Woodland

Sitten päästään kirjan kruununjalokiveen, Woodland-takkiin.

Mitä: Woodland / Oma ohje

Miten: Pyöröpuikot 3.0 ja 3.25 mm

Mistä: G-uld New Zealandsk Lammeull, 298 g

Woodland on kevyt neuletakki, jonka helmaa kiertää oikea satumetsä.

Takki neulotaan suljettuna neuleena, saumattomasti ylhäältä alaspäin. Siinä on pitkät hihat ja laatikkomainen vartalo ilman vyötärömuotoiluja.

Hartiat muotoillaan lyhennetyin kerroksin ja koska helma on tarkoituksella hieman lyhyt, on mukana ohjeet rinnan muotolaskokseen.

Takki tosiaan neulotaan suljettuna neuleena ja steekataan, eli leikataan lopuksi auki. Se on halutessasi helppo muokata myös puseroksi. Silloin pitää vain jättää steekkisilmukat luomatta etukappaleiden väliin ja helman kuvio kannattaa siirtää alkamaan kyljestä eikä etukappaleen keskeltä.

Pidän tässä takissa valtavasti kaikista pienistä yksityiskohdista. Erityinen suosikkini on takin nappilistat, jotka neulotaan niin sanottuna "steekkivoileipänä". Tavallisesti steekkaaminen tapahtuu siten, että ensin neulotaan nappilistat, sitten vahvistetaan steekki virkkaamalla tai ompelukoneella saumaten ja lopuksi leikataan etukappale auki. Sitten leikkuureunat harsitaan kiinni työn nurjalle puolelle.

Steekkivoileivässä leikkuureunat jäävät kokonaan piiloon. Ensin tehdään vahvistus ja leikataan takki auki. Sitten poimitaan silmukat etukappaleen reunasta sekä nurjalta että oikealta puolelta ja neulotaan "voileipä", jonka väliin leikkuureuna jää piiloon. Woodland-takissa nappilistat ja pääntie viimeistellään i-cord -päättelyllä, jonka aikana myös napinlävet tehdään.

Kontrastivärillä neulotut nappilistat ja päättely antavat takille ihanasti ilmettä.

Tämä on siitä hauska malli, että se paras osuus tulee lopuksi, kun päästään käsiksi helman kirjoneuleeseen. Helmaa koristavat puut ja suloiset metsäneläimet. Mukana on karhu, peuroja, lintuja, jänis ja orava. Se miten kirjoneule asettuu etukappaleille riippuu hieman siitä, mitä kokoa takista neuloo. Tässä mallissa on hyvin leveä kirjoneulekaavio ja se löytyykin kirjan takaa omasta taskustaan.

Alta löydät kaikki mallin tiedot, jotta pääset suunnittelemaan omaa satumetsääsi. Osa kuvista on Laineen kirjaan ottamia ja osan olemme napanneet itse.

Koko

XXS-XS-S-M1 [M2-L1-L2-XL] 2XL-3XL-4XL-5XL

Neuletakin on tarkoitus olla väljä. Valitse koko, jonka rinnanympärys on n. 20 cm omaasi suurempi.

Valmiin neuleen mitat

Rinnan- ja vyötärönympärys: 96.5-101.5-106.5-113.5 [116.5-121.5-128.5-136.5] 148.5-155-165-178.5 cm

Lanka

G-uld New Zealandsk Lammeuld (100% villa, 2-säikeinen, 450 m / 100 g), tai muu light fingering -vahvuinen lanka. Kuvissa värit Ufarvet (NZLg2) (PV) ja Lyng (KV).

2-2-2-3 [3-3-3-3] 3-4-4-4 vyyhtiä PV:ä, 1-1-1-1 [1-1-1-1] 1-1-2-2 vyyhtiä KV:ä.

Menekki

PV: 765-820-880-920 [990-1035-1095-1195] 1330-1435-1620-1750 m,

KV: 275-285-300-320 [330-345-360-385] 420-440-470-505 m.

Puikot

3.0 mm ja 3.25 mm - 100 cm pyöröpuikot ja sukkapuikot pienemmässä koossa, mikäli neulot hihat mieluummin niillä. Säädä tarvittaessa puikkokokoa saadaksesi oikean tiheyden.

Tiheys

24 s x 32 krs = 10x10 cm kirjoneuletta suljettuna neuleena isommilla puikoilla (pingotuksen jälkeen).

24 s x 35 krs = 10x10 cm sileää neuletta suljettuna neuleena pienemmillä puikoilla (pingotuksen jälkeen).

Muuta

4 silmukkamerkkiä, jämälankaa, 3.5 mm virkkuukoukku, päättelyneula, 7-8 nappia (1.4 cm halkaisija), kaksi ylimääräistä pyöröpuikkoa pienemmässä koossa (tai sitä pienemmässä).

Thistle

Tällä kertaa vuorossa on yksi henkilökohtaisista suosikeistani, Thistle-takki.

Mitä: Thistle / Oma ohje

Miten: Pyöröpuikot 3.25, 3.5 ja 3.75 mm

Mistä: Tukuwool Fingering, 330 g

Minä olen neulojana sellainen, että kyllästyn herkästi. En voi sietää loputonta sileää tai ainaoikeaa neuletta. Niinpä tykkään hirmuisesti tästä kirjaan suunnittelemastani takista, jossa tapahtuu vaikka mitä jännittävää.

Thistle on perinteikäs ja upea samassa paketissa.

Tämä on laatikkomallinen kirjoneuletakki, joka neulotaan saumattomasti ylhäältä alaspäin. Takissa on pitkät, istuvat hihat ja väljä laatikomallinen vartalo ilman vyötärömuotoiluja. Hartiat muotoillaan lyhennetyin kerroksin.

Takki neulotaan suljettuna neuleena ja lopuksi sekä itse takki, että kädentiet leikataan auki, eli steekataan. Takin viimeistelee shaalikaulus.

Takki on alkuun neuloessa ihan hassun mallinen, sillä takakappaleen hartioiden muotoilun jälkeen poimitaan silmukat etukappaleisiin, muotoillaan niidenkin hartiat lyhennetyin kerroksin ja sitten työ yhdistetään suljetuksi neuleeksi luoden etukappaleiden väliin sekä etu- ja takakappaleen väliin steekkisilmukoita.

Loput vartalosta neulotaan tosiaan suljettuna neuleena. Samaan aikaan lisäillään silmukoita etukappaleiden reunassa, jotta takkiin saadaan V-pääntie.

Vartalon valmistuttua neulotaan pääväriä katkaisematta ihanan muhkea shaalikaulus ja sen jälkeen leikataan takki auki. Lopuksi steekataan kädentiet ja neulotaan hihat suljettuna neuleena.

Koska takki on kauttaaltaan kirjoneuletta, kannattaa hihoihin ottaa vartaloa suuremmat puikot. Monilla käsiala kiristyy hihoissa ja sitä käy erityisesti kirjoneuleen kanssa.

Takin kirjoneulekuvio on aika perinteikäs ja kolmella värillä toteutettuna hyvin näyttävä. Yhtään kolmen värin kerrosta kuviossa ei kuitenkaan ole, joten kirjoneuleeksi tämä on leppoisaa. Jännitystä tulee enemmän siitä steekkaamisesta.

Alta löydät kaikki mallin tiedot. Osa kuvista on Laineen kirjaan ottamia ja osan olemme napsineet itse viime kesänä.

Koko

XXS-XS-S [M-L-XL] 2XL-3XL-4XL-5XL

Takin on tarkoitus olla väljä. Valitse koko, jonka rinnanympärys on n. 15 cm omaasi suurempi.

Valmiin neuleen mitat

Rinnan- ja vyötärönympärys: 88-96-104 [112-120-128] 144-152-160-176 cm

Lanka

Tukuwool Fingering (100% villa, 195 m / 50 g), tai muu fingering-vahvuinen lanka. Kuvissa värit Runo (V1), Selja (V2) ja Sake (V3).

4-4-4 [5-5-6] 6-7-7-8 vyyhtiä V1:ä, 2-2-2 [3-3-3] 4-4-4-5 vyyhtiä V2:a ja 1-1-1 [1-1-1] 2-2-2-2 vyyhtiä V3:a.

Menekki

V1: 640-675-720 [815-915-995] 1120-1190-1330-1455 m,

V2: 355-375-400 [450-505-550] 620-660-735-805 m,

V3: 120-125-135 [150-170-185] 205-220-245-270 m.

Puikot

3.25 mm, 3.5 mm ja 3.75 mm - 100 cm pyöröpuikot ja sukkapuikot isoimmassa koossa, mikäli neulot hihat mieluummin niillä. Säädä tarvittaessa puikkokokoa saadaksesi oikean tiheyden.

Tiheys

20 s x 28 krs = 10x10 cm kirjoneuletta suljettuna neuleena 3.5 mm puikoilla (pingotuksen jälkeen).

Muuta

6 silmukkamerkkiä, jämälankaa, 3.5 mm virkkuukoukku ja päättelyneula.

Flower Power

Seuraavana esittelyssä retrotunnelman takaava Flower Power -neuletakki.

Mitä: Flower Power / Oma ohje

Miten: Pyöröpuikko 4.5 mm

Mistä: Aara Maja, 396 g

Flower Power on klassinen neuletakki retrohenkisellä kukkakuviolla. Mallikappaleen väreissä kaarrokkeen alin kukkarivi on tuonut monen mieleen Arabian vanhan klassikkoastiaston.

Takki neulotaan ylhtäältä alas saumattomasti. Se neulotaan suljettuna neuleena ja leikataan lopuksi auki, eli steekataan.

Flower Powerin kirjoneule saa näyttävän ilmeensä kolmen väristä. Kaarrokkeen alussa taustaväri on vaalea harmaa ja kaarrokkeen lopuksi taustaväri vaihtuu vaaleanpunaiseksi, jolla loput takista neulotaan.

Kaarrokkeessa on muutama kerros, joilla käytetään kaikkia kolmea väriä.

Hihansuut, helma, pääntie ja nappilistat ovat kaikki kirjoneuleena neulottavaa joustinta. Koska takki steekataan, nappilistat neulotaan lopuksi juuri ennen takin auki leikkaamista.

Takin helma on tarkoituksella hiukan lyhyt, jolloin se sopii erityisen hyvin käytettäväksi hameiden ja mekkojen kanssa.

Hihat ovat hiukan väljät ja ylimääräiset silmukat kavennetaan pois juuri ennen hihansuun joustinta.

Minun tyyliini tällainen hieman vanhan ajan romantiikkaa henkivä neule sopii kuin nenä päähän. Ja erityisesti pidän siitä, että sain suunnitella mallin suomalaiselle, käsinvärjätylle villalle.

Alta löydät kaikki mallin tiedot, jotta pääset valikoimaan värejä omaan kukkatakkiisi. Osa kuvista on Laineen kirjana ottamia ja osan olemme napsineet itse.

Koko

XXS-XS-S-M1 [M2-L1-L2-XL] 2XL-3XL-4XL-5XL

Takin on tarkoitus olla väljä. Valitse koko, jonka rinnanympärys on n. 10 cm omaasi suurempi.

Valmiin neuleen mitat

Rinnan- ja vyötärönympärys: 86.5-91-98-104.5 [109-111-120-126.5] 140-146.5-158-169 cm

Lanka

Aara Maja (100% suomalainen villa, 220 m / 100 g), tai muu DK-vahvuinen lanka. Kuvissa värit Ilta (PV), Pisara (KV1) ja Kirsikka (KV2).

3-3-3-3 [3-3-3-4] 4-4-4-4 vyyhtiä PV:ä, 1-1-1-1 [1-1-1-2] 2-2-2-2 vyyhtiä KV1:ä ja 1-1-1-1 [1-1-1-1] 2-2-2-2 vyyhtiä KV2:a.

Menekki

PV: 450-460-490-510 [540-610-650-675] 700-740-810-875 m,

KV1: 170-170-175-195 [205-210-220-235] 250-260-300-330 m,

KV2: 170-175-175-180 [190-200-215-220] 225-240-260-275 m.

Puikot

4.5 mm - 100 cm pyöröpuikko ja sukkapuikot, mikäli neulot hihat mieluummin niillä. Säädä tarvittaessa puikkokokoa saadaksesi oikean tiheyden.

Tiheys

18 s x 23 krs = 10x10 cm sileää neuletta sekä kirjoneuletta suljettuna neuleena (pingotuksen jälkeen).

Muuta

6 silmukkamerkkiä, 6 nappia (2.5 cm halkaisija), päättelyneula.

Tuku tuku lampaitani

Kun pakkokalistelua varten hankittiin valtaisa kasa ihania Tukuwooleja ja ne hyväksi todettiin, iski inspis. Lammastakki. Lampaista.

Mitä: Angry sheep cardigan /Pinneguri
Miten: Pyöröpuikko 3.0 ja 2.5 mm
Mistä: Tukuwool Fingering, 260 g

Ideana oli alunperin tehdä tästä punavalkoinen mariannetakki, mutta Tukuwoolin punainen olikin kovin violetti. Mutta hätääkös tässä, koska lammastakki. Lampaista. Lampaan värisenä.

Kovasti on lampaisa lanka. Tykkään. Hauskasti muuttuu maku. Sitä on käyty pitkä matka tekokuituisista langoista unelmanpehmoisten merinojen kautta karheaan, rouheaan villaan, jolla on luonnetta. Näissä luonnollisen värisissä Tukuwooleissa oli ihanasti vielä oikein se villan rasvaisuuskin tallessa. Lampaita! Koska en vielä muistanut mainita. Lampaita.

Takki neulottiin ylhäältä alas, tietty. Niskaan tehtiin hiukan korkeutta lyhennetyin kerroksin ja mukavasti heti takin alkuun pääsi neulomaan tuon mielenkiintoisimman osan, eli kaarrokkeen kirjoneuleraidan. Sen jälkeen olikin leppoisaa posotella raitoja. Itse asiassa jopa niin leppoisaa, että unohdin helmassa lopettaa raidoittamisen. Hihoissa sentään muistin sen.

Lanka oli huisin riittoisaa. Ostin ohjeessa mainitut määrät: 150 g raitaväriä ja 200 g pääväriä, mutta molempia jäi yli vaikka kuinka. Valkoista jäi yksi vyyhti kokonaan käyttämättä ja pääväristäkin piti aloittaa viimeinen vyyhti vasta nappilistoja varten. Ja tein siis takkini M-koossa. Kerrankin sattui tulemaan ihan jetsulleen oikean kokoinen. Ei kiristä, mutta istuu nätisti päällä. Jes.

Sitten herkimpiä lukijoita pyydetään jälleen vaihtamaan jollekin turvallisemmalle nettisivulle. Tämä takki nimittäin neulottiin suljettuna neuleena leikattiin lopuksi auki. Elikkäs noin niin kuin steekattiin. Koska olen itsekin steekkaamisen alalla melkoisen noviisi, niin muutama sananen aiheesta.

Takki siis neulottiin pyörönä. Resori neulottiin ensin tasona ja sitten luotiin muutama silmukka tuohon etukappaleen keskelle ja yhdistettiin suljetuksi neuleeksi, jota neulottiin aina tuonne helman resoriin asti. Siinä kohtaa taas pääteltiin ne ylimääräiset silmukat ja neulottiin resori tasona. Lopuksi ohjeessa käskettiin vahvistaa neule ompelemalla ompelukoneella kaksi tikkiä, joiden välistä steekki sitten leikattaisiin auki. Itse olen kerran aiemmin tutustunut steekkaamiseen ja silloin tein sen tällä Kate Daviesin ohjeella. Sitä käytin nytkin. Tässä tekniikassa neule vahvistetaan virkkaamalla. Minusta se tuntuu jotenkin mukavammalta ajatukselta, enemmän käsin tehdyltä.

Vahvistamisen jälkeen paita leikataan auki. Saksilla. Jaiks. Mutta kasassa se vaan pysyy. Kate on oikein maininnutkin, että ymmärtää tämän pelottavan. Neule kuitenkin on kiinnostunut purkautumaan vain pysty-, ei vaakasuunnassa. Niin, jotta ei hätää.

Seuraavaksi olisi parikin vaihtoehtoa. Ylimääräisten silmukoiden lepareet voisi neuloa "steek sandwichin" sisään jemmaan Kate-tädin opeilla. Tai sitten ne voi kääntää nurjalle puolelle ja ommella sinne käsin jemmaan. Niiden päälle voisi halutessaan ommella vielä nauhan piilottamaan steekkaushurjastelun jäljet. Tässä kohtaa erityisesti tykkään virkkausvahvistuksesta, koska kiinteiden silmukoiden rivistöstä on helppoa ja selkeää ommella lepare nurjalle puolelle. Jos olisin tehnyt vahvistamisen ompelukoneella, en oikein kyllä tietäisi, mistä kohtaa kiinnittää se tuonne nurjalle. Lopputulos oli sen verran siisti, ettei kaivannut enää nauhaa päälleen.

Muistinko jo mainita lampaat? Lampaita! Bää-ä.

Neulisti