Tunnustan, ennustan ja pahempaa on luvassa *

No, ei oikeastaan kovin pahaa eikä niitä ennustuksiakaan ole niin kovasti tulossa. Tunnustus kuitenkin, mutta sitä ennen esittelyssä on pikkuinen neuletakki, jonka toistaiseksi rajallisella kokemuksellani olettaisin mahtuvan noin vuoden ikäiselle.

 

Mitä: Vauvan neuletakki / Carole Bareny

Miten: Pyöröpuikot + sukkapuikot

Mistä: Patons Washed Haze, 135 g + napit 6 kpl

Langaksi valitsin Patonsin "ankanmunan" sävyistä Washed Haze -puuvilla-akryylisekoitetta, jota kului noin 135 grammaa. Yleensä ennemminkin välttelen keinomateriaaleja (ainakin muualla kuin sukissa), mutta tässä tapauksessa konepestävyys vei voiton ja lanka on kuitenkin mukavan pehmoista. Varastoista löytyi Karnaluksista hamstraamiani nappeja, jotka sopivat sävyltään täydellisesti.

 

Ohje oli muuten kiva, mutta mielestäni etenkään lastenvaatteissa ei pitäisi käskeä epämääräisesti tekemään "halutun mittaiset hihat". Mistäs minulla pitäisi olla tietoa siitä, kun ei ole (vielä) lasta jolle sovittaa? Antaisi nyt edes jotain osviittaa, voihan siitä sitten soveltaa jos kokee tarpeelliseksi. Täytyy nyt vain toivoa, että osuin arvioissani edes suunnilleen oikeaan. Parasta ohjeessa oli nostetuilla ja nurjilla silmukoilla tehty hauskat raidat, joita innostuksissani tein helmaan (ja sitä myöten myös hihansuihin) vahingossa jopa liian monet. Vieläpä vaikka neuvottiin, että pojan takkiin koristukset voisi jättää kokonaan pois. No, mehän emme tiedä kumpi tulee, mutta kyllä tätä saa ihan yhtä lailla poika kuin tyttökin käyttää, vaikka olisikin jonkun makuun liian koristeellinen.

Terkuin

Vyyhti

Ja sitten siihen tunnustukseen. Saimme kokopäiväneuloja-blogin amukilta ihastuttavan tunnustuksen. Kiitos kauniista sanoistasi!

Tunnustuksen "säännöt" ovat seuraavanlaiset:

1.Kiitä tunnustuksen antajaa

2. Jaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle

3. Ilmoita näille kahdeksalle tunnustuksesta.

4. Kerro kahdeksan satunnaista asiaa itsestäsi

Aiemmassa tunnustuksessa kerroimme meitä yhdistäviä satunnaisia faktoja. Tässä vaihteen vuoksi siis kahdeksan asiaa, jotka meitä erottavat.

• Vyyhdin mielestä ihanteellisin sää ulkoiluun ei (järkyttävää kyllä) ole sade. Neulisti sen sijaan sateen havaitessaan siirtyy saman tien ulos tepsuttelemaan.
• Vyyhti on innokas kokeilemaan uusia ruokia, kun Neulisti lähinnä tökkii niitä pitkällä tikulla.
• Vyyhti on ollut pienestä pitäen innokas lukija, kun taas Neulisti mm. käytti kahdesti samaa kirjaa kirjaesitelmässä kun opettaja vaihtui välissä. Googlettamalla saa myös ihan hyviä kirja-arvosteluja, kuudessa veljeksessä on riittämiin lukemista. (Myöhemmin Neulistikin on kyllä oppinut nauttimaan kaunokirjallisuudesta.)
• Neulisti tykkää tehdä nopeita päätöksiä, kun Vyyhti jää jahkaamaan... ja jahkaamaan... ja jahkaamaan...
• Neulisti tykkää autoilusta, kun taas Vyyhti istuu rattiin vain kun se on välttämätöntä.
• Neulisti nauttii synkistä kauhuelokuvista, kun taas Vyyhti-ressu näkee viikkoja painajaisia jos joskus erehtyy samaan tilaan kyseisen materiaalin kanssa.
• Vyyhti pitää enemmän Janssonien muumeista, Neulisti japanilaisista.
• Klassinen musiikki ei uppoa Neulistiin yhtään, kun taas Vyyhti on harrastanut sitä lapsesta saakka.

Ja sitten niitä blogeja, joille jaamme tunnustuksen eteenpäin:

Eilen tein on ihana blogi täynnä käsitöitä laidasta laitaan. Siis kaikkea ihanaa käsin tehtyä, ei pelkästään neuleita ja virkkuita. Parasta kaikessa on se, että blogi on pullollaan ohjeita näihin kaikkiin ihanuuksiin.

Hanna menee lankaan -blogin pitäjä tekee paljon erityisesti kauniita villasukkia, mutta ei pelkää tarttua kunnianhimoisiinkaan neuleprojekteihin (kurkkaapa hullunrohkeaa kissahuivia). Toisinaan blogissa vilahtelee myös ompeluprojekteja, erityisesti hauskoja laukkuja ja pussukoita. Hanna suunnittelee omia neuleohjeita, joita jakaa meidän muiden iloksi, ja on myös mukana tekemässä Ulla-neulelehteä.

Harmaata arkea on meille suhteellisen uusi tuttavuus, mutta sitäkin ihanampi. Blogista löytyy paljon erilaisia neuleita ja virkkuita, eikä pelkästään vaatteiden vaan myös sisustuksen muodossa. Lisäksi blogi on täynnä upeita kuvia, joita jää ilokseen selailemaan vaikka koko illaksi.

Napit puuttuu on jo pitkään pyörinyt suosikkiblogien joukossa. Tiinan puikoilta putoilee toinen toistaan upeampi neuleita. Ja kukapa voisi vastustaa Herra Kippuraisen charmia?!

Outo lintu linnassa on lankakaupassa työskentelevän Raikun blogi. Paitsi että Raiku taikoo ihania neuleita, jää lukijalle aina hymy huulille. Teksti on niin eläväistä ja nokkelaa, että saa hyvälle tuulelle silloinkin, kun kirjoittajalla on ollut huono päivä (mitä emme tietenkään toivo!).

Piipadoo-blogia pitää kaksi ystävystä, joilta löytyy hauskoja ideoita sisustukseen, asustukseen ja askarteluun. Näiltä naisilta syntyy kaunista jälkeä niin langasta, kankaista, maalista kuin teipistäkin, usein kierrätysmateriaaleja käyttäen.

SikSakSiS on kahden siskoksen blogi ja monet projektit toteutetaankin enemmän tai vähemmän yhteistyössä. Näiltä äideiltä löytyy paljon kivoja ideoita lasten leluihin ja vaatteisiin mutta myös kodin sisustukseen. Blogissa ilahduttaa erityisesti kierrätystavaroiden monipuolinen käyttö ja ohjeitakin jaetaan lukijan iloksi leluista kantoreppuun.

Taigalla-blogin Zelda on oikea velho väripatojen äärellä. Upeiden värjäysten lisäksi blogissa hurmaavat hyväntuulisuus, Zeldan rakkaat eläinystävät ja kauniit villasukat.

* Jos joku ei vaikka tiedä, tämä on ensimmäiseltä Putous-kaudelta.

Tossuttaa

Ensin olin reipas ja neuloin vanhoista jämistä yhdet tossut. Kuvista ei näe, mutta pieleenhän ne meni. Tein niitä nimittäin kahdesta langasta, joista se paksumpi otti ja loppui kesken. Seurauksena on yksi hyvä tossu ja toinen mini. Onneksi Vyyhdillä on pienet jalat. Olin laiska ja ojensin päättelemättömät tossut Vyyhdille sanoen: "Päättele jos jaksat." Ja Vyyhtihän jaksoi.

Mitä: Tossut / Nola Miller
Miten: Neulonta
Mistä: Jämälankoja, 40 g

Sitten olin luksuksen perään ja tein itselleni tossut Zeldan iki-ihanasta Topaasista. Tuli ihan unelman pehmeät, kun langassa on merinoa ja cashmereä. Malli oli hauska: ensin neulotaan päällinen ja sitten virkataan se kiinni huopapohjalliseen. Tai oikeastaan ohjeessa käskettiin ensin virkata kaunis reunus huopapohjalliseen ja sitten ommella sukka siihen kiinni. Itse katsoin siinä kohtaa koukkua kädessäni ja ihmettelin, miksi se pitäisi vaihtaa neulaan. Niinpä virkkasin omani. Haastavin osuus ohjeessa oli ehdottomasti pohjallisten löytäminen. Meitin omat tuli lopulta vastaan Wienissä! :D

Sukat söivät Zeldan Topaasia 50 g.

Mitä: Aran Room Shoes / Pierrot (Gosyo Co. Ltd)
Miten: Sukkapuikot 4 mm
Mistä: Zeldan Topaasi, 50 g

Puikkoina 4.0 mm sukkikset.

Ja on muuten ihanan lämpimät. Varmaan siitä huopapohjasta johtuen. :)

Neulisti

Sitä sun tätä

Tässä on taas vierähtänyt hetki puuhaten vähän sitä sun tätä pienempää juttua. Miehen kanssa painettiin kaksi uutta bodya, jotka olivat jääneet tyhjiksi vauvakutsujen jäljiltä. Design on tulevan isän.

 

 Ensimmäisestä löytyy miehen kädenjälki...

...ja toisesta pikkuisen tekonimi. Tämä edustaa hieman hempeämpää tyyliä edelliseen verrattuna.

Samalla painoin myös kolme maatuskaa erään perus-t-paitani helmaan.

Mitä: Vauvan pipo / oma ohje
Miten: Lyhyet sukkapuikot
Mistä: Drops Paris, 25 g

Neuloin myös vihreän pikapipon tuttavien vauvalle. Oman pään mukaan kun kiireessä tein, niin siitähän tuli sitten tietysti aivan liian pieni. Onneksi isosiskon uudelta nukelta puuttui syys- ja talvivaatteita, joten pipo pääsi kuitenkin hyvään käyttöön. Lankana on Dropsin puuvillainen Paris, jota kului 25 grammaa. Lievästi hiippahuippuisesta piposta ei valitettavasti saanut oikein hyvää kuvaa, mutta säästöpossu yrittää tässä parhaansa mukaan toimittaa mallin virkaa. Pipo on aloitettu ylhäältä kolmella puikolla, levennykset on tehty langankiertoina ennen puikkojen viimeistä silmukkaa ja alareunassa on ainaoikeaa.

Vyyhti

Iltatähti

Voittajafiilis! Koko kesäloma siinä vierähti, mutta katsokaapas tätä!

Huivi söi Drops Lace -lankaa 120 g.

Mitä: Evenstar / Susan Pandorf
Miten: Pitsipyöröt 3 mm
Mistä: Drops Lace, 120 g

Puikkoina Addin 3.0 mm pitsipyöröt.

Päätin ruveta urakalla pitsihuivien pariin ja neuloin itselleni Evenstar-huivin. En laittanut huiviini ohjeen mukaisia helmiä ja se sisältää muutenkin enemmän kuin kaksi virhettä. Hällä väliä, se on täydellinen!

Mieskin ihmetteli, miten voi olla, että pätkästä narua voi taiteilla jotain tällaista. Olen onnellinen neuloja. :)

Hirvitti alkaa pingottaa kuukauden työn tulosta. Entäs jos lanka katkeaa? Halkaisija kasvoi pingottaessa 92 cm:stä 125 cm:iin.

Neulisti

Sukka ja plokki

Puikoiltani putosivat harvinaisen paljon tunteita herättäneet sukat. Ne ovat ihastuttaneet minua ja vihastuttaneetkin oikein olan takaa. Tämän blogitekstinkin päädyin nyt kirjoittamaan uusiksi jo toista kertaa.

Sukat söivät Zeldan salmiakkisuklaata 56 g.

Otin matkalle lankaa ja ihanat, lyhyet ruusupuiset sukkapuikot Stripe Teaset mielessäni. Lentokentällä läksin selaamaan ohjetta läpi ja sehän tyssäsi sitten siihen. Niihin sukkiin olisikin pitänyt olla pyöröpuikot 100 cm:n kaapelilla. Sukkapuikot pituudella 15 cm eivät ihan riittäneet. Onneksi hätä ei ollut tämän näköinen, vaan nappasin seuraavan ohjeen ja aloitin karusellit.

Puikkoina ruusupuiset 15 cm sukkapuikot koossa 3.0 mm.

Mitä: Carousel / Louise Robert
Miten: Ruusupuiset lyhyet sukkapuikot 3 mm
Mistä: Zeldan Salmiakkisuklaa, 56 g

Sukissa on todella hauska idea. Ne kootaan samaan tapaan kuin kiedottaisi sideharsoa jalan ympärille ja sitten lopuksi tehdään varpaat ja kantapää. Sukissa neulotaan kapea, pitkä pätkä, joka kierretään spiraalina jalan ympärille. Joka toisen kerroksen lopussa poimitaan ja neulotaan silmukka spiraalin ylemmästä kierroksesta ja tehdään sen kanssa ylivetokavennus. Näin sukkaan neulotaan koko ajan "kiinnikeitä", eikä sitä tarvitse lopuksi ommella kasaan.

Huomatkaa myös tämän kesän muotiväri: maidonvalkea.

Muutaman pikkuongelman ohjeen kanssa selätettyäni kieputtelin sukat menemään. Ihastelin kovasti, minkä näköiset ne olisivatkaan sitten valmiina. Iloisin mielin kirjoittelin myös sen ensimmäisen version tästä tekstistä, jossa totesin löytäneeni muutaman pienen virheen ohjeesta, mutta ettei tarkoitus suinkaan ollut nurista.

Sitten aloitin kantapäät... Pian yliviivasin aiemman blogitekstin ja kirjoitin perään: "Aion nurista. Ärsyttää!" Vaikka olin jättänyt kantapäitäni varten ihan kelvollisen kokoiset koloset, kaikki meni pieleen. Kantapäänaukon reunus kirrasi ja kiristi jalassa, sauma painoi jalkapohjan alla ja oikeastaan ne kantapäät roikkuivat rumana pussina muun sukan perässä. Muuten sukat olivatkin taas aivan liian isot. Lisäksi minulla oli suuria vaikeuksia ymmärtää ohjetta tässä kohtaa. Kirjoitin hirvittävän pitkän ja vaikeaselkoisen tekstin siitä, miten ihan kaikki oli pielessä. Ilmaisen vinkin voin antaa: ei ehkä kannata kirjoittaa blogia pahalla tuulella kolmelta yöllä.

Otetaan maailman rumimmat kantapäät ja pari succaplokkeja...

Nukuttuani yön yli, sain epätoivoisen ajatuksen. Jospa ostaisin succaplokit ja sukat kuin taikaiskusta kuivuisivat siten, että kantapäät ja varvasosa venyisivät ja muu sukka taas kutistuisi? Uskomatonta, mutta totta, juuri niinhän siinä kävi. Suotta heitin kirveen kaivoon ja sukat seinälle. Ihan kelvolliset niistä plokkauksen jälkeen lopulta tuli.

Ja tuloksena saadaan sittenkin ihan oikeat sukat.

Neulisti

Bodyt kuntoon!

Niin kuin Neulisti jo kertoikin, joutui pahaa-aavistamaton Vyyhti yllätetyksi vauvakutsuilla. Minä kun olin menossa ihan vain tavalliseen neulepiirin tapaamiseen... Oli kyllä ihanat juhlat ja vaikka tällä kertaa ei neulottukaan, niin jotain käsitöitä tehtiin kuitenkin. Neulisti oli nimittäin hommannut kasan erikokoisia valkoisia bodeja sekä kangasmaaleja ja -tusseja.

Numerobody on Vyyhdin tekosia, maatuskat ja alareunan punavihreä
damaskikuvio Neulistin. Lopuista on vastuussa ihana juhlaväki.

Olin suunnitellut aiemmin päivällä kokeilevani sapluunamaalausta Englannista ostamani Stencil It -kirjan (esittely kirjavälilehdessä) ja sen valmiiden sapluunoiden avulla. Mies kuitenkin houkutteli muun tekemisen pariin (jotta en sotkisi vasta siivottua asuntoa juuri ennen juhlia), mutta pääsinpä sitten kuitenkin kokeilemaan sapluunoita, vähän eri tavalla vain.

Vaikka värivalikoima kuulemma oli askartelukaupan loppuunmyynnin vuoksi aika rajallinen, saimme kuitenkin aikaiseksi hauskoja kuvia. Sapluunoiden avulla oli jokaisen helppo tehdä eikä tarvinnut stressata, keksiikö hyviä ideoita tai onko riittävästi taiteellista lahjakkuutta. Ihania noista tulikin, kiitos ystävät!

Vyyhti

Varsinaiset hätähousut

Eli villaiset vaippapöksyt. :) Vyyhti yllätettiin tänään vauvakutsuilla ja neuloin pakettiin kahdet vaippahousut. Pöksyt valmistuivat muutamassa tunnissa ja tykkäsin lopputuloksesta kovasti. Toivottavasti ne ovat hyviä käytössä. Vaippahousut neulottiin ihanasti pyöröpuikoilla yhtenä kappaleena ilman sen kummempia saumoja tai silmukoiden poimimista.

Vaippahousut söivät Drops Lima -lankaa yhteensä 90 g.

Mitä: Little Seedling Soaker / Christine Blyden
Miten: Pyöröpuikot 4 mm + 3 mm
Mistä: Drops Lima, 90 g

Ohje oli muuten oivallinen, mutta lahkeensuiden jousteesta ei ollut kovinkaan tarkkaa ohjeistusta. Itse toteutin lahkeet 1o1n-jousteena niin, että poimin silmukat joka toiselta kerrokselta ja neuloin ne ensimmäisellä kerroksella kiertäen, jottei jäisi koloja. Reunimmaisen silmukan nostin neulomatta, poimin vyötärökaitaleen reunasta silmukan, neuloin sen ja vedin nostetun silmukan sen ylitse. Näin lopuksi ei tarvitse ommella edes näitä pieniä saumoja. Tämän ihanan tekniikan opin tekeillä olevista Carousel-sukista.

Puikot 4.0 mm pyöröpuikot ja lahkeensuiden jousteessa 3.0 mm pyöröt.

Pienempään, vastasyntyneen kokoon kului lankaa vajaa kerä. Seuraava koko taas sopivasti söi juuri sen hieman yli kerän. Tehokasta langankulutusta.

Neulisti