Hunajata

Voi kulkaa! Olen tainnut aiemminkin mainita pitäväni tästä langasta, mutta sitä ei voi riittävästi toistella ja korostaa. Hopeasäie Cash on ihan sulaa hunajaa. Juu, menee kielikuvatkin sekaisin, kun tämä lanka pistää pään niin pyörälle.

Mitä: Oak grove / Alana Dakos

Miten: Sukkapuikot 3.0 mm

Mistä: Hopeasäie Cash, 28 g

Tein syksyllä Vyyhdille synttärilahjaksi kämmekkäät Cashin jämistäni ja siitä asti olen haikaillut omia. Tampereen kädentaitomessuilta bongasin onnekseni Hopeasäikeen kojun ja nappasin vyyhdillisen Cashia mukaani. Ja nyt mulla on hunajaa tihkuvat kämmekkäät. Oi onnea!

Ei tätä voi oikein selittää, se pitää kokea itse. Se on niin kuin kädet lilluisivat koko ajan vaahtokylvyssä. Tai sulassa suklaassa. Neulomaan sieltä! Tehkää omat! Sen jälkeen voitte ymmärtää, miksi istun töissä koneella kehräämässä kuin kissanpentu. Ei mulla muuta.

No vähän vielä muuta. Itse ohjeesta sen verran, että niin kauniilta kuin se kuvissa näyttääkin, nuo tammenlehdet vetävät käytössä varren kurttuun. Jos vielä neulon nämä, taidan koettaa, josko peukalokiilan tekeminen auttaisi.

Neulisti

Ketunhäntä kainalossa

Siippa tilasi kesällä myssyn Chemex-pannulleen, jossa kahvi kieltämättä pääseekin helposti jäähtymään. Minähän sitä sitten toteuttamaan ja ihan jo kuulkaa heti jouluksi! 

Mitä: Pannumyssy / oma ohje

Miten: Ompelukoneella

Mistä: Oranssi huovutettu villa ja valkoinen flanelli

Ajatuksena oli alunperin vaikka minkälaista hienoa muotoonommeltua versiota. Lopulta kuitenkin tulin siihen tulokseen, että käytössä mukavin on varmaan silti ihan yksinkertainen huppu. Kankaat kaivoin omista varastoista ja oranssista villasta sain idean ketunhännästä.

Varressa on kaksi kerrosta villaa ja välissä flanellia, kärjessä päinvastoin. Myssystä tuli lopulta vähän turhankin paksu ja, no... kieltämättä aika hupsun näköinen. Eipä sentään pääse enää kahvi kylmenemään.

Terkuin,

Vyyhti

Strömsö

Aina ei kaikki kättentyöt yllä aivan Strömsömäiselle tasolle. Tiedättehän, miten blogien kuvissa asunnot usein näyttävät siltä, ettei kukaan koskaan sotke ja käsityötkin onnistuvat täydellisesti.

Mitä: Tyyny / Omasta päästä

Miten: Kangaspuilla

Mistä: Jämälangoista, mm. Novita 7veljestä Isoveli, 400 g

Tein viime vuonna kankaankudonnassa jämälangoista kankaanpalan ajatuksena tyynynpäällinen olohuoneen sohvan jättityynylle. Sidonnasta ei ole enää mitään käryä, tuskin oli alunperinkään. Kutomisen muistan olleen todella haastavaa ja kropalle raskasta, kun loimi oli 160 cm leveä. Kyllä tuntui hartioissa tämän jälkeen. Hienohan siitä tuli, mutten jaksanut aiemmin ommella tyynyliinaa kasaan. Tänään vihdoin reipastuin.

Ja sitten se totuus tämän hienon tyynyprojektin takana. Kangas oli n. 10cm liian pieni joka suunnassa. Vaan jos sen asettelee sopivasti sohvalle, ei sitä ehkä kukaan huomaa kunnes ehdin ostaa sopivamman kokoisen tyynyn.

Että ei täälläkään kaikki aina luonnistu.

Neulisti

Isovaarin visakoivut

Ihan huikeaa. Katsokaa, kuinka kauniita uusia rullia tädin mies sorvasi mulle Lyyli-rukkiin.

Eikä ihan mitä tahansa rullia, vaan kauniita ja kestäviä rullia isovaarin vanhoista visakoivuista. Nämä toimivat kuin unelma. Saatuani upouuden Martti-rukin, Lyyli jäi aika lailla sen varjoon, koska Lyylissä oli yksi ainoa rulla. Oli hieman tuskastuttavaa kehrätä rullallinen säiettä ja sitten aina keriä se vessapaperihylsyn ympärille kertaamista odottamaan. Hidasta ja tuskastuttavaa, mutta no more.

Tätiä ja setää piti tietty kiittää, ja mitäpä muutakaan olisin tehnyt kuin neulonut. Kysyin tädin lempiväriä, lupasin kehrätä sen väristä lankaa ja neuloa jotain pientä kivaa.

Mitä: Kaksisäikeinen, 261 m / 100 g

Miten: Lyylin tyyliin

Mistä: Lanitium ex machinan Fangorn, 70/30 BFL/silkki

Kyllä oli ihanaa pitkästä aikaa kehrätä Lyylillä. Mietin vähän, pitäisikö minun käsitellä uudet rullat puuöljyllä tai petsillä, kun ne ovat niin paljon rukkia vaaleammat...?

Mitä: Oak Grove / Alana Dakos

Miten: Sukkapuikot 3.0 mm

Mistä: Oma rukkikehruu, 48 g

Tädille tein kämmekkäät. Aivan kertakaikkiaan rakastuin kämmekkäiden näyttävään tammenlehtikuvioon. Ohje oli mielestäni ihan täydellinen pari tälle ruskea/vihreälle langalle. Olisi tosin ehkä pitänyt neuloa tämä vähän vähemmillä silmukoilla, nyt kämmekkäistä tuli aika isot. Ihan pakko on saada itsellekin tammenlehdet. Sitä paitsi noita lehtiä on ihan pakko alkaa laittamaan kaikkialle muuallekin.

Mitä: Rappuset / Veera Välimäki

Miten: Pyöröpuikko 4.0 mm

Mistä: Pirtin kehräämön Karsta-Sukkalanka + oma rukkikehruu, 38 + 7 g

Eihän toki sorvin käyttäjää sopinut unohtaa. Tädin miehelle neuloin pipon Lankaleikki-kirjasta. Pipo koostuu raitaosioista ja niiden välissä lyhennetyistä kerroksista, jotka porrastavat raidat hauskasti. Taas kerran harmikseni huomasin ohjeessa useammankin virheen. Ensinnäkin neulominen käskettiin aloittaa kontrastivärillä, vaikka sitä käytetään vasta raidoissa. Lisäksi ohjeesta olivat unohtuneet kokonaan kolmannet raidat. Huoh. Ohjeharmituksista huolimatta itsekehrätty lanka kävi mainiosti Karstalangan kaveriksi. Molemmat ovat jotenkin kivan rustiikkeja ja pipokin valmistui yhdessä illassa.

Neulisti

Raitoja kaulaan

Tänä vuonna tein joululahjaksi vain kaksi lahjaa, molemmat yksinkertaisia huiveja. Kumpikin valmistui niin viime tipassa, että en ehtinyt kuvata etukäteen. Harmi erityisesti siksi, kun toinen ehti jo hävitä muutossa eikä sitä etsinnöistä huolimatta ole (ainakaan vielä) löytynyt. Tässä nyt kuitenkin edes tämä säästynyt kappale.

Mitä: Huivi / oma ohje

Miten: Pyöröpuikko 10 mm

Mistä: Drops Eskimo sora 100 g ja vaaleanpunainen 50 g

Siskon uusi pinkillä maustettu musta takki ja joululahjapaketissa odottava harmaa pipo mielessäni lähdin hakemaan lankoja. Ihan suunnitelman mukaisia ei löytynyt, mutta hyvänä kakkosena löytyi tuota valko-musta-harmaata lankaa – sinänsä yllättäen, koska yleensä en valitse kirjavia lankoja.

Kaupassa ostin langat tätä Dropsin helmineuleista kauluria varten, mutta kotona tulinkin toisiin ajatuksiin ja tein raitoja neulomalla vuorotellen oikeaa ja nurjaa. Alussa pinkit raidat tulevat tiheästi, mutta loppua kohden rivit harvenevat. Helppoakin helpompaa ja ihanan nopeaa.

Kiitokset vielä kauniille mallilleni! Eikös olekin muuten ihanan jouluisia kuvia... 

Helmiterveisin

Vyyhti

Pari pussukkaa

Ompelukärpänen puraisi. Uskaltauduin TiiQ:n ompeluksista rohkaistuneena kokeilemaan Hipun pussukan tekemistä.

Mitä: Hipun pussukka
Miten: Ompelukoneella
Mistä: Kankaat Lankakauppa Kujeelta

Ja sehän oli oikeasti ihan helppoa! Surautin niitä samalta istumalta pikaisesti kaksi ja toinen lähti siskon matkaan niin nopeasti, etten kuvaakaan ehtinyt napsaisemaan. Toisen jätin omaan käyttöön. Oli hirmun hauskaa, kun pussukat valmistuivat hujauksessa. Silittää tosin olisi voinut...

Tästä reipastuneena oli pakko heti apinoida, kun törmäsin Neulovissa nakeissa hienoon neliskanttiseen projektipussukkaan. Pakko saada oma, ja koska Hipun pussukatkin onnistuivat, niin miksipä ei tämäkin.

Mitä: SoChick's (No Guts) Boxie Pouch

Miten: Ompelukoneella

Mistä: Kankaat Eurokankaan palalaarista

Kuten kuvasta näkyy, homma lähti lähes lapasesta. Minusta kankaiden, vetoketjujen ja muiden tarvikkeiden hankkimisessa, palasten leikkelemisessä yms. on sen verran vaivaa, että samantien kannattaa sitten tehdä pussukoita useampikin. Ja niinpä niitä tuli tehtailtua yhteensä seitsemän.

Fiksuna tyttönä päätin ommella ensimmäisen pussukan vain mahdollisimman nopeasti, jäljestä niin välittämättä. Halusin vain tietää, onko ohje kuinka vaikea ja osaisinko tehdä tämmöisen. Sattuneista syistä tätä ensimmäistä versiota ei näy kuvissa. Seuraavana päivänä ompelin toisen projektipussukan ja ilokseni huomasin, että jos malttaa keskittyä leikkaamaan kappaleet yhtä suuriksi ja samanmuotoisiksi, ompelee kaikkiin reunoihin yhtä suuren saumavaran ja ylipäätään keskittyy siihen, mitä tekee, niin tuloksena voi olla täydellinen pikku projektipussukka uudelle sukkaprojektille. Ilmaisena vinkkinä vielä, että huithapelikokeiluihin ei kannata valita raidallista kangasta, josta varmasti näkee kaikki vinoon menneet ompeleet.

Minä olen sen verran hidas ompelija, että sain näihin nelikulmaisiin pussukoihin uppoamaan tunnin jos toisenkin. Mutta käytetty aika on ihan lopputuloksen arvoinen. Oli ihana viettää lauantaipäivä etsien täydellisiä päällis- ja vuorikangasyhdistelmiä. Ei ihan heti lopu projektipussukat kesken.

Neulisti

Puputtimet

Kymysys: Kuinka hankkia uskottavuutta työpaikalla?

Ratkaisu: Neulomalla puputohvelit työtossuiksi.

Mitä: Hopsalots / Tiny Owl Knits
Miten: Pyöröpuikko 8.0 mm
Mistä: Cascade 220, 125 g

Puputossut, eli puputtimet on olleet haaveissa jo pitkään. Synttärikemuissa himoneulojien tukiryhmä lahjoi kaiken muun ihanuuden ohella minua puputtimien ohjeella ja ohjeeseen käypäisellä langalla. Kaksinkertaisesta Cascade 220:stä tossut valmistuivat hujauksessa.

Tossut neulottiin tasona ja ommeltiin lopuksi yhteen. Sitten neulottiin neljä pupunkorvaa ja heitettiin kaikki pesukoneeseen. Suunnittelija itse kertoi suosivansa käsinhuovutusta, mutta koska en ole koskaan semmoista ihmettä kokeillut, luotin pyykkikoneeseen.

Lopputulos oli muutoin hyvä, mutta yksi pupunkorvista oli jäänyt johonkin jemmaan ja jättäytynyt kokonaan huovuttautumatta. (Mahtavaa suomenkielen taiturointia. Eihän se nyt noin kuulosta oikealta?) Päätin sitten uskaltautua yrittämään sitä käsinhuovutusta tuolle korvalle. Laitoin lavuaariin lämmintä vettä ja hieman villapesuainetta. Sitten vaan pesin ja hankasin pupunkorvaa altaassa ja aina välillä nostin pois vedestä ja pusersin kuivaksi. Ihan kohtuu nopeasti se alkoi oikein kiltisti huopua. Hurjaa. Ehkä sitä uskaltautuisi joku kerta yrittämään käsinhuovutusta ihan alusta asti.

Huopuneet korvat ommeltiin tossuihin kiinni. Neulailtiin pupuille silmät ja nenät. Lopuksi pitäisi tehdä pörröinen pompom hännäksi. Katsokaas, mikä oli synttärilahjan viimeinen osa:

Vaihtohäntiä mielialan mukaan! Jokaisessa hännännypykässä pieni kuminauhalenkki ja tossujen takalistoon vain napit, joihin lenksut kiinni. Voiko olla huikeampaa? Ihana tukiryhmä. Ja ihanat tossut. Näillä jos ei irtoa uskottavuutta töissä, niin sitten ei millään. ;D

Neulisti