torstai 10. huhtikuuta 2014

Ekaa kertaa

Viime viikonloppuna olin ensimmäistä kertaa yli 1,5 vuoteen omalla lomalla kokonaisen viikonlopun ja kyllä teki kuulkaas hyvää! Tarina alkoi muutama viikko sitten, kun aloin varovasti puhua, että ehkä saattaisin kohtapuoliin uskaltaa vihdoin lähteä yksin yliyönreissuun. Ennen kuin ehdin kissaa sanoa, oli Neulisti pakottanut ilmoittautumaan Kierot puikot -neuleretriittiin. Viikonloppuna matka vei siis koko tukisukkaryhmämme täydessä vahvuudessaan Pohjois-Savon hurjaan Viitakkoon.


Viikonlopun tavoitteet ja niiden toteutuminen:
  • Nukkua. Nukkua. Nukkua vielä lisää. Lepolomalle!
    Illalla nukahdin kuin tukki, mutta luonnollisesti heräsin aamulla vähintään yhtä aikaisin kuin kotonakin. Kuka sitä nyt kuitenkaan mitään päiväunia jaksaa, kun on kiire tehdä kaikkea muuta hauskaa.
  • Neuloa valmiiksi vuoden päivät puikoilla virunut villatakki.
    Neuloin neljä kerrosta ja sitten loppui lanka. Ohohups!
  • Neuloa hurjasti kaikkea muutakin.
    Sain minä yhden uuden huivin alulle.
  • Oppia tekemään kirjo- ja onteloneuletta.
    Opin, mutta en tehnyt.
  • Tehdä silmukkamerkkejä.
    Tein! Ihan kokonaiset kolme kappaletta oikein!
  • Olla törsäämättä lankaan.
    En törsännyt. Tein sijoituksen.
  • Kehrätä langaksi viime kesänä värjätty villa.
    Kehräsin ehkä jopa tunnin. Ei tullut ihan valmista. Edellisestä kehruusta oli aikaa noin puoli vuotta ja ylipäätään kokeiluja takana vain kourallinen, joten luonnollisestikin sitä kuitua piti puristaa kuin hengenhädässä. Ettei vain pääsisi karkuun! Sormet sanoivat sopimuksen irti aika nopeasti.
  • Nauttia olosta ja ladata akkuja.
    Nautin ja latasin akkuja niin, että sunnuntaina nukahdin kotisohvalle klo 20.30.

Ihan omin pikku kätösin kehräsin omin pikku kätösin värjättyä kuitua. Huisia!


    Retriitissä neulottiin retriittisukkia jämälankavillasukkajoulukalenterisukkien tyyliin (eräs jopa joulukalenterisukat jalassa), mutta minä ja Neulisti emme tällä kertaa muilta kiireiltämme ehtineet mukaan. Kylläpä vain tuli taas hauskannäköistä jälkeä, vaikka vinkit olivat välillä ihan mahdottoman hankalia.



    Vapaan neulomisen, höpöttelyn ja herkuttelun lisäksi halukkaat saivat osallistua käsityöaiheisiin pajoihin. Neulistin kanssa yhdessä kävimme näpertelemässä silmukkamerkkejä.

    Todistusaineistoa siitä, että jossakin oli joskus jotakin onteloneuletta muistuttavaa.

    Minä opettelin kirjo- ja onteloneuletta eli siis sitä kaksipuoleista ja -väristä käännettävää neuletta. Parin tunnin takkuamisen jälkeen purin koko roskan. Hauskaa se kyllä oli, mutta seuraavaan yritykseen varustaudun ohjeella ja paremmilla puikoilla.


    Neulisti taasen kävi ompelemassa käännettävän kauppakassin. Tulipa niin nätti, jotta!

    Lisäksi tutustuin uusiin neulojakavereihin, söin hyvää ruokaa, maistelin ainakin kymmentä eri kakkua, lilluskelin paljussa ja keräsin kehuja Tiinan tekemästä huivista (kiitos vielä!).

    Neulistin retriittisaaliit.
    Vyyhdin retriittisaaliit.

    Eihän sieltä retriitistä ihan tyhjin käsin kotiin tultu. Lankalotosta voitin kauniin käännettävän projektipussukan, silmukkamerkkejä ja kuvasta uupuvan isoäidinneliöaiheisen tiskirätin, joka pääsi kotona heti käyttöön. Violetin mysteerilangan löysin lahjoituspöydästä ja Kraftin myyntipöydästä mukaan tarttui käsinvärjätty uniikkikappale melkein ruosteenpunaista lankaa. Oikein maltillista siis!

    Kotona syliin juoksi iloinen pieni Nöttöseni. Mukavaa oli lomailla, mutta mukavaa palata taas kotiinkin. Ensi vuonna sitten uudestaan!

    Terkuin
    Vyyhti


    Retriittiterveiset myös Neulistilta ja muulta tukiryhmältä. Neulistille kiitos kuvista ja Susannalle autoseurasta!

    24 kommenttia:

    1. Ihana postaus! Reissu oli aivan mielettömän ihana, ehkäpä ensivuonna uudestaan?

      VastaaPoista
    2. Olit kyllä varmasti ainoa joka tuli retriitille tavoitteenaan nukkua :D Kiva kun uskaltauduit matkaan, ensi vuonna uudestaan!

      VastaaPoista
      Vastaukset
      1. Eikös se ole ihan hyvä paikka nukkua? Kalliimmaksi hotelli olisi tullut. ;)

        Vaikken univelkoja saanutkaan juuri pois, niin oli kuitenkin tosi kivaa saada nukkua ihan rauhassa ja nousta silloin kun sattui huvittamaan. Eli 6.15 ja 7.15...

        Poista
    3. Oi, mun ompelema pussukka on kelvannut lottopöydästä sulle <3. Hyviä tavoitteita pitää aina olla, että jokin niistä voi toteutuakin :D. Minä sain tänä vuonna neulottua paljon enemmän kuin viime vuonna, mutta vastaavasti monta muuta juttua jäi tekemättä. Jääpähän ens vuodelle tavoitteita!

      VastaaPoista
      Vastaukset
      1. Ai se oli sinun! Pussukka onkin ollut jo kovassa käytössä retriittihuivini kanssa. :)

        Vähän kyllä ihmettelen, mihin ne kaikki tunnit oikein hävisivät. Olis luullut, että kahden päivän aikana ehtii paljon enemmänkin, kun ei ole mitään velvollisuuksia. No, ensi vuonna sitten tosiaan uusin tavoittein! :)

        Poista
    4. Ihania kuvia ja kuulostaa loistavalta reissulta!

      VastaaPoista
    5. Mitä hankalia vihjeitä, kyllähän se on selvä minkä värinen raita on mu...kun värinen raita :D Kiva oli että sinäkin pääsit mukaan.

      VastaaPoista
      Vastaukset
      1. Niin ja ihan helpostihan sitä käy vieruskaverin alkkarien värin kurkkaamassa. :D

        Poista
    6. Voi retriitti! <3
      Ensi vuonna tukisukkaryhmän on kyllä vallattava Viitakko jälleen. Viikonloppu on niin lyhyt, että aina jää jotain vielä näkemättä, tekemättä ja kokematta.

      VastaaPoista
    7. Näyttää ja kulostaa mahtavalta reissulta :)

      VastaaPoista
    8. Viitakossa oli kyllä niin hauskaa =) Tosi kiva oli tavata sinut. Ja se Tiinan tekemä huivi sopii sulle tosi hyvin. Mä sain jopa valmiiksi jotain siellä Viitakossa. Ja onteloneule pajan jälkeinen ensimmäinen tuotos on Kraftin mini vyyhdeistä neulottu kännykkä pussi. Ensi vuonna taas!

      VastaaPoista
      Vastaukset
      1. Olipa tosiaan kiva tavata! Sinähän oot ollut ihan tosi tehokas neuloja! :)

        Poista
    9. Mäkin haluun! Mistä noihin pääsee!

      VastaaPoista
      Vastaukset
      1. Ravelryssa on kierot puikot -ryhmä, johon tulee infoa keväisin ja ilmoittautumisohjeet.

        Poista
    10. Minä ymmärrän kuule paremmin kuin hyvin tuon loman tarpeen ja toisaalta jahkailun, että jokohan pääsisi lähtemään! Tekee hyvää sekä taaperolle, että kotijoukoille olla keskenään. Ensi vuonna sitten taas! Oli kiva saada nimimerkille kasvot ja allekirjoitan senkin, että ihan kaikkea ei kerkeä viikonlopussa tekemään mitä suunnitteli.

      VastaaPoista
      Vastaukset
      1. Teki kyllä tosiaan hyvää ja taaperollakin oli ollut kotona kivaa isin ja mummon kanssa. Jännitin tuleeko vastaan pieni loukkaantunut kiukkupussi, mutta päinvastoin. Suupielet korvissa juoksi äidin syliin. :)

        Poista
    11. Kiva oli tutustua, mullakin on alle 2 vee muksu kotona ja on tosiaankin terveellistä saada omaakin aikaa välillä. Nukkumaan en kyllä ehtinyt tarpeeksi minäkään, toisena yönä nukutti vasta kunnolla... Huonekaveria taas ei, oli vissiin nokka tukossa kun oli kuulema korsannut:D Olis vaan tönässy kylkeen;)

      VastaaPoista
      Vastaukset
      1. Oli kiva tavata! Eiköhän sitä vielä tule elämässä sekin hetki kun saa nukkua juuri niin paljon kuin huvittaa ja itse on kiskomassa lasta hereille.

        Poista

    Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...