perjantai 26. syyskuuta 2014

Rähmä

Aina ei suju. Ei sitten yhtään. Seuraa paatoksellista nurinaa, nassutusta, valitusta ja napinaa. Lopuksi tarjotaan lohdutuksen sana siitä, ettei lahjansaajaa varmaan voisi vähempää kiinnostaa kaikki se, mikä tässä muka on niin vialla.


Miten: Pyöröpuikot 4.0 ja 4.5 mm
Mistä: Rico Design Essentials Soft Merino Aran + jämiä, 219 + 64 g

Pummityttö täytti tänään 2 vuotta. Kuka antoi luvan kasvaa noin vauhdilla? Lahjoa piti tietysti jollain itse tehdyllä ja päädyin tähän suloiseen takkimalliin. Ruskean langan olin hamstrannut Villavyyhdin loppuunmyynnistä ja kovin olin tyytyväinen, kun tähän sai sen kaveriksi upotettua jos jonkinmoista jämäkerää. Siihen ne positiiviset sitten loppuivatkin.

Takki neulottiin alhaalta ylös. Heti alkuun pääsi tekemään näitä lehtikuvioita. Lehdille oli kaavio, joka käskettiin sijoittaa tasavälein neljästi. Anteeksi, mutta onko liikaa pyydetty, että suunnittelija laskisi, miten se tulee sijoittaa? Nielin pikkuruisen ärtymykseni ja laskeskelin, miten kaavio tulisi sijoittaa. Tietenkin ajattelin sen pikkuisen pieleen. Nohevasti myös keksin kääntää kaksi kaaviota toisin päin niin, että ovat sitten symmetrisesti.


Ohjeessa käskettiin joko neuloa kuviot intarsiana tai sitten silmukoida myöhemmin päälle. Yöks, ajattelin. Tuumasin, että mikä minua muka estää neulomasta tavallisena kirjoneuleena, vaikka siitä pitkiä langanjuoksuja seuraakin. Virhe! Ensinnäkin kammosin intarsiaa ihan suotta, koska tämä ei ollut suljettua neuletta ja olisin selvinnyt kohtuullisella määrällä minikeriä ja lankojen kieputuksia. Sen sijaan huikea kirjoneuleideani epäonnistui surkeasti ja kovista yrityksistä huolimatta langanjuoksut kiristävät neuletta rumasti ja tuloksena oli epäsiistein kirjoneulontani vuosiin. Pingotus pelasti sen minkä saattoi, muttei sekään ihmeisiin pystynyt.

Seuraavaksi piti siirtyä neulomaan hauskaa aaltokuviota. Ensin käskettiin kylläkin neulomaan oikein kaksi kerrosta. Oikein, ei sileää. Mutta valmiin takin kuvia tuijottelemalla päättelin, että oikeasti tässä kyllä tarkoitettiin sileää. Ärs. Aaltokuvio piti aloittaa tietystä kohtaa kaaviota, jotta on symmetrinen selän keskellä. Tässä kohtaa olisin arvostanut, jos ohjeessa olisi väännetty rautalangasta, ettei selkä olekaan keskellä tätä neuletta. Etukappaleet eivät ole symmetriset, joten selän silmukoiden sijainti olisi pitänyt tarkastaa taulukosta. Noh, tätä en huomannut ja raivosin tovin virheellistä ohjetta. Laskin uusiksi aloitusilmukan, jotta kuvio osuu nätisti keskelle kappaletta.


Neuloin vartalo-osan kiukkua pidätellen ja hihat. Fiksuna tyttönä magiclooppasin ne siihen tarkoitukseen ihan liian lyhyellä pyöröpuikolla, mikä oli omiaan nostamaan verenpainettani entisestään. Kun hihat lopulta yhdistettiin vartaloon, alkoi totuus valjeta. Tässä kohtaa siis vasta ymmärsin, miten takakappale sijoittuu valmiissa takissa ja hoksasin aaltokuvioni olevan ihan vinossa. Lisäksi tässä kohtaa selvisi samalla se, ettei kaunis lehtikuvioideni symmetrinen käännöskään nyt osunut keskelle takakappaletta vaan ihan vinoon. Myöhäistä purkaa, kun yli puolet takista on tehty.

Välissä oli vielä jotain muutakin mieltä pahoittavaa pikkuvirhettä ohjeessa, mutta viimeisimmän muistan napinläpinauhasta. Siinä käskettiin yhdellä kerroksella tehdä napinlävet (perinteinen lk, 2o yht) ja sitten seuraavalla kerroksella olisi pitänyt tehdä lisäys kohdassa, jossa se ei tuon langankierron ansiosta mitenkään onnistunut. Olikohan tätä oikeasti testineulotettu? Lisäksi napinläpiä käskettiin tekemään 6 tai sitten se määrä, minkä itse haluaa. Ihan en ymmärrä kuitenkaan, kun ohjeen kuvissa saman koon takkiin oli tehty napinläpiä viisi. En tykkää sitten yhtään siitä, että ohjeella saa erinäköisen takin kuin ohjeen kuvissa. Tuo viimeisin nyt oli pikkujuttu, mutta silti. Tässä sai vähän väliä tiirailla kuvia, jos halusi kuvien mukaisen takin, koska ohjetta seuraamalla sellaista ei ollut luvassa.


Jos nyt olisin riittävästi mollannut sekä omaa neuleohjeiden sisälukutaitoani että tätä huolimattomasti tehtyä ohjetta, niin loppuun voitaneen todeta, että kaikki tämä oli lahjan saajalle ihan yksi hailee. Söpöltä näyttää ja näillä mennään.

Neulisti

12 kommenttia:

  1. Ihana kuulla ettei muillakaan aina täysin onnistu... itse juuri tympäännyin kun titanium huivia varten varaamani lanka jäi noin kahta metriä vajaaksi. Milläs sitä nyt loput silmukat päättelee kun ei oikein uuden 15 euron kerän osto houkuttele... kai sitä pitäis vain talsia titityyhyn ja ostaa sitä jaipuria lisää.. kunhan tympääntyminen helpottaa :D sainpas purkaa neuleturhautumista. Ps. Söpö takki!

    VastaaPoista
  2. Minusta ihan nätti takki, en ymmärrä mitä ihanaa siinä on, jos pieleen menee tai ainakin itse repeilee. Olen minäkin sitä tunnetta kärsinyt nuoruuden villinä käsityö vuosina.
    Mukavaa jatkoa sinulle:))

    VastaaPoista
  3. Ihanan söpönen takki siitä tuli, ongelmista huolimatta. Mä niin vihaan sitä kun ohjeessa sanotaan vaan että tee kuviot tasavälein tai tee kavennukset tasavälein tms. onhan se ohjeentekijä joutunut laskemaan ne silmukat omaan neuleeseensakin, joten miksi niitä silmukkalukuja ei voi siihen ohjeeseen kirjoittaa! Ja se ettei ohjetta seuraamalla saa samanlaista kun kuvassa ärsyttää!

    VastaaPoista
  4. Kun ohjeen ostaa, on ihan kohtuullista odottaa, että tuote on selkeä ja virheetön. Ohjeen tarkoitushan on ohjata ihan perille asti, ei vain suunnilleen oikeaan ilmansuuntaan. Onneksi takin loppukäyttäjää asia ei ahista :-)

    VastaaPoista
  5. Söpö takki! Harmi ettei ohje ollut kovin hyvä.

    VastaaPoista
  6. On kyllä harmi,että ohje on ollut puutteellinen. Tuo suututtaa taatusti.
    Mutta lopputulos on taas tosi kaunis:)

    VastaaPoista
  7. Onneksi takki on noin nätti; teit varmaan triplamäärän työtä sen eteen. :) Itse kaipaisin monesti ohjeisiin pientä selostusta siitä, mitä ollaan tekemässä ja miksi, jos malli jotenkin poikkeaa tavanomaisista ratkaisuista. Muutenhan sitä joutuu neulomaan "sokkona", eikä se ainakaan minun mieleeni niin ole...

    VastaaPoista
  8. Höh huonolle ohjeelle! Kuulostaa kyllä harmillisesti sellaisilta ongelmilta, jotka olisi pikkukorjauksilla ja selityksillä voitu helposti välttää. Mutta takista tuli kuitenkin oikein suloinen ja se lienee tässä vaiheessa se tärkein juttu!

    VastaaPoista
  9. I feel you sis! Lopputulos on kyllä viehättävä kaikesta huolimatta. Itse olen kyllä sitä mieltä, että ohjeen pitää olla sellainen, että sitä noudattamalla pystyy valmistamaan ohjeenmukaisen neuleen. Eikä jotain sinne päin. Minulle neulominen on kuitenkin tapa rentoutua, ongelmia saa ratkoa ihan tarpeeksi leipätyönään. Nih! :)

    VastaaPoista
  10. Siinäpä avautumista kerrakseen :D Samaa mieltä kehnoista ohjeista: jos ei jaksa vaivautua tekemään kunnon ohjetta niin jättäköön kokonaan tekemättä! Mutta lopputulos on kyllä kaanis :)

    VastaaPoista
  11. Ihana takki kyllä synty, vaikka prosessi kuulostaa aina neulekidutukselta... Joskus vaan sattuu semmosii ohjeita. Onneks osasit säveltää hienon!

    VastaaPoista
  12. Kaunis takki siitä tuli kuitenkin. Harmitus nuo ohjeen virheet ja epämääräisyydet.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...