neulo kaavion pintaneuletta, kunnes jäljellä on 2 s ennen merkkiä, 2 o yht, siirrä merkki, (4 o, 2 o yht) x 7, 3 o, 2 o yht.

Neulo yksi välikerros.

Kavennuskrs 2: (4 o, 2 o yht) x 5, 2 o, siirrä merkki, knk, neulo kaavion pintaneuletta, kunnes jäljellä on 2 s ennen merkkiä, 2 o yht, siirrä merkki, (4 o, 2 o yht) x 6, 3 o.

Neulo 1 välikerros.

Kavennuskrs 3: (3 o, 2 o yht) x 5, 2 o, siirrä merkki, knk, neulo kaavion pintaneuletta, kunnes jäljellä on 2 s ennen merkkiä, 2 o yht, siirrä merkki, (3 o, 2 o yht) x 6, 3 o.

Neulo 1 välikerros.

Kavennuskrs 4: (2 o, 2 o yht) x 5, 2 o, siirrä merkki, 3nk, neulo kaavion pintaneuletta, kunnes jäljellä on 3 s ennen merkkiä, 3 o yht, siirrä merkki, (2 o, 2 o yht) x 6, 3 o.

Kavennuskrs 5: neulo oikein merkkiin, siirrä merkki, knk, neulo kaavion pintaneuletta, kunnes jäljellä on 2 s ennen merkkiä, 2 o yht, siirrä merkki, neulo oikein kerroksen loppuun.

Toista kavennuskrs 5 vielä kerran.

Kavennuskrs 6: (2 o, 2 o yht) x 4, 1 o, siirrä merkki, knk, neulo kaavion pintaneuletta, kunnes jäljellä on 2 s ennen merkkiä, 2 o yht, siirrä merkki, (2 o, 2 o yht) x 5, 1 o.

Kavennuskrs 7: 2 o yht x 6, 1 o, siirrä merkki, knk, neulo kaavion pintaneuletta, kunnes jäljellä on 2 s ennen merkkiä, 2 o yht, siirrä merkki, 2 o yht x 8.

Kavennuskrs 8: 2 o yht x 10.

Katkaise lanka, pujota langanpää jäljellä olevien silmukoiden läpi, kiristä ja päättele.

VALMIS!

Villikissoja

Mihin puoli joulukuuta on kadonnut? Täällä on hiljaisuuden vallitessa kilkuteltu puikoilla salaneuleita pukinkonttiin. Jotain sentään saattaa esitellä jo ennen aattoa. Himoneulojien tukiryhmällä olis nääs jälleen kerran pikkujoulut, joihin arvottiin parit hyvissä ajoin ja sitten ihan viime tipassa neulottiin omalle parille sukat - perinteitä kunnioittaen.

Mitä: Navajokerrattu, 223 m / 53 g ja 318 m / 59 g
Miten: Martin malliin
Mistä: Yarngrimoire SW BFL/nylon, 115 g

Aloitetaanpa ihan alusta. Heti, kun pikkujouluparit oli arvottu, tiesin tahtovani kehrätä sukkalangan itse. Minulla oli varastossa juuri sopivan väristä kuitua nylonvahvikkeella. Reippaana aloitin kehräämisen hyvissä ajoin. Jaoin villan kahtia, jotta voisin kehrätä suoraan kaksi vyyhtiä ja neuloa niiltä sukat yhtä aikaa. Kaikki sujuikin mallikkaasti ensimmäisen säikeen valmistumiseen asti. Ja sitten viimetippailijoiden heimolle lajityypillisesti jätin lopun kehruun myöhemmäksi. Joulukuun alussa havahduin siihen, ettei aikaa kehräämiselle saati neulomiselle ollut enää montaakaan päivää. Lanka valmistui lopulta ajoissa, mutta yllättäen säikeistä, joiden kehräämisen välissä vierähti kuukausi jos toinenkin, ei sitten tullut yhtään saman paksuisia. Toinen vyyhti oli suunnilleen fingering-vahvuista ja toinen lähenteli enemmänkin pitsilankaa.

Mitä: Kotitiikerit / Jenni Österman
Miten: Sukkapuikot 3.0 mm ja pyöröpuikko 2.25 mm
Mistä: Käsinkehrätty, 67 g

Neulesivistyksessäni on pitkään ollut Kotitiikereiden mentävä aukko. Olen ihastellut mallia vuosia, mutta vasta nyt sain sen puikoille. Tämä oli täydellinen pari käsinkehrätylle langalle, koska Kotitiikereissä lanka saa olla pääosassa.

Sukissa neulotaan ensin varren käänne tasona, johon tehdään lopuksi napinlävet. Sen jälkeen poimitaan käänteestä silmukat ja neulotaan perussukat. Onneksi simppeli malli oli nopea toteuttaa, kun lanka vihdoin valmistui. Sukat valmistuivat kahta päivää ennen pikkujouluja. Aikaahan jäi suorastaan ruhtinaallisesti.

Koska kehruu ei varsinaisesti mennyt ihan suunnitelman mukaan, jouduin säätämäään alkuperäistä suunnitelmaa. Neuloin kummankin sukan käänteen ja varren ohuemmasta kerästä ja loput sukista neuloin yhtä aikaa paksumman kerän kummastakin päästä. Erityisesti kantapään kohdalla on syytä käyttää riittävän paksua lankaa, jottei se kulu heti puhki.

Käänteen ansiosta sukissa on kaksinkertainen, lämpöinen varsi ja suloiset napit kruunaavat kokonaisuuden. Tarvitsen ehdottomasti myös omat käsinkehrätyt Kotitiikerit.

Neulisti

Rakennuspalikoita

Omat työajat ja kahden aikuisen talous ovat olleet sen verran joustava systeemi, etten ole vielä koskaan osannut samaistua siihen, ettei toisilla ole aikaa neuloa. En epäile yhtään, etteikö ihmisillä olisi ihan liian kiire. En vain ole osannut samaistua. Tällä hetkellä taas en lähinnä osaa samaistua ihmisiin, jotka ehtivät syömään ja nukkumaan töiden välissä. Mutta sainpa lopulta kuitenkin jotain valmiiksi asti.

Mitä: Building blocks / Stephen West

Miten: Pyöröpuikko 3.75 mm

Mistä: Yarngrimoire Dandy Sock + lanitium ex machina Merino Single + Madelinetosh Sock + DyeForWool Merino/Silk, 70 + 92 + 50 + 75 g

Juuri valmistunut huivi on Stephen Westin tämän syksyn mysteerihuivi. Huiviohje siis ostetaan täysin sokkona ja ohjeita saa palan kerrallaan, yhteensä neljässä osassa. Nautin suuresti mysteerineulonnasta, kun ei yhtään tiedä etukäteen, mitä on tulossa - toki sillä edellytyksellä, että luotan suunnittelijaan. Kolistelee sopivasti laatikon reunoja ja opettaa luopumaan kaiken kontrolloinnista.

Tämän syksyn mysteerihuivi koostui nimensä mukaisesti palkeista, joissa kokeiltiin erilaisia pintaneuleita neljällä värillä. Huivissa on muun muassa ainaoikeinraitoja ja kaksiväristä briossia. Tein ohjeen suurimman version ja melkoisen valtava huivista tulikin. Sen reunat aaltoilevat hauskan kulmikkaasti huivissa vaihtelevien neliöiden ja suunnikkaiden ansiosta. Reunoissa joka puolella on i-cordia.

Viime syksyn mysteeri oli niin villi tapaus, ettei koskaan voinut tietää, mitä seuraavaksi käsketään neulomaan - saati, mihin suuntaan. Tämänkertainen huivi oli huomattavasti ennalta-arvattavampi ja sai siitä monilta kritiikkiä. Minusta tästä tuli kuitenkin tosi hieno ja tyylikäs huivi. Ja semmoinen, jossa on juuri sopivasti särmää. Sen neulominen ei ehkä ollut niin kovin jännittävää, mutta mukavaa yhtä kaikki.

Hauskinta oli arpoa täydellistä väriyhdistelmää huiviin, josta ei etukäteen tiennyt mitään. Päädyin kolmeen eri harmaaseen ja väripilkuksi otin Yarngrimoiren Liisa Ihmemaassa -klubista tulleen Absolem-toukan mukaan nimetyn, turkoosin vyyhdin. Värit eivät ole yhtään minua, mutta jehna, miten hieno huivi niistä tuli.

Omien värien leikkiä seuratessa tuli kovasti myös selattua instagramista muiden kuvia huivin edistymisestä. Kaikkien huiveista tuli niin eri näköisiä värien ansiosta. Jos neulon tämän joskus uudestaan, teen sen ehdottomasti pastellisena vaahtokarkkikombona.

Suosittelen muuten merkkaamaan itselleen ylös, mikä väri on A, B, C ja D. Onnistuin itse mokaamaan, kun muistin värien olevan toisessa järjestyksessä. Onneksi se ei tällaisessa huivissa näy mihinkään.

Neulisti

Pitsilapasten ohje

Nyt niitä pääsee neulomaan itse kukin. Terälehtiä hangella -lapasten ohje löytyy Ravelrysta täältä.

Neulomaan siitä!

Neulisti

Terälehtiä hangella

Joko muistin kertoa maailman huonoimmasta ideasta olla langanostolakossa huhtikuun alkuun asti? Todella. Huono. Idea. Onneksi on ystäviä, jotka tuovat matkoiltaan tuliaisiksi lankaa. Ei tarvi täällä 30 lankakilon keskellä olla ilman. Köh...

Mitä: Rose petals on snow / Oma ohje

Miten: Pyöröpuikot 2.25 ja 2.5 mm

Mistä: Tukuwool Fingering + Hélène Magnusson Love Story, 40 + 12 g

Sain Islannintuliaisina maailman suloisimman pienen lankakerän. Siinä oli marjapuuron väristä islantilaista villaa pitsivahvuisena 25 g. Pikkuruisesta kerästä ei kovin isoon työhön riittäisi, mutta heti iski inspiraatio uudesta ohjeesta.

Silmissä vilisi visio lapasista, joiden päälle neuloisin tuliaislangasta pitsisen päällisen. Eikä siinä sitten kovin kauaa malttanut odottaa lapasmallin suunnittelemista.

Neuloin ensin pienemmillä puikoilla aluslapaset. Sitten otin yhtä kokoa suuremmat puikot ja toivoin hartaasti saavani suunnilleen saman tiheyden. Onneksi se onnistui. Poimin resorin yläreunasta silmukat ja neuloin pitsilapaset aluslapasten päälle.

Kämmenpuolelta päällimmäiset lapaset on neulottu samalla ohjeella aluslapasten kanssa ja kämmenselkään neuloin pitsisiä lehtiä.

Tällä kertaa ei pääse sanomaan, että yksinkertainen on kaunista, mutta ehdottoman kauniit näistä tuli.  Hiukan romanttisempaan makuun ovat toki.

Lapasohje on parhaillaan testineulonnassa ja pääsen toivottavasti julkaisemaan sen muutaman viikon päästä.

Neulisti

Korkea aikakin

Sain alkusyksystä Puikkomaisterin lapaskirjan arvosteltavaksi. Kiitos siitä! Halusin ennen arvostelua neuloa kirjasta ainakin yhden mallin, mikä tietysti kaikkien väitöskiireiden keskellä venähti. Mutta nyt on valmista. Alla juttua Jaana-kämmekkäistä, koko kirjan arvostelun voi lukea täältä.

Mitä: Jaana / Tiina Kaarela

Miten: Pyöröpuikko 2.25 mm

Mistä: Jämälangoista, 52 g

Koska jämälankoja on aina kiva tuhlata, valikoin kirjasta kaikkein monivärisimmän mallin, afrikkalaisvaikutteiset Jaana-kämmekkäät. Ja kuten jämäprojekteissa aina käy, jämät eivät kuluneet loppuun tälläkään kertaa. Onneksi on aina puff-peitto, johon upottaa viimeiset metrit.

Vaikka yleensä olen epävärien kannalla aina ja kaikessa, kirjan iloisen väriset mallikämmekkäät houkuttelivat valitsemaan vaihteeksi räikeämpiä värejä. Tietysti onnistuin hyvästä yrityksestä huolimatta valikoimaan varteen toisistaan erottumattomia värejä. Ette ehkä usko, mutta näissä ihan oikeasti on seitsemää eri väriä.

Kämmekkäät lähtivät jouhevasti liikkeelle, mutta kolmen värin kirjoneule oli ajaa neulojan lakkoon. Ehkä ensi kerralla muistan, että en kertakaikkiaan pidä siitä. Kaksivärinen kirjoneule kulkee sujuvasti ja on mukavaa, mutta kolmannelle langalle ei enää löydy luontevaa paikkaa sormien välistä ja joku väri on aina muita löysemmällä. Pitäisi ehkä kokeilla langanohjainta. Onneksi kolmen värin kerroksia ei ollut toivottoman montaa.

Vaikka kämmekkäät itsessään olivat kiva neuleprojekti, ohjeessa on virheitä, joita ei erratassa mainita. Kovin ikävää on esimerkiksi se, kun kaavion päätteeksi käsketään päätellä silmukat ja jättää pitkä langanpää, jolla tikkailla musta reunus paikoilleen. Paitsi, että koskaan ei käsketty saatikka neuvottu neulomaan mitään mustaa reunusta. Kuvasta sen kyllä näkee, mutta se ei varmaan auta kuin kokeineita neulojia. Kuvassa reunus näyttää sileältä neuleelta, jonka on annettu rullata makkaralle. Itse tein tähän i-cord-päättelyn.

Ohjeen mukaan lopuksi poimitaan silmukoita aloitusreunasta ja neulotaan niihin i-cord-päättely. Tein ensimmäisen kämmekkään ohjeen mukaan, mutta toisen kohdalla aloitin suoraan i-cordilla, jonka reunasta poimin sitten silmukat suljettuna neuleena neulomista varten. Jälkimmäisen kämmekkään reunasta tuli siistimpi ja joustavampi, eikä lopuksi tarvinut poimia mitään silmukoita.

Kaiken kaikkiaan kämmekkäistä tuli somat ja iloiset. Mutta jos minua joku neuleohjeissa ärsyttää niin se, jos ohjetta seuraamalla ei saa aikaan kuvan mukaista neuletta. Tässä erot olivat hyvn pieniä, mutta minua tällainen aina hankaa vastakarvaan. Kirjan kuvien mallikämmekkäissä on erilainen peukalo ja kämmekkäiden yläreuna kuin, mitä kaaviota seuraamalla saa aikaan. Mutta nää on näitä.

Neulisti