Mekkoja tuottava tehdas

Heti alkuun on nyt varoitettava herkempiä lukijoita, notta tämä saattaa nyt vähän järkyttää: En ole juurikaan neulonut pariin päivään. Minua puraisi nimittäin ompelukärpänen. Lupaan palata pikimmiten neuleiden pariin, mutta juuri nyt hetkeksi tämän neuleblogin valtaa ompelija.

Mitä: Inger / Mekkotehdas aikuisille

Miten: Ihan kuulkaa ompelukoneella

Mistä: Breeze-puuvilla, Eurokangas

Tilannehan on se, että tykkään ommella mekkoja, mutta minua ei ole opetettu ompelemisen saralla sitten yläasteen jälkeen, ja siitä on aikaa. Niin, että en osaa mitään hienoja ompelukikkoja. Juuri nyt toivoisin kuunnelleeni opettajan höpinöitä hiukan tarkkaavaisemmin. Sovitusnukkekin löytyy, jolle saa väänneltyä oikeat ympärysmitat, mutta kun se on silti ihan eri mallinen kuin minä. Olen aika monta mekkoa surrutellut itselleni, mutta jälki ei aina ole ihan yhtä hienoa kuin soisin sen olevan.

Pitkään aikaan ei ole tullut kokeiltua vaatteiden ompelemista. Tovi sitten selvisi, että kauppoihin on ilmestynyt uudenkarhea opus Mekkotehdas aikuisille. Jesh! Pääsin selailemaan sitä Kierot Puikot -retriitissä ja kävin sitten heti tilaisuuden tullen ostamassa oman kappaleen - sekä tietty samoin tein kankaat ensimmäiseen mekkoon. Ja tässä se nyt on.

Ihan ensimmäiseksi halusin toteuttaa Inger-mekon. Se näytti sopivalta arkikäyttöön 3/4-hihoineen ja rentoine malleineen. Rento se tosiaankin on. Oikeastaan jopa vähän turhan iso, mutta kokeilemalla oppii. Suurin osa kirjan malleista on muutoinkin hyvin väljiä mitoitukseltaan ja niitä on tarkoitus käyttää vyön kanssa. Se sopii minulle erinomaisesti, sillä kaipasin nimenomaan mekkoja, jotka ovat mukavia päällä.

Sain heti yllättyä positiivisesti, sillä mekko oli ihan helppo tehdä. Minä osasin! Ja siitä tuli yksi siisteimmistä ompeluksistani koskaan. Ohje oli selkeä ja helppo. Miinusta ainoastaan siitä, että ohjeistuksessa oli unohdettu käskeä ompelemaan etukappaleen muotolaskokset, jotka kyllä kaavoihin oli merkitty selkeästi. Mekko on selkeälinjainen ja simppeli ommeltava. Tähän ei tehty edes vuoria, joten sen surruttelee ihan hujauksessa. Minulle ainakin mekko alusta loppuun valmiiksi kuudessa tunnissa on nopeaa.

Olen aina ollut kovin suurpiirteinen ompelija ja tehnyt oman pään mukaan vähän sinne päin. Miten nyt on sattunut parhaiten itselle sopimaan. Tätä mekkoa lähdin ompelemaan kiltisti ohjeiden mukaan ja heti opin uutta. Luulen, että muille tämä ei ollut uutinen, mutta minä opin viimein sen, että langansuunnalla on ihan oikeasti merkitystä, kun leikkaa mekon kappaleita kankaasta. Mekon kaula-aukko viimeisteltiin nimittäin samasta kankaasta leikatulla vinokaitaleella. Ja se kuulkaa venyy. Mulla on ihan sellainen olo kuin olisin päässyt salaseuran jäseneksi. Sellaisen salaseuran, jonka jäsenet osaavat viimeistellä ompeluksensa siististi.

Mekko on ollut valmistumisestaan asti päälläni lähes tauotta. Se on ihan paras. Ja toimii minusta eri nätisti lötkön neuletakin kaverina. Niin, että älkäätten hätääntykö, kun tässä on luvassa viikon - parin verran mekkojuttuja. Sitä kun neulebloggaaja tarvitsee mekkoja, joiden kanssa sitten neuleitaan kuvata.

Niin, vallan meinasi unohtua mainita. Neuletakki on vanha rakas, josta löytyy turinointia täältä.

Neulisti

Kieroilua

Tuli taas käväistyä Kieroissa Puikoissa, neuleretriitissä siis. Kiitos kaikille tovereille seurasta, oli vuoden parhaita viikonloppuja. Tällä kertaa retriitti oli useampaakin Tiinaa vajaa ja yksi heistä ihanasti paikkaili tätä puutetta suunnittelemalla meille paikalle päässeille kieroakin kierommat retriittisukat.

Mitä: Villiviini / Tiina Kuu

Miten: Pyöröpuikko 2.25 mm

Mistä: Hedgehog Fibres Sock + Sunrise Fiber Co. Classic Sock, 54 + 7 g

Ja huh, millaiset sukat kyseessä olikaan. Intarsiaa. Eikä vain intarsiaa, vaan intarsiaa pyöröneuleena. Kuulosti kovasti pelottavalta, kun sukkia perjantai-iltana retriitissä aloittelin. Vaan oikeastaan se ei ollutkaan yhtään vaikeaa, hidasta vain.

Intarsiassa siis neulotaan useammalla värillä, mutta toisin kuin kirjoneuleessa, toista väriä ei kuljeteta työn takana vaan langat kiepautetaan värinvaihtokohdassa toistensa ympäri, jotta valmis neule pysyy kasassa. Yleensä intarsia neulotaan tasona. Ja niin neulottiin oikeastaan nämä sukatkin. Sukissa neulottiin aina yhdellä värillä sekä oikea että nurjan puolen kerros ja sitten sillä toisella värillä nurja ja oikea kerros. Tasona siis käytännössä, mutta lankoja kieputtelemalla saatiin sukat pysymään suljettuna neuleena. Erikoisjännää. Ja koska kyseessä oli retriittiohje, se tulee muiden saataville vasta puolen vuoden päästä. Koettakaapa marraskuuhun asti malttaa.

Tulin aikoinaan hamstranneeksi useamman vyyhdin siililankaa, kun sitä TitiTyystä oli saatavilla ja sitten olenkin tehokkaasti hillonnut lankoja lipastossa, kun en niitä mihin tahansa raaski käyttää. Voi jestas, että siililanka on pehmoista. Ja tämä väri. Kuulostaa ehkä vähän kierolta (kuten näihin sukkiin sopiikin), mutta tämä on minusta valloittavan kauniin homeinen tämä väri. Pinkki lanka taas jäi yli näistä sukista.

Toinen retriitistä puuttunut Tiina lähettänee terveisiä, notta saippuakuplien kuvaaminen on tolkuttoman vaikeaa. Kiitos, että suostuit siihen silti.

Iki-ihanat! Nämä pidän itselläni.

Neulisti

Punainen freesia

Tuli tarve neuloa huivi. Olen jo pitkään suunnitellut tämän mallin neulomista. Onneksi mieleen tuli heti ystävä, jolle se sopisi kuin nenä päähän.

Mitä: Freesia / JumperCablesKnitting
Miten: Pyöröpuikko 4.5 mm
Mistä: BC Garn Semilla, 225 g

Huivi aloitetaan kapeasta kärjestä ja sitä levennetään lisäämällä silmukoita toisessa reunassa joka kerroksella. Muodon takia siihen on helppo upottaa juuri niin paljon lankaa kuin sattuu käytettävissä olemaan. Toisessa reunassa neulotaan reikäkuviolla leveää siksakkia. Muuten huivi on ainaoikeaa. Sitä oli erittäin helppo neuloa ja tällaisesta suht paksusta langasta se valmistui hujauksessa. Ja siitä tuli ihan valtava!

Piti päästä kokeilemaan BC Garnin Semillaa, kun yksi toveri on neulonut siitä niin ihanaisen paidan. Ja ihanaa se lanka tosiaankin oli. Yhtä aikaa villaista ja kuitenkin pehmeää. Pömpseää ja laskeutuvaa. Mahti lanka. Paitsi, että sitten hoksasin, että olenhan mä tätä itsekin jo neulonut. Sopivasti vielä justiinsa tässä värissä, niin pääsin käyttämään senkin jämän pois kuljeksimasta. Mainiota.

Onnea oli nähdä huivin saajan pitävän sitä harteillaan tai kaulallaan koko viikonlopun. Ei tainnut olla hutiosuma. Saatan olla puolueellinen, mutta mun silmään tää näyttäis tosiaan sopivan neulojakamulle paremmin kuin hyvin.

Neulisti

Sukkia veljelle

Saattoi ehkä hieman erästä nimeltämainitsematonta blogistia laiskottaa, kun ei tämän aikaisemmin saanut tammikuisia sukkia esiteltyä. Tähän takatalven jälkeen sopii varmasti kuitenkin hyvin katsella lumisia kuvia, eikö vain?

Veli tilasi jo aikaa sitten villasukat ja vihdoin joulun alla sain aikaiseksi aloittaa. Kaivoin hyllystä vyyhdillisen vuosia sitten ostamaani Pirtin kehräämön karstalankaa ja Melissa Morgan-Oakesin Varpaista varteen -kirjan ja pistelin menemään.

Mitä: Aallokko (Soft Waves) / Melissa Morgan-Oakes

Miten: Pyöröpuikko 4 mm

Mistä: Pirtin kehräämön karstalanka, 120 g

Ohje oli yksinkertainen, mutta ei sillä kyllä mielestäni samanlaisia sukkia saanut kuin kirjan kuvassa. Varpaiden tiuhemman aallokon jälkeen vaihdoinkin lennosta vähän verkkaisempaan versioon.

Olin alunperin suunnitellut langan ihan muuhun käyttöön kuin miesten sukiksi, joten minulla oli sitä vain yksi vyyhdillinen. Neuloin kahta sukkaa kerralla samasta kerästä ja ajattelin jatkaa vartta niin pitkälle kuin mahdollista. Aika lyhyet sukista näytti olevan tulossa, mutta kuinka ollakaan, Neulisti tarjosi minulle vaarinsa sukista yli jääneen vajaan vyyhdillisen lähes samaa lankaa. Sävy sattuikin ihan ihmeen hyvin vuosia vanhemman lankani kanssa, joten saatiin nämäkin sukat miehen mittoihin.

Jospa näiden roikkuneiden talvikuvien julkaisun jälkeen voitaisiin vihdoin sanoa hyvästit lumelle tältä keväältä. Joohan?

Vyyhti

Syntymättömyyspäivä

Rakkaat ystävät juhlistivat yhdessä sekä valmistumistaan maistereiksi että toisen syntymättömyyspäivää - 30 vuotta, kun kolkuttelee ihan nurkan takana. Jälleen kerran tein klassisen virheen ja yliarvioin oman neulomisnopeuteni. Aloitin nämä eilen illalla puoli kymmenen aikaan. Tuli vähän kiirus.

Mitä: Owlie Mitts / Julie Elswick Suchomel

Miten: Pyöröpuikko 2.25 mm

Mistä: The Uncommon Thread Silky Merino Fingering, 27 g

Siinähän kävi lopulta niin, että nappasin keskeneräisen työn mukaan juhliin ja sanoin, että tästä tulee sulle lahja n. 2h päästä. Mutta sain sentään valmista kakkukestien aikana.

Tämä ohje on ollut suunnitelmissa toteuttaa juurikin tästä langasta ja näillä helmillä jo pitkään. Kerroin aikoinaan, miten järkytyin nähtyäni ystävän päässä halpiskaupan akryylilörpän, joka myös pantana tunnetaan. Korjasin tietty tilanteen, mutta myöhemmin sain todistaa, kuinka alkuperäisen akryylilörpän pariksi oli hankittuna myös muoviset ja aivan väärän kokoiset kämmekkäät. Ja lupasin korjata senkin tilanteen. Eikä tässä edes mennyt kuin reilu vuosi. Vauhdikasta juu, mutta nytpä sain maisterikesteistä hyvän kipinän pitää vihdoin lupaukseni.

Ohje oli mainio ja kaiken lisäksi ilmainen. Helmet silminä tuovat pöllöille hiukan ilmettä. Näitä oli muuten miellyttävä neuloa, mutta resorissa ja pöllöjen välissä kulkevat pienen pienet palmikot tuottivat hiukan tuskaa, kun toistuivat joka toinen kerros. Katselin jo toisten toteutuksia, että voisihan nuo neuloa vaan joustimena, mutta etenkin tämän herkän vaaleanpunaisen langan kanssa pitsisen oloiset palmikot kuuluivat ehdottomasti asiaan.

Ystävä tuntui kovin tykästyvän uusiin kämmekkäisiin ja minä sain varastossa lojunutta lankaa vajutettua. Win-win.

Neulisti

PakkoKAL

Eräänä iloisena syyspäivänä neuloja lähti parin toverin kanssa kässämessuille. Siellä neuloja tovereineen bongasi uuden upean langan: kotimaista villaa kotimaassa värjättynä. Ja miten ihanat värit! Eihän siinä tohkeissaan kyennyt valitsemaan, minkä väreistä nappaa mukaansa. Siinä toverit sitten kehittelivät mainion suunnitelman, että otetaan vähän kaikkia värejä ja yllätetään pikkujouluissa himoneulojien tukiryhmä pakottamalla kaikki yhteiseen KAListeluun. Eikä edes mihin tahansa. Valittiin vielä ohje, joka sisältää kirjoneuletta, koska ollaan niin kilttejä.

Tästä ihanaisesta lankakasasta lähdettiin liikkeelle. Kaikki vyyhdit puolitettiin ja kerittiin valmiiksi ja sitten pikkujouluissa kukin himoneuloja sai poimia haluamansa värit kämmekkäisiin. Sepä ei sitten ollutkaan turhan helppo tehtävä. Vaihtoehtoja oli niin paljon ja sitten piti vielä löytää värit, joissa oli riittävästi kontrastia keskenään. (Ja jotkut urpot [lue: Neulisti] halusivat tieten tahtoen värit, jotka eivät erotu toisistaan kunnolla, koska eräillä on epävärikausi meneillään.)

Tukiryhmän kesken sovittiin yhdessä takaraja, jolloin kaikilla on oltava valmiit kämmekkäät, jotta sitten päästään yhteiskuvia napsimaan. Aikarajat paukkuivat ja lopulta yhdet kämmekkäistä jäivät puolitiehen, koska sellaista neulominen on. Toisinaan huiveista tuleekin pipoja ja sukista lapasia. Kaikki ei vaan toimi ja suunnitelmia muutetaan ja neuleita puretaan. Vyyhdin kämmekkäät olivat menossa synttärilahjaksi ja kävivät jo sovituksessakin tulevalla omistajalla, mutta julmasti ne napattiin vielä takaisin kuvauksia varten. Kyllä kannatti odotella yhteiskuvia, koska katsokaa nyt!

Somasti kuvista näkyy myös se, miten eri puikoilla, eri käsialoilla ja eri määrillä kaavion toistoja näistä tuli ihan eri kämmekkäitä.

Mitä: Endpaper mitts / Eunny Knit

Miten: Pyöröpuikko 2.25 mm

Mistä: Tukuwool Fingering, 31 g

Neulisti valitsi tosiaan ihan tarkoituksella toisistaan kehnosti erottuvat värit. Eikä siinä kaikki, vaan myös hyvin pienet puikot siitä huolimatta, että tarkoituksena oli neuloa kirjoneuletta. Tiukathan näistä tuli, mutta oikeastaan tuntuu kivalta, kun villa tiiviisti ympäröi käsiä.

Ohjeessa oli kovasti tarjolla kaikenlaista kummallista. Porukalla ihmeteltiin, miksi kaikki haluttiin tehdä vaikeimman kautta ja Neulistikin päätyi sitten tekemään aloitukset, päättelyt ja kaavion toistomäärät ihan miten huvitti. Hyvät tuli.

Mutta tarinassa oli opetus. Ilmaisena vinkkinä, että lankadominanssilla on väliä. Kivasti kovan pohdinnan jälkeen Neulisti päätyi ensin siihen, että harmaan kannattaisi tässä dominoida ja neuloi ekan kämmekkään lähes valmiiksi. Sitten kuukauden jäähyn jälkeen kämmekkäiden pariin palatessa autuaasti unohdettuaan kummin päin lankoja olikaan pidellyt, tuli pienen kokeilun jälkeen siihen tulokseen, että ehdottomasti keltaisen pitää dominoida, jotta kuvio erottuu. Ja erottuuhan se paremmin. Paitsi, että nyt Neulistilla on yksi harmaa ja yksi keltainen kämmekäs. Että näin.

Mitä: Endpaper mitts / Eunny Knit

Miten: Pyöröpuikko 3 mm

Mistä: Tukuwool Fingering, 34 g

Vyyhti valitsi omaksikin yllätyksekseen melkoisen räimeän väriyhdistelmän, mutta kyllä kannatti. Kuvio erottuu mainiosti ja keltainen ja pinkki näyttävät oikein kivalta yhdessä. Tämä olikin Vyyhdille ihkaensimmäinen kunnon kirjoneuleprojekti, joten opettelemista riitti. Onneksi oli kokeneempia tovereita kimppaneulomassa ja heiltä saikin heti alkuun hyvät vinkit mm. siitä, miten lankoja kannattaa kädessä pitää. Muutenkin tiukkiksella neulojalla oli miettimistä kirjoneuleeseen sopivan puikkokoon valinnassa eikä se nyt ihan nappiin mennytkään. Kuten Neulistilla, myös Vyyhdin kämmekkäistä tuli melkoisen napakat, mutta hyvältä nekin sitten kuitenkin kädessä tuntuivat. Oikein kiva harjoitustyö ensimmäiseksi kirjoneuleeksi!

Vähän näyttää siltä, että tukiryhmän duckface-poseerauksessa on vielä harjoiteltavaa.

Yhteiskuvista suurkiitos Tiinalle! Lisää juttua kämmekkäistä löytyy täältä ja täältä.

Neulisti & Vyyhti

Romanssi

Brasiliaa vaivaa ilmeisesti valtaisa villasukkapula. Ystävä tiedotti tarvitsevansa sinne monen monta paria, ja minä tarjouduin tekemään yhdet sukat. Hiukan tiedusteltuani taustalta löytyi rakkaustarina ja siitä se inspiraatio sitten puhkesi kukkaan.

Mitä: Meadow Socks / Rachel Coopey
Miten: Pyöröpuikko ja sukkapuikot 2.5 mm
Mistä: Sunrise Fiber Co. Classic Sock, 75 g

Ihan ehdottomasti romanssin toiselle osapuolelle oli tehtävä sukat, joissa on paljon pitsiä ja ihan ehdottomasti sukkien piti olla pinkit tai vaaleanpunaiset. Ja tämän päätettyäni, ei muuta enää tarvinutkaan miettiä. Saman tien mieleen tuli sukkamalli, jota on pitänyt kokeilla jo pidemmän aikaa. Ja lankalipaston uumenista ovat jo melkein vuoden päivät huudelleet langat, jotka ostin itse itselleni tuliaisiksi viime kesän työmatkalla Portlandiin. Kävin silloin kahdessa lankakaupassa ja hamstrasin matkalaukkuni täyteen paikallisten värjääjien ihanuuksia. Ja minä onneton en tätä ennen ollut ehtinyt vielä yhtäkään tuliaislangoista kokeilemaan. Onneksi tilanne on nyt korjattu.

Lanka oli kerrassaan ihanaa. Rakastan tätä pehmoista kaksisäikeistä merinolankaa. Tämä on ehkäpä suosikkipohjalankani mitä sukkalankoihin tulee. Eihän pelkkä merino toki yksistään ole yhtä kestävää kuin nylonilla vahvistetut langat, mutta ah tätä pehmeyttä! Ja väri on huikaisevan pinkki. Onneksi tätä jäi vielä vähän yli.

Aloitin sukkien neulomisen lentokoneessa matkalla tänne. Yleensä neulon sukat 2.25 mm puikoilla, koska mitä kovempaa peltiä niistä saa, sitä paremmin ne kestävät. Nyt oli kuitenkin käytettävä bambupuikkoja, jotta neuleprojekti pääsi koneeseen mukaan ja näillä 2.5 mm miniriikkisillä bambutikuilla sai kyllä todella jännittää, kestävätkö ne neulomista. Vaan yhtäkään en katkaissut!

Sukissa on kahdenlaista pitsiä. Ensin molempia resorissa, sitten vain toista varressa. Jalkaterässä yksi varren pitsikuvioista alkaa kulkea vinottain jalkaterän poikki ja sen alta paljastuvat taas molemmat pitsit. Tykkään neulomiskokemuksena aina paljon enemmän erilaisten pitsien kuin palmikkojen neulomisesta. Moni aloitteleva neuloja kauhistelee pitsikaavioita, mutta minusta tämä on nimenomaan ihanan helppoa.

Jottei homma hoituisi liian helposti, piti minun tietty unohtaa toista sukkaa tehdessä, että kaaviot olisi hyvä neuloa ensimmäisen sukan peilikuvaksi. Vika ei ollut ohjeessa, siinä oli kyllä tarjolla peilikuvakaavio. Ongelmana oli enemmänkin neuloja, joka ei muistanut kääntää sivua.

Saatuani sukat valmiiksi minut valtasi niin höpöhöpöromantiikkaolo, jotta oli ihan pakko saada kotiin kimpullinen vaaleanpunaisia kukkia. Se on kevät ja kukkaset nyt!

Neulisti